Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Mallilausekkeet

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä...
Sample 1Sample 2See All (8)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimus voidaan tehdä kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoito- toimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista. Ympäristösopi- mus voidaan tehdä myös pienten kosteikkojen, poh- japatojen ja tulvapeltoalueiden muodostamisesta. Ympäristösopimus voidaan tehdä em. kohteiden lisäksi kosteikkokohteesta: 1) joka on perustettu luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liitty- vistä tuista annetun lain mukaisella ei- tuotannollisten investointien tuella tai eräistä ohjel- maperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain mukaisella ei-tuotannollisten investointien korvauk- sella; 2) jota on koskenut maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaitta- korvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta anne- tun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakor- vauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mu- kainen erityistukisopimus monivaikutteisen kos- teikon hoidosta; 3) joka on pieni kosteikko tai tulvapelto, jonka osalta on ollut voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvos- ton asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maa- talouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 anne- tun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistuki- sopimus luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisestä; tai 4) joka on perustettu muulla rahoituksella ja joka täyttää eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauk- sista annetun lain mukaisen ei-tuotannollisten inves- tointien korvaukseen oikeuttavan kosteikkokohteen ehdot. Sopimuksessa on määriteltävä ne peruslohkot, joita sopimus koskee. Jos sopimukseen sisällytetään peruslohkon osa, muodostetaan sopimusalasta oma peruslohko. Sopimus on tehtävä kosteikon alle jää- neestä peltoalasta tai muusta hoitotoimen kohteena olevasta maa-alasta riittävine reuna-alueineen. Ympäristösopimuksen teon jälkeen sopimusala ei ole enää maatalouskäytössä olevaa maata. Jos kosteikko tehdään korvauskelpoiselle peltolohkolle, lohkolle siihen asti maksetut tuet peritään takaisin ja xxxxx menettää korvauskelpoisuuteensa. Kosteikon reuna-alueet voidaan hoitaa niiden leveyden perus- teella joko ympäristösitoumukseen kuuluvina suoja- kaistoina tai ilmoittaa ne ympäristösitoumukseen kuuluvina suojavyöhykkeinä. Sopimukseen sisältyvän yksittäisen peltoalan tai muun kuin peltoalan on oltava vähintään 0,05 ha. ...
Sample 1See All (6)
Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Ympäristösopimus voidaan tehdä hakijan tai hänen perheenjäsenensä omistamista tai hallinnassa olevista puhdasrotuisista alkuperäisrodun eläimistä. Ympäristösopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus), jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Hakemus ja ELY-keskuksen erillinen päätös muodostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY-keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen.
Sample 1
Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Viimeinen hakupäivä on 15.6.2017.
Sample 1

Related to Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet

  • Sopimuksen osapuolet Vuokralainen Suomen Saaristokuljetus Oy (2538283-4) Vuokranantaja Helsingin kaupunki / Kulttuuri ja vapaa-aika / Liikunta / Ulkoilupalvelut (0201256-6)

  • Sopimuksen kohde 1.1. Asiakas rekisterinpitäjänä ohjeistaa Maponille, miten henkilötietoja käsitellään Palvelun tarjoamiseksi Asiakkaan ja Maponin välillä tehdyn Sopimuksen mukaisesti. Palvelun tarjoamisen aikana Asiakkaalta tai Mapon järjestelmästä saatujen henkilötietojen osalta Asiakas toimii rekisterinpitäjänä, ja Mapon tietojenkäsittelijänä. 1.2. Epäselvyyksien välttämiseksi tämä Sopimus sisältää Asiakkaan täydelliset ja lopulliset ohjeet Maponille Asiakkaan rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ja siksi se muodostaa sitovan henkilötietojen käsittelysopimuksen sovellettavien tietosuojalakien ja määräysten mukaisesti. 1.3. Kun Xxxxx käsittelee henkilötietoja Asiakkaan puolesta rekisterinpitäjänä, kaikkien kyselyjen, pyyntöjen, vastalauseiden tai valitusten, jotka rekisteröidyllä (esim. Asiakkaan työntekijällä) voi olla Palvelua koskevien henkilötietojen käsittelyssä, tulee ne osoittaa Asiakkaalle ja Asiakkaan ratkaista.

