Common use of Sopijaosapuolet Clause in Contracts

Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisesti. Yliopistolain (558/2009, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalalle. Sopijaosapuolten on muodostettava enemmistö yliopistoista, joilla on koulutusvastuu sillä alalla, jolle erikoistumiskoulutus järjestetään. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistö, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK). Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeakoulujen (ammattikorkeakoululain nojalla) kesken. Kun tällaista erikoistumiskoulutusta siis koskee kaksi sopimusta, olisi tästä hyvä mainita sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Tässä sovittavaa erikoistumiskoulutusta koskee myös yliopistojen/ ammattikorkeakoulujen välinen sopimus [sopimuksen nimi]”. Sopijaosapuolten yhteyshenkilöt kannattaa sijoittaa liitteeseen, jotta yhteyshenkilöiden muuttuessa ei tarvitse päivittää koko sopimusta. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, millä tavalla sopijaosapuoli voi vaihtaa yhteyshenkilö(it)ään.

Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisestiKansalliskirjasto PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto 0313471-7 (jäljempänä Kansalliskirjasto) Organisaation nimi osoitetiedot [täytä y-tunnus] (jäljempänä Organisaatio) Molemmat jäljempänä sopijaosapuolet. Yliopistolain (558/2009− Metatietovarannolla tarkoitetaan tämän sopimuksen solmineiden organisaatioiden yhteistä kansallista metatiedon työskentely- ja toimintaympäristöä. Sen avulla tuotettu kirjastoaineistojen metatieto rikasteineen säilytetään yhdessä paikassa, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus joka on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalallekirjastojärjestelmäarkkitehtuurissa taustajärjestelmässä sijaitseva keskitetty tietovaranto. Sopijaosapuolten Sen sisältämää metatietoa voidaan esittää asiakkaille eri asiakasliittymissä. − Metatiedolla tarkoitetaan tiedon kontekstia, sisältöä ja/tai rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Myös auktoriteetit ovat metatietoa. − Kuvailulla tarkoitetaan kuvailun kohteen identifiointia, bibliografista kuvailua, sisällönkuvailua ja auktoriteettivalvontaa ja -tuotantoa. Kuvailun tehtävä on muodostettava enemmistö yliopistoistamahdollistaa halutun aineiston löytäminen, joilla on koulutusvastuu sillä alallaidentifiointi, jolle erikoistumiskoulutus järjestetäänvalinta, paikantaminen ja käyttöön saaminen. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista Kuvailussa käytetään kansainvälisiä ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistönäihin perustuvia kansallisia standardeja, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon takaavat metatietojen yhteensopivuuden eri järjestelmissä. − Auktoriteetilla tarkoitetaan termin tai nimen standardoitua, yhtenäistä muotoa. Yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteenlinkitettynä. Auktoriteetti tallennetaan erilliseen tietueeseen, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä mahdolliset viittaukset ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alallalisätiedot. Auktoriteettien näyttämisessä ja vaihdossa huomioidaan tietosuojalainsäädäntö teknisiä menetelmiä käyttäen. Auktoriteetteja tuotetaan metatietovarannon yhteydessä toimivassa tietokannassa, jolla erikoistumiskoulutus järjestetäänjoka mahdollistaa auktoriteettien keskitetyn kansallisen tuotannon ja hyödyntämisen sekä kansallisen ja kansainvälisen vaihdettavuuden muiden organisaatioiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitäOrganisaatio ei tuota auktoriteetteja, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ellei siitä ole tässä sopimuksessa nimenomaisesti sovittu. − Kansalliskirjaston asiakastietojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa ylläpidetään Kansalliskirjaston asiakaskirjastojen asiakasorganisaatioiden ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaanäiden yhteyshenkilöiden yhteys- ym. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkintotietoja. − Kansallisbibliografia-aineistolla tarkoitetaan Suomen kansallisbibliografiaa eli luetteloa suomalaisesta julkaisutuotannosta: kirjoista vuodesta 1488 lähtien, insinööri lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, äänitteistä, nuoteista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Kansallisbibliografian tiedot sisältyvät kansalliseen metatietovarantoon. − CC0-lisenssillä tarkoitetaan CC0 1.0 Yleismaailmallinen -lisenssiä, joka on kuvattu liitteessä 3. − Rajoitetulla käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta tallentaa metatieto metatietovarantoon Kansalliskirjaston sekä muiden metatietovarantoa hyödyntävien organisaatioiden käyttöön (AMK)ml. Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista muokattavaksi) sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeakoulujen (ammattikorkeakoululain nojalla) kesken. Kun tällaista erikoistumiskoulutusta siis koskee kaksi sopimusta, olisi tästä hyvä mainita sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Tässä sovittavaa erikoistumiskoulutusta koskee myös yliopistojen/ ammattikorkeakoulujen välinen sopimus [sopimuksen nimi]”. Sopijaosapuolten yhteyshenkilöt kannattaa sijoittaa liitteeseen, jotta yhteyshenkilöiden muuttuessa ei tarvitse päivittää koko sopimusta. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, millä tavalla sopijaosapuoli voi vaihtaa yhteyshenkilö(it)äänvapaasti haettavaksi internetissä.

Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisestiKansalliskirjasto PL 26 (Kaikukatu 4)PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto (jäljempänä Kansalliskirjasto) Organisaation nimi osoitetiedot [täytä y-tunnus] (jäljempänä KirjastoOrganisaatio) Molemmat jäljempänä sopijaosapuolet. Yliopistolain (558/2009− Metatietovarannolla tarkoitetaan tämän sopimuksen solmineiden kirjastojen organisaatioiden yhteistä kansallista metatiedon työskentely- ja toimintaympäristöä. Sen avulla tuotettu kirjastoaineistojen metatieto rikasteineen säilytetään yhdessä paikassa, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus joka on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalallekirjastojärjestelmäarkkitehtuurissa taustajärjestelmässä sijaitseva keskitetty tietovaranto. Sopijaosapuolten Sen sisältämää metatietoa voidaan esittää asiakkaille eri asiakasliittymissä. − Metatiedolla tarkoitetaan tiedon kontekstia, sisältöä ja/tai rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Myös auktoriteetit ovat metatietoa. − Kuvailulla tarkoitetaan kuvailun kohteen identifiointia, bibliografista kuvailua, sisällönkuvailua ja auktoriteettivalvontaa ja -tuotantoa. Kuvailun tehtävä on muodostettava enemmistö yliopistoistamahdollistaa halutun aineiston löytäminen, joilla on koulutusvastuu sillä alallaidentifiointi, jolle erikoistumiskoulutus järjestetäänvalinta, paikantaminen ja käyttöön saaminen. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista Kuvailussa käytetään kansainvälisiä ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistönäihin perustuvia kansallisia standardeja, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon takaavat metatietojen yhteensopivuuden eri järjestelmissä. − Auktoriteetilla tarkoitetaan termin tai nimen standardoitua, yhtenäistä muotoa. Yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteenlinkitettynä. Auktoriteetti tallennetaan erilliseen tietueeseen, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä mahdolliset viittaukset ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alallalisätiedot. Auktoriteettien näyttämisessä ja vaihdossa huomioidaan tietosuojalainsäädäntö teknisiä menetelmiä käyttäen. Auktoriteetteja tuotetaan metatietovarannon yhteydessä toimivassa tietokannassa, joka mahdollistaa auktoriteettien keskitetyn kansallisen tuotannon ja hyödyntämisen sekä kansallisen ja kansainvälisen vaihdettavuuden muiden organisaatioiden kanssa. Organisaatio ei tuota auktoriteetteja, ellei siitä ole tässä sopimuksessa nimenomaisesti sovittu. − Kansalliskirjaston asiakastietojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa ylläpidetään Kansalliskirjaston asiakaskirjastojen ja näiden yhteyshenkilöiden yhteys- ym. tietoja. Kirjastolla on pääsy asiakastietojärjestelmään. − Kansallisbibliografia-aineistolla tarkoitetaan Suomen kansallisbibliografiaa eli luetteloa suomalaisesta julkaisutuotannosta: kirjoista vuodesta 1488 lähtien, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, äänitteistä, nuoteista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Kansallisbibliografian tiedot sisältyvät kansalliseen metatietovarantoon lukuun ottamatta kansallisdiskografia-aineistoa. − CC0-lisenssillä tarkoitetaan CC0 1.0 Yleismaailmallinen Universaali -–lisenssiä, joka on kuvattu liitteessä 3. (xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxx/xxxx/0.0/xxxx.xx), jolla erikoistumiskoulutus järjestetäänmetatiedon alkuperäinen julkaisija luopuu kaikista aineistoon mahdollisesti liittyvistä oikeuksista. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitäMetatietoja voi sen jälkeen käyttää kuka tahansa haluamallaan tavalla, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaamyös kaupallisiin tarkoituksiin. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala Myös aineistojen alkuperäinen julkaisija voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri edelleen käyttää metatietoja haluamallaan tavalla. − Rajoitetulla käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta tallentaa metatieto metatietovarantoon Kansalliskirjaston sekä muiden metatietovarantoa hyödyntävien kirjastojen organisaatioiden käyttöön (AMK)ml. Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista muokattavaksi) sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeakoulujen (ammattikorkeakoululain nojalla) kesken. Kun tällaista erikoistumiskoulutusta siis koskee kaksi sopimusta, olisi tästä hyvä mainita sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Tässä sovittavaa erikoistumiskoulutusta koskee myös yliopistojen/ ammattikorkeakoulujen välinen sopimus [sopimuksen nimi]”. Sopijaosapuolten yhteyshenkilöt kannattaa sijoittaa liitteeseen, jotta yhteyshenkilöiden muuttuessa ei tarvitse päivittää koko sopimusta. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, millä tavalla sopijaosapuoli voi vaihtaa yhteyshenkilö(it)äänvapaasti haettavaksi internetissä.

Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisestiKansalliskirjasto PL 15 (Unioninkatu 36)00014 Helsingin yliopisto 0313471-7 (jäljempänä Kansalliskirjasto) Organisaation nimi osoitetiedot [täytä y-tunnus] (jäljempänä Organisaatio) Molemmat jäljempänä sopijaosapuolet. Yliopistolain (558/2009− Metatietovarannolla tarkoitetaan tämän sopimuksen solmineiden organisaatioiden yhteistä kansallista metatiedon työskentely- ja toimintaympäristöä. Sen avulla tuotettu kirjastoaineistojen metatieto rikasteineen säilytetään yhdessä paikassa, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus joka on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalallekirjastojärjestelmäarkkitehtuurissa taustajärjestelmässä sijaitseva keskitetty tietovaranto. Sopijaosapuolten Sen sisältämää metatietoa voidaan esittää asiakkaille eri asiakasliittymissä. − Metatiedolla tarkoitetaan tiedon kontekstia, sisältöä ja/tai rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Myös auktoriteetit ovat metatietoa. − Kuvailulla tarkoitetaan kuvailun kohteen identifiointia, bibliografista kuvailua, sisällönkuvailua ja auktoriteettivalvontaa ja -tuotantoa. Kuvailun tehtävä on muodostettava enemmistö yliopistoistamahdollistaa halutun aineiston löytäminen, joilla on koulutusvastuu sillä alallaidentifiointi, jolle erikoistumiskoulutus järjestetäänvalinta, paikantaminen ja käyttöön saaminen. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista Kuvailussa käytetään kansainvälisiä ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistönäihin perustuvia kansallisia standardeja, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon takaavat metatietojen yhteensopivuuden eri järjestelmissä. − Auktoriteetilla tarkoitetaan termin tai nimen standardoitua, yhtenäistä muotoa. Yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteenlinkitettynä. Auktoriteetti tallennetaan erilliseen tietueeseen, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä mahdolliset viittaukset ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alallalisätiedot. Auktoriteettien näyttämisessä ja vaihdossa huomioidaan tietosuojalainsäädäntö teknisiä menetelmiä käyttäen. Auktoriteetteja tuotetaan metatietovarannon yhteydessä toimivassa tietokannassa, jolla erikoistumiskoulutus järjestetäänjoka mahdollistaa auktoriteettien keskitetyn kansallisen tuotannon ja hyödyntämisen sekä kansallisen ja kansainvälisen vaihdettavuuden muiden organisaatioiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitäKirjasto ei tuota auktoriteetteja, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ellei siitä ole tässä sopimuksessa nimenomaisesti sovittu. − Toimijakuvailulla tarkoitetaan henkilöiden ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaayhteisöjen kuvailua auktoriteettitietueissa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkintoHenkilö tarkoittaa todellista henkilöä tai todellisen henkilön (yksin tai yhdessä yhden tai useamman muun henkilön kanssa) luomaa