Sopimuksen synty. Sopimus syntyy Asiakkaan ja Toimittajan välille, kun: •Osapuolet ovat allekirjoittaneet Sopimuksen; •Asiakas on sähköisesti tai muutoin kirjallisesti ilmoittanut Toimittajalle hyväksyvänsä Toimittajan tarjouksen (tilaus); tai •Xxxxxxx on sähköisin menetelmin tai muutoin kirjallisesti lähettