Sopimuksen pätemättömyys Mallilausekkeet

Sopimuksen pätemättömyys. Jos tämän sopimuksen jokin sopimusehto todetaan jälkikäteen pätemättömäksi, se ei vaikuta koko sopimuksen pätevyyteen.
Sopimuksen pätemättömyys. Sopimus voi olla pätemätön monista syistä. Periaatteessa perusta pätemättö- myydelle on se, ettei sopimuksen vaatimuksia voida syystä tai toisesta panna täytäntöön tuomioistuimessa. Tällöin suoritukset, joita sopimuksen nojalla on tehty, on palautettava sopimuskumppanille tämän niin vaatiessa. (Hemmo 2017, 38.) Oikeustoimilain (1929/228) 3 luku säätää laajemminkin oikeustointen ja näin ollen myös osakassopimuksen pätemättömyydestä ja sovittelusta. Keskeisiä pä- temättömyysehtoja on pyritty listaamaan oikeustoimilain 3 luvussa, mutta päte- mättömyysperiaate voi perustua myös muuhun lainsäädäntöön tai sellainen on voinut syntyä tavanomaisen oikeuden pohjalta. Esimerkiksi yksittäistä sopimus- tyyppiä on voitu säännellä erityislailla, jossa kielletään tietyt ehdot, tai määrittää sopimuksen pätemättömyydestä ehtoa käytettäessä. (Xxxxxxxxxxx & Annola 2018, 112–113.) Oikeusjärjestyksessä tunnetaan monia erilaisia pätemättömyysperusteita, joista Hemmo (2017, 38–47) käsittelee teoksessaan neljä. Ensinnäkin hän mainitsee oikeus- ja oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen, jolloin kyse voi olla vaikkapa siitä, onko sopimuksen osapuolena toimivaa yritystä tai yhdistystä rekisteröity, eli onko se oikeustoimikelpoinen (Hemmo 2017, 38–39). Toinen pätemättömyyspe- ruste käsittelee edustusvaltavirhettä, jossa sopimuksen pätemättömyys perustuu toimivallan ylitykseen, eli henkilöllä ei ole ollut valtuutusta sopia asiasta (Hemmo 2017, 41). Myös oikeustoimilain mukaiset väärinkäytöstilanteet voivat johtaa pä- temättömyyteen. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi sopimukseen pakottamisesta tai petollisesta menettelystä. (Hemmo 2017, 43.) Julkiseen intressiin pohjautuva pätemättömyysperuste voi viitata esimerkiksi sopimuksiin, joilla pyritään esimer- kiksi rajoittamaan, estämään tai vääristämään kilpailua (Hemmo 2017, 45).
Sopimuksen pätemättömyys. Sopimuksen tehottomuudella tarkoitetaan sopimukseen normaalisti liittyvien oikeusvaikutusten estymistä. Tehottomuus on jaettukin kahteen ryhmään: 18 Xxxxxxxxxxx 1985, s. 31.
Sopimuksen pätemättömyys. Sopimus voi olla pätemätön väitteen- tai moitteenvaraisesti. Lisäksi on olemassa itsestään vaikuttava pätemättömyys eli sopimuksen mitättömyys. Sopimus voi olla mitätön, mikäli toinen tai molemmat sopijaosapuolet ovat olleet oikeustoimikelvottomia. Mitätön sopimus tulee kyseeseen myös tilanteessa, jolloin sopimus on lainvastainen tai sitä rasittaa jokin muotovirhe. Muotovirhe ei voi rasittaa jälleenmyyntisopimusta, koska jälleenmyyntisopi- muksen sisältö on vapaasti muotoiltavissa. Laissa ei ole pakottavia säännöksiä koskien jälleenmyyntisopimuksia, joten muotovirheen käsittely on kaikilta osin tässä yhteydessä suljettu pois. Poissuljettuna on myös moitteenvarainen pätemättömyys, joka taas liittyy perhe- ja perintöoikeudellisiin sopimuksiin. (Jaakkola & Xxxxx 2005, 50.) Sopimuksen solmimiseen sopijaosapuolen on oltava oikeustoimikelpoinen. Luonnollisen henkilön, toisin sanoen yksityisen ihmisen, oikeustoimikelpoisuuden katsotaan Suomessa alkavan täysi-ikäisyydestä, eli henkilön täyttäessä 18 vuotta. Oikeustoimikelpoisuus päät- tyy luonnollisella henkilöllä pääsääntöisesti tämän kuolemaan. Vajaavaltainen ei ole oike- ustoimikelpoinen. Vajaavaltaiseksi katsotaan holhoustoimesta annetun lain 2 §:n mukaan alaikäiset eli alle 18-vuotiaat henkilöt ja sellaiset täysi-ikäiset henkilöt, jotka on julistettu vajaavaltaiseksi. Oikeustoimikelpoinen voi olla myös julkisoikeudellinen tai yksityisoi- keudellinen yhteisö. Tällaista yhteisöä kutsutaan oikeushenkilöksi, kun oikeusjärjestys on tunnustanut sille oikeustoimikelpoisuuden. Oikeushenkilön oikeustoimikelpoisuus alkaa yrityksen tai yhteisön perustamisesta ja loppuu sen lopettamiseen. Julkisoikeudellisia oike- ushenkilöitä ovat muun muassa valtio ja kunta sekä Suomen Pankki ja yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. (Saarnilehto 2009, 26–27.) Jälleenmyyntiyri- tys katsotaan yksityisoikeudelliseksi oikeushenkilöksi. Oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen takia mitätön sopimus voi tulla voimaan, mikäli oikeustoimikelvoton osapuoli hyväksyy sopimuksen oikeustoimikelpoisuuden saavutettu- aan. Lainvastainen, esimerkiksi rikollista menettelyä koskeva sopimus, on puolestaan aina kokonaan mitätön sopimus. Mitättömyys eroaa pätemättömyydestä siinä, että mitätön so- pimus on aina sellaisenaan mitätön, eikä sen perusteisiin tarvitse mitenkään erityisesti ve- dota. Pätemättömyyteen puolestaan on aina vedottava. Muussa tapauksessa sopimus on sitova. (Jaakkola & Xxxxx 2005, 50.) Oikeustoimilaista löytyy...