identiteettiä. Yhteisö viittaa organisaatioon tai ryhmään henkilöitä, insinööri jotka tunnetaan tietyllä nimellä ja jotka toimivat tai voivat toimia yhtenä kokonaisuutena. − Kansalliskirjaston asiakastietojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa ylläpidetään Kansalliskirjaston asiakasorganisaatioiden asiakaskirjastojen ja näiden yhteyshenkilöiden yhteys- ym. tietoja. − Kansallisbibliografia-aineistolla tarkoitetaan Suomen kansallisbibliografiaa eli luetteloa suomalaisesta julkaisutuotannosta: kirjoista vuodesta 1488 lähtien, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, äänitteistä, nuoteista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Kansallisbibliografian tiedot sisältyvät kansalliseen metatietovarantoon. − CC0-lisenssillä tarkoitetaan CC0 1.0 Yleismaailmallinen -lisenssiä, joka on kuvattu liitteessä 3. − Rajoitetulla käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta tallentaa metatieto metatietovarantoon Kansalliskirjaston sekä muiden metatietovarantoa hyödyntävien organisaatioiden käyttöön (AMK)ml. Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista muokattavaksi) sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeakoulujen (ammattikorkeakoululain nojalla) kesken. Kun tällaista erikoistumiskoulutusta siis koskee kaksi sopimusta, olisi tästä hyvä mainita sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Tässä sovittavaa erikoistumiskoulutusta koskee myös yliopistojen/ ammattikorkeakoulujen välinen sopimus [sopimuksen nimi]”. Sopijaosapuolten yhteyshenkilöt kannattaa sijoittaa liitteeseen, jotta yhteyshenkilöiden muuttuessa ei tarvitse päivittää koko sopimusta. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, millä tavalla sopijaosapuoli voi vaihtaa yhteyshenkilö(it)äänvapaasti haettavaksi internetissä.

Sopijaosapuolet. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden mukaisestiKansalliskirjasto PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto 0313471-7 (jäljempänä Kansalliskirjasto) Organisaation nimi osoitetiedot [täytä y-tunnus] (jäljempänä Organisaatio) Molemmat jäljempänä sopijaosapuolet. Yliopistolain (558/2009− Metatietovarannolla tarkoitetaan tämän sopimuksen solmineiden organisaatioiden yhteistä kansallista metatiedon työskentely- ja toimintaympäristöä. Sen avulla tuotettu kirjastoaineistojen metatieto rikasteineen säilytetään yhdessä paikassa, 7 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Yliopistojen erikoistumiskoulutus joka on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin koulutusalallekirjastojärjestelmäarkkitehtuurissa taustajärjestelmässä sijaitseva keskitetty tietovaranto. Sopijaosapuolten Sen sisältämää metatietoa voidaan esittää asiakkaille eri asiakasliittymissä. − Metatiedolla tarkoitetaan tiedon kontekstia, sisältöä ja/tai rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Myös auktoriteetit ovat metatietoa. − Kuvailulla tarkoitetaan kuvailun kohteen identifiointia, bibliografista kuvailua, sisällönkuvailua ja auktoriteettivalvontaa ja -tuotantoa. Kuvailun tehtävä on muodostettava enemmistö yliopistoistamahdollistaa halutun aineiston löytäminen, joilla on koulutusvastuu sillä alallaidentifiointi, jolle erikoistumiskoulutus järjestetäänvalinta, paikantaminen ja käyttöön saaminen. Koulutusala määräytyy valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista Kuvailussa käytetään kansainvälisiä ja erikoistumiskoulutuksista säädetyn koulutusalan koulutusvastuun mukaisesti (VNA 794/2004, liite). Yliopistot sijoittavat erikoistumiskoulutuksen sen pääasiallisen sisällön mukaan asetuksen liitteen mukaiselle koulutusalalle. Esimerkiksi farmasian alalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopijajoukon tulee muodostaa enemmistö niistä yliopistoista, joilla on asetuksen liitteen mukainen koulutusvastuu lääketieteiden ja farmasian koulutusalalla. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 11 a §) nojalla tehdyt sopimukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus on sijoitettava sopijaosapuolia määriteltäessä jollekin alalle. Ala määräytyy ammattikorkeakoulujen koulutusvastuun mukaisesti siten, että toimiluvissa määrätty tutkinto ja tutkintonimike muodostavat jokainen yhden alan, minkä lisäksi erikoistumiskoulutuksen ala voi olla myös ammatillinen opettajankoulutus. Sopijaosapuolten on muodostettava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistönäihin perustuvia kansallisia standardeja, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon takaavat metatietojen yhteensopivuuden eri järjestelmissä. − Auktoriteetilla tarkoitetaan termin tai nimen standardoitua, yhtenäistä muotoa. Yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteenlinkitettynä. Auktoriteetti tallennetaan erilliseen tietueeseen, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä mahdolliset viittaukset ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alallalisätiedot. Auktoriteettien näyttämisessä ja vaihdossa huomioidaan tietosuojalainsäädäntö teknisiä menetelmiä käyttäen. Auktoriteetteja tuotetaan metatietovarannon yhteydessä toimivassa tietokannassa, jolla erikoistumiskoulutus järjestetäänjoka mahdollistaa auktoriteettien keskitetyn kansallisen tuotannon ja hyödyntämisen sekä kansallisen ja kansainvälisen vaihdettavuuden muiden organisaatioiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitäOrganisaatio ei tuota auktoriteetteja, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ellei siitä ole tässä sopimuksessa nimenomaisesti sovittu. − Kansalliskirjaston asiakastietojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa ylläpidetään Kansalliskirjaston asiakasorganisaatioiden ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä kunkin ammattikorkeakoulun tulee antaanäiden yhteyshenkilöiden yhteys- ym. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen ala voi olla esimerkiksi tekniikan ammattikorkeakoulututkintotietoja. − Kansallisbibliografia-aineistolla tarkoitetaan Suomen kansallisbibliografiaa eli luetteloa suomalaisesta julkaisutuotannosta: kirjoista vuodesta 1488 lähtien, insinööri lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, äänitteistä, nuoteista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Kansallisbibliografian tiedot sisältyvät kansalliseen metatietovarantoon. − CC0-lisenssillä tarkoitetaan CC0 1.0 Yleismaailmallinen -lisenssiä, joka on kuvattu liitteessä 3. − Rajoitetulla käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta tallentaa metatieto metatietovarantoon Kansalliskirjaston sekä muiden metatietovarantoa hyödyntävien organisaatioiden käyttöön (AMK)ml. Monialainen erikoistumiskoulutus sijoitetaan sille koulutusalalle, jolle se pääosiltaan kuuluu. Alan määrittelemisessä apuna voi käyttää arviota siitä, minkä alan opintoja erikoistumiskoulutuksessa on eniten, minkä alan osaamiselle asiantuntijuuden osoittaminen pääosiltaan kytkeytyy, ja minkä alan tutkinnon tuottamalle osaamiselle suunnitellun erikoistumiskoulutuksen opintosisällöt ensisijaisesti rakentuvat. Sopimukseen kirjataan se, mille alalle erikoistumiskoulutus sijoitetaan. Korkeakoulusektoreiden yhteiset erikoistumiskoulutukset edellyttävät samansisältöisten sopimusten laatimista muokattavaksi) sekä yliopistojen (yliopistolain nojalla) että ammattikorkeakoulujen (ammattikorkeakoululain nojalla) kesken. Kun tällaista erikoistumiskoulutusta siis koskee kaksi sopimusta, olisi tästä hyvä mainita sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti: ”Tässä sovittavaa erikoistumiskoulutusta koskee myös yliopistojen/ ammattikorkeakoulujen välinen sopimus [sopimuksen nimi]”. Sopijaosapuolten yhteyshenkilöt kannattaa sijoittaa liitteeseen, jotta yhteyshenkilöiden muuttuessa ei tarvitse päivittää koko sopimusta. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, millä tavalla sopijaosapuoli voi vaihtaa yhteyshenkilö(it)äänvapaasti haettavaksi internetissä.