Common use of Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Clause in Contracts

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidunYmpäristösopimus voidaan tehdä kosteikkokoh- teesta, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista eräistä ohjelmaperustei- sista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kauttakorvauksella. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueetne peruslohkot, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi Jos sopimukseen sisällytetään pe- ruslohkon osa, muodostetaan sopimusalasta oma peruslohko. Sopimus on tehtävä kosteikon alle jää- neestä peltoalasta tai muusta hoitotoimen kohteena olevasta maa-alasta riittävine reuna-alueineen. Ympäristösopimuksen teon jälkeen sopimusala ei ole enää maatalouskäytössä olevaa maata. Jos kos- teikko tehdään korvauskelpoiselle peltolohkolle, loh- kolle siihen asti maksetut tuet peritään takaisin ja lohko menettää korvauskelpoisuuteensa. Kosteikon reuna-alueet voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se hoitaa niiden leveyden perus- teella esim. ympäristösitoumukseen kuuluvina suoja- kaistoina. Sopimukseen sisältyvän yksittäisen lohkon on vähin- tään oltava vähintään 0,05 hehtaariaha. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan voidaan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun päätuki- haun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa palvelun kasvulohkotie- doissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava tällä hakulomak- keella. Lisäksi lohko on tunnuksen saamiseksi ilmoi- tettava Vipu –palvelussa tai peruslohkojen muutoslo- makkeella 102C. Ilmoita lohkojaot ja uusien lohkojen lohkonumeroiden Vipu –palvelussa tai kuntaan lo- makkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätukiha- kuun. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 17.6.2019 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle (aktiiviviljelijät) tai ELY -keskukseen (rekiste- röidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt). Sopi- mukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitettava Vipu- palvelussa tai toimittamalla kopio peruslohkolomak- keesta 102A ELY-keskukseen. Sopimuksen edellyt- tämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisäl- tää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jäl- keen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus), jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus tuotan- torakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta talouskes- kusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan maa- tilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys tai vesilain (587/2011) 12 luvussa tarkoitettu vesioi- keudellinen yhteisö ja se ELY-keskus, jonka toimialueella toimialu- eella sopimukseen haettu kohde alue sijaitsee. Sopimusalueen on oltava ympäristösopimuksen teki- jän hallinnassa koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassasopimuskauden. Sopimus voidaan voi- daan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täensillä edellytyksellä, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen erilli- nen päätös muo- dostavat muodostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus -keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkothakemuksen.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu-palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uusien lohkojen lohkonumerot Vipu –palvelussa tai kuntaan lomakkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korja- tut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätuki- hakuun. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2018 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava tällä hakulomak- keella. Lisäksi lohko on tunnuksen saamiseksi ilmoi- tettava peruslohkojen muutoslomakkeella 102C. Peruslohkon osalle haetusta sopimusalasta muo- dostetaan sopimuksen hyväksymisen yhteydessä oma peruslohkonsa. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2016 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava tällä hakulomak- keella. Lisäksi lohko on tunnuksen saamiseksi ilmoi- tettava peruslohkojen muutoslomakkeella 102C. Peruslohkon osalle haetusta sopimusalasta muo- dostetaan sopimuksen hyväksymisen yhteydessä oma peruslohkonsa. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2017 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyälehdes- niittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen alu- een käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa päi- vitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- nepe- rinne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus ym- päristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvioi- nut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää täyt- tää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen Tällai- sen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimusso- pimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sätmetsät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksimetsälaitu- meksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta Luonnonlaitu- mesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- ma-maisema- arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen Luon- nonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön kuuluvassa maatalousympäristöön kuu- luvassa maisemakokonaisuudessa. Luon- nonlaitumia Luonnonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja met- säsaarekkeetmetsäsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuellakorvauksella. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella pe- rusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen sopimuk- sen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön lain- säädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen sopimuk- seen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueetalu- eet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan voidaan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu-palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uusien loh- kojen lohkonumerot Vipu –palvelussa tai kuntaan lo- makkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätukiha- kuun. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 17.6.2019 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suun- nitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – –keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus tuotan- torakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta talouskes- kusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan maa- tilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen sopi- muksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täenedellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskaudensopi- muskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkothake- muksen.

Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet. Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidunluon- nonlaidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, leh- desniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppiaperin- nebiotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa pe- rinnemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisestivaltakunnalli- sesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perin- ne-biotoopiksi perinnebiotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioinut arvi- oinut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällaisen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin perinnebiotoopin korvaus. Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos 1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä talousmet- sässä yleensä; 2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja; 3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liitty- vät liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet met- sätmetsät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsä- laitumeksimetsälaitumeksi. Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi perinne- biotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlai- tumesta Luonnonlaitumesta voidaan tehdä ympäristösopimusympäristösopi- mus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maise- mamaisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäris- töön maa- talousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessamaisemakokonai- suudessa. Luon- nonlaitumia Luonnonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet reuna- vyöhykkeet ja met- säsaarekkeetmetsäsaarekkeet. Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä erityisestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen välinen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, jotka on perustettu perus- tettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun an- netun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei- tuotannollisen investoinnin korvauksella tai Manner- Suomen maaseudun 2007-2013 ohjelmakauden mukaisella ei-tuotannollisten investointien tuellatuotan- nollisen investoinnin korvauksella. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, joita koskenut toimenpiteil- tään vastaava valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 39 §:n mukainen tai valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:n mukainen vuonna 2018 tai 2019 päättynyt tai 2020 päättyvä Maata- louden ympäristötuen erityistukisopimus. Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella pe- rusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopi- muksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että so- pimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alueetalu- eet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voi- daan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B. Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu-palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uu- sien lohkojen lohkonumerot Vipu –palvelussa tai kuntaan lomakkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyt- töösi päätukihakuun. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista tai hallinnasta poistuvista yksittäisistä loh- koista on ilmoitettava 15.6.2020 mennessä maa- seutuelinkeinoviranomaiselle. Sopimukseen lisättä- vistä lohkoista on ilmoitettava ELY -keskukseen toi- mittamalla kopio peruslohkolomakkeesta 102A. So- pimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuk- sen jättämisen jälkeen haetut lohkot. Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY – –keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus tuo- tantorakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta talous- keskusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen so- pimuksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyt- täen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt ha- kemuksen. Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 15.6.2015 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suunnitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkothake- muksen.