Related to Sopimuksen pätemättömyys

  • Sopimuksen päättyminen Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei muuta ole sovittu. Asiakas saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ilmoittamalla siitä Toimittajalle. Sopimus päättyy tällöin irtisanomiskuukauden lopussa, mikäli irtisanominen on tehty viimeistään kuukauden 20. päivä. Jos irtisanominen on tehty kuukauden 20. päivän jälkeen, sopimus päättyy irtisanomista seuraa-van kuukauden lopussa. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden, ellei toisin ole sovittu. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus ennen määräaikaisen sopimuskauden päättymistä, mikäli asiakas muuttaa Toimittajan toimialueelta, taikka asiakas joutuu omaa syyttään työttömäksi, pitkäaikaissairaaksi tai asiakkaan taloudellinen asema muutoin heikkenee vastaavasta syystä olennaisesti. Asiakas on velvollinen asianmukaisesti osoittamaan edellä mainitun syyn olemassaolon. Toimittaja ei tällöin peri takaisin asiakkaan mahdollisesti saamia kestotilausetuja. Toimittajalla on oikeus irtisanoa kokonaan tai osittain tietyn ohjelmapalvelun osalta sopimus, mikäli Toimittaja lopettaa tietyn ohjelmapalvelun, jonka asiakas on tilannut. Tässä tapauksessa asiakkaan jo suorittama ohjelmapalvelumaksu palautetaan siltä osin kuin maksu kohdistuu irtisanomisen voimaantuloajankohdan jälkeiseen aikaan. Asiakas on velvollinen palauttamaan Laitteen viimeistään viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä Toimittajalle. Laitteen tulee palautettaessa olla sen käyttöikään nähden normaaliksi katsottavassa kunnossa. Mikäli asiakas ei palauta Laitetta, Toimittaja on oikeutettu perimään asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan Laitteen uushankintahinnan. Mikäli Laite noudetaan Toimittajan toimesta asiakkaalta, on asiakas velvollinen korvaamaan noudosta aiheutuneet kustannukset.

  • Sopimuksen kohde 1.1. Asiakas rekisterinpitäjänä ohjeistaa Maponille, miten henkilötietoja käsitellään Palvelun tarjoamiseksi Asiakkaan ja Maponin välillä tehdyn Sopimuksen mukaisesti. Palvelun tarjoamisen aikana Asiakkaalta tai Mapon järjestelmästä saatujen henkilötietojen osalta Asiakas toimii rekisterinpitäjänä, ja Mapon tietojenkäsittelijänä. 1.2. Epäselvyyksien välttämiseksi tämä Sopimus sisältää Asiakkaan täydelliset ja lopulliset ohjeet Maponille Asiakkaan rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ja siksi se muodostaa sitovan henkilötietojen käsittelysopimuksen sovellettavien tietosuojalakien ja määräysten mukaisesti. 1.3. Kun Xxxxx käsittelee henkilötietoja Asiakkaan puolesta rekisterinpitäjänä, kaikkien kyselyjen, pyyntöjen, vastalauseiden tai valitusten, jotka rekisteröidyllä (esim. Asiakkaan työntekijällä) voi olla Palvelua koskevien henkilötietojen käsittelyssä, tulee ne osoittaa Asiakkaalle ja Asiakkaan ratkaista.

  • Sopimuksen päättäminen Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys rikkoo sopimusta, eikä korjaa menettelyään Tuottajan kirjallisesti Yritykselle ilmoittamassa määräajassa. Jos Yritys edellä todetun määräajan jälkeen korjaa menettelynsä ja Sopijapuolet sopivat jatkavansa kehitystyötä, Yritys on velvollinen korvaamaan kaikki Tuottajalle sopimuksen irtisanomisesta ja jatkamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ennen kehittämistoiminnan jatkamista. Tuottajalla on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys on maksukyvytön, asetetaan, hakee tai haetaan konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn. Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yrityksen toimittama Tuote, Tausta-aineisto tai niiden osa tai niiden käyttäminen loukkaa tai sen väitetään perustellusti loukkaavan kolmannen osapuolen omistus- tai Immateriaalioikeutta niin, että oikeus estää tai viivästyttää Kehittämissuunnitelman mukaisen kehitystyön suorittamisen. Yritys on tällöin velvollinen korvaamaan Tuottajalle oikeudenloukkauksen johdosta sille aiheutuneet vahingot. Mikäli Tuottaja irtisanoo sopimuksen Yrityksestä johtuvasta syystä, on Yritys lisäksi velvollinen maksamaan suoritetusta työn osasta sovitun veloitusperiaatteen mukaisen korvauksen sopimuksen päättymispäivään saakka sekä korvaamaan Tuottajalle sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuneet kustannukset, taloudelliset menetykset ja välittömät vahingot. Jos Tuottaja ei yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä kykene olennaisesti suoriutumaan kehitystyöstä sovitulla tavalla tai Tuottaja yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä viivästyy olennaisesti oman suorituksensa osalta, eikä ilmoita olennaisesta suoritusesteestä tai viivästyksestä Yritykselle viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa suoritusesteestä tai viivästyksestä tiedon saatuaan, on Yrityksellä oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle. Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa sopimusta, jos suorituseste tai viivästys sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä johtuu Tuottajan oman toiminnan ensisijaisuuden asettamista vaatimuksista. Tällöin myöskään mitään suoritusesteeseen tai viivästykseen liittyvää vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole. Yrityksellä on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle, mikäli Tuottaja on muulla tavoin olennaisesti rikkonut Kehittämissopimusta, eikä ole korjannut rikkomustaan 30 päivän kuluessa saatuaan sopimusrikkomuksesta kirjallisesti tiedon. Molemmilla Sopijapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella, jos sopimuksen täyttäminen tulee mahdottomaksi tai viivästyy yli kuusi (6) kuukautta ylivoimaisen esteen vuoksi, eikä kumpikaan Sopijapuoli voi vaatia vahingonkorvausta tällaisen irtisanomisen johdosta. Mikäli Yrityksen maksu viivästyy maksukehotuksesta huolimatta yli kolmekymmentä (30) päivää sen erääntymispäivästä, Tuottajalla on myös oikeus keskeyttää kehitystyö kunnes Yritys on maksanut kaikki erääntyneet maksut Tuottajalle.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

  • Sopimukset Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

  • Sopimuksen muutokset Mikäli tähän sopimukseen vaikuttavat pakottavat säädökset muuttuvat niin, että sillä on pakottavia vaikutuksia tämän sopimuksen sisältöön, tämä sopi- mus muuttuu vastaavasti. Muutoin sopimusosapuolet voivat muuttaa tätä sopimusta kirjallisesti, muut muutokset ovat mitättömiä. Muutokset tulevat voimaan, kun molemmat sopimusosapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväk- syneet ja allekirjoittaneet sopimusosapuolten toimivaltaisten edustajien toi- mesta.

  • Sopimuksen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukainen pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023.

  • Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä. 12 3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet. 4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä. 6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §). 1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta. 2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Liitesopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: ˗ Yleiset sopimukset EK(TT/STK) – SAK ˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997 ˗ Lomapalkkasopimus ˗ Yleissopimus ˗ Irtisanomissuojasopimus