  • Sopijaosapuolet Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain- ministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti. Kuntayhtymät: Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL). Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.

  • Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelu- jen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuista sekä yhteistyön periaatteista kunnan järjes- tämien joukkoliikennepalvelujen ja markkinaehtoisen liikenteen kanssa. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan muuteta liikennepalvelulain (320/2017) ja muun lainsäädännön mukaista sopija- puolten välistä perusvastuunjakoa. Tässä sopimuksessa sovitaan: • joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettely- tavoista • kunnan ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen yhteensovittami- sesta • kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY-keskuksen järjestämien joukko- liikennepalvelujen kustannuksiin • alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä • matkustajapalveluiden järjestämisestä ja aikatauluinformaatiosta • joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen toimittamisesta valtakun- nallisiin rekistereihin (esim. JUKU- ja KUKU-järjestelmä). Tämä sopimus koskee EU:n palvelusopimusasetuksen (EY-1370/2007, jäljempänä PSA) mukai- sesti järjestettyä ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa kunnan alueelle suuntautuvaa liiken- nettä. Sopimuksen kohteena oleva liikenne kuvataan tarkemmin rahoitussuunnitelmassa (liite 1). ELY-keskuksen joukkoliikennepalveluja järjestetään sekä käyttöoikeussopimusten että bruttokorvaukseen perustuvien hankintasopimusten nojalla.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Sopijapuolet Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. Vuokralainen

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 15.1 Sopijapuolella on oikeus irtisanoa Sopimus osaltaan päättymään kunkin kolmen (3) vuoden sopimuskauden päättyessä. Irtisanomisilmoitus on annettava vähintään 12 kk ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisilmoitus on toimitettava kirjallisesti kaikille Sopijapuolille. Tuottajayhteisö ilmoittaa tällöin ympäristöministeriölle tarpeesta käynnistää Jätelain 49 c:n mukainen sovittelu. Jos uutta sopimusta ei synny kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, noudatetaan, mitä Jätelain 49 c §:ssä säädetään. 15.2 Jos yksittäinen kunta tai kunnallinen jätelaitos haluaa irtisanoa sopimuksen esimerkiksi siitä syystä, että se aloittaa yhteistyön Sopimukseen kuulumattoman tuottajayhteisön kanssa, tulee irtisanomisesta ilmoittaa kaikille Sopijapuolille kirjallisesti vähintään kaksitoista (12) kuukautta ennen kunkin kolmivuotisen sopimuskauden päättymistä. Tällöin tämän Sopimuksen voimassaolo päättyy ilmoituksen tehneen kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osalta voimassaolevan kolmivuotisen sopimuskauden päättyessä. 15.3 Yksittäisellä kunnalla tai kunnallisella jätelaitoksella on oikeus purkaa tämä Sopimus päättymään ennen voimassaolevan kolmivuotisen sopimuskauden päättymistä, mikäli Tuottajayhteisö rikkoo tämän Sopimuksen mukaisia olennaisia velvoitteita (mukaan lukien velvoitetta noudattaa lakeja, asetuksia tai viranomaismääräyksiä) ja rikkomus ei ole korjattavissa, tai sitä ei ole korjattu [kuuden (6) kuukauden] kuluessa siitä, kun rikkomuksen korjaamista on vaadittu. 15.4 Sopimuksen voimassaolon päättyessä irtisanomisen johdosta tai muusta syystä, Tuottajayhteisö maksaa tämän Sopimuksen mukaisen korvauksen Sopimuksen voimassaolon päättymishetkeen saakka.