Sopimuksen ratifiointitilanne Mallilausekkeet

Sopimuksen ratifiointitilanne. Joulukuussa 2004 aavikoitumissopimuksen oli ratifioinut 191 osapuolta. Kaikki Suo- men kehitysyhteistyön pääkumppanimaat ovat ratifioineet sopimuksen. Suomi hy- väksyi sopimuksen syyskuussa 1995.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Tammikuussa 2005 sopimuksen oli ratifioinut 163 osapuolta. Kaikki Suomen kehi- tysyhteistyön pääkohdemaat ovat ratifioineet Baselin sopimuksen. Suomen osalta Baselin sopimus tuli voimaan vuonna 1992. Ongelmajätteiden kan- sainvälisestä siirrosta on säädetty jätelaissa (1072/1993) ja –asetuksessa (1319/1993). EU:ssa jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastuksesta on annettu erillinen neuvoston asetus (ETY 259/93). Xxxxxxxxxxxxx yhteistyön ja kehityksen järjestön päätöksellä C(2001)107 FINAL on säädetty hyödynnettävien jätteiden siirroista OECD-maiden välillä. Vuonna 1995 sopimusta päätettiin muuttaa siten, että ongelmajätteiden vienti OECD- maista kehitysmaihin kiellettäisiin. Suomi on hyväksynyt muutoksen, mutta muutos ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan. Lisäksi vuonna 1999 hyväksyttiin sopimukseen liittyvä vastuu- ja vahingonkorvauspöytäkirja, joka ei myöskään ole tullut voimaan. Pöy- täkirjan avulla on määrä selkeyttää rahallista korvausvastuuta mahdollisista vahingoista, joita aiheutuu vaarallisten jätteiden valtioiden rajat ylittävistä siirroista.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Tammikuussa 2005 yleissopimuksen oli ratifioinut 79 osapuolta. Kyseisistä valtioista 42 lukeutuu kehitys- ja siirtymätalousmaihin. Suomen kehitysyhteistyön pääkohde- maista Rotterdamin sopimuksen ovat ratifioineet Etiopia ja Tansania. Suomi hyväksyi sopimuksen vuonna 2004.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimus astui voimaan vuonna 1973. Sopimukseen on vuoden 2005 alussa liittynyt 167 maata. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1976. Kaikki Suomen kehitysyhteis- työn pääkohdemaat ovat liittyneet sopimukseen.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimus astui voimaan vuonna 1983. Sopimukseen on vuoden 2005 alussa liittynyt 89 maata. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1988. Suomen kehitysyhteistyön pää- kohdemaista ovat sopimuksen osapuolia Kenia, Tansania ja Nicaragua sen sijaan Etio- pia, Mosambik, Sambia ja Nepal eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Vietnam ei ole myöskään jäsen, mutta on osallisena Bonnin sopimuksen alueellisissa sopimuksissa.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimus perustettiin Iranissa Ramsarissa. Se tuli voimaan vuonna 1971. Valtioiden tuli sopimukseen liittyessään antaa vähintään yksi ehdotus suojeltavista kansallisista kosteikkoalueistaan (artikla 2). Vuoden 2005 alussa sopimuksella on 144 valtiota osa- puolina. Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaista ovat sopimuksen osapuolia Ke- nia, Mosambik, Tansania, Sambia, Nepal, Vietnam ja Nicaragua. Vain Etiopia ei ole allekirjoittanut sopimusta.
Sopimuksen ratifiointitilanne. UNESCO:n alainen sopimus astui voimaan vuonna 1972. Vuoden 2005 alussa sopi- muksella oli 178 valtiota osapuolina. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1978. Suo- men kehitysyhteistyön pääkumppanimaista ovat kaikki ratifioineet sopimuksen.
Sopimuksen ratifiointitilanne. YK:n merioikeusyleissopimus (UN Convention on the Law of the Sea) astui voimaan vuonna 1994. Sopimuksen on tammikuun lopussa 2005 ratifioinut 148 maata. Suo- men kehitysyhteistyön pääkumppanimaista sopimuksen ovat ratifioineet kaikki maat lukuun ottamatta Etiopiaa. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1996.
Sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimus on allekirjoitettu Roomassa 1951 ja se on saatettu Suomessa voimaan 1961. Sopimusta on muutettu vuonna 1979 ja muutokset ovat tulleet voimaan vuonna 1991. Suomi on saattanut nämä muutokset kansallisesti voimaan 1992. Sopimusta on vii- meksi muutettu vuonna 1997, mutta muutokset eivät ole tulleet vielä voimaan. Muu- tos on tarkoitus saattaa Suomessa voimaan vuoden 2005 aikana.

Related to Sopimuksen ratifiointitilanne

  • Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelu- jen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuista sekä yhteistyön periaatteista kunnan järjes- tämien joukkoliikennepalvelujen ja markkinaehtoisen liikenteen kanssa. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan muuteta liikennepalvelulain (320/2017) ja muun lainsäädännön mukaista sopija- puolten välistä perusvastuunjakoa. Tässä sopimuksessa sovitaan: • joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettely- tavoista • kunnan ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen yhteensovittami- sesta • kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY-keskuksen järjestämien joukko- liikennepalvelujen kustannuksiin • alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä • matkustajapalveluiden järjestämisestä ja aikatauluinformaatiosta • joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen toimittamisesta valtakun- nallisiin rekistereihin (esim. JUKU- ja KUKU-järjestelmä). Tämä sopimus koskee EU:n palvelusopimusasetuksen (EY-1370/2007, jäljempänä PSA) mukai- sesti järjestettyä ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa kunnan alueelle suuntautuvaa liiken- nettä. Sopimuksen kohteena oleva liikenne kuvataan tarkemmin rahoitussuunnitelmassa (liite 1). ELY-keskuksen joukkoliikennepalveluja järjestetään sekä käyttöoikeussopimusten että bruttokorvaukseen perustuvien hankintasopimusten nojalla.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Näihin käyttöehtoihin ja näiden ehtojen tarkoittamaan Palveluun, Palvelukohtaisiin ehtoihin sekä Palvelusta mahdollisesti tehtyyn sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Riitojen ratkaisu Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.

  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 11.1 Sopimus astuu voimaan Sopimuspäivänä ja on voimassa toistaiseksi. Osapuolista kumpi tahansa voi irtisanoa sopimuksen yhden (1) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Osapuolet voivat sopia erikseen, että Yhteistyökumppanilla ei ole velvollisuutta käyttää Alustaa irtisanomisaikana. 11.2 Edellä kohdan 11.1 säännöistä poiketen, foodoralla on oikeus irtisanoa Sopimus välittömin vaikutuksin, jos: a) Yhteistyökumppani rikkoo Sopimuksen alaisia velvoitteitaan esimerkiksi siten, että tilauksissa, laadussa tai palvelun toimituksessa ilmenee toistuvia puutteita, joita ei korjata viiden (5) päivän kuluessa siitä, kun foodora on ilmoittanut Yhteistyökumppanille rikkomuksesta; b) Yhteistyökumppani asetetaan konkurssiin, saneerausmenettelyyn, vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn, selvitystilaan tai todetaan muutoin maksukyvyttömäksi tai tällä ei enää ole liiketoimintaansa tarvittavia lupia, tai c) Yhteistyökumppani on siirtänyt liiketoimintansa tai asianmukaiset myyntipisteensä. 11.3 Irtisanomisilmoitus tulee antaa kirjallisena. 11.4 Sopimuksen irtisanominen ei vapauta kumpaakaan Osapuolta velvollisuudestaan maksaa Sopimuksen voimassaolon aikana kertyneitä velkojaan. 11.5 Aloitusmaksua ja muita Yhteistyökumppanin suorittamia maksuja ja kuluja ei palauteta Sopimuksen irtisanomisen, siirron tai luovutuksen johdosta. 11.6 Sopimuksen irtisanomisen seurauksena Yhteistyökumppanin tulee ilman aiheetonta viivästystä palauttaa kaikki Tekniset Laitteet (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, tabletti/Wifi-tulostin) foodoralle, pidättäytyä käyttämästä Valokuvia ja palauttaa kaikki Valokuvista otetut kopiot ja kuvat foodoralle tai tuhota kaikki Valokuvista otetut kopiot ja kuvat foodoran nimenomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli Teknisiä Laitteita ei ole palautettu seitsemän (7) päivän kuluessa Sopimuksen irtisanomisesta, foodoralla on oikeus veloittaa Yhteistyökumppanilta 200 € suuruinen maksu. Summa laskutetaan erikseen ja se voidaan kuitata jäljellä olevista maksuista. Veloitettavat maksut eivät vapauta Yhteistyökumppania Teknisten Laitteiden palauttamista koskevasta velvollisuudesta.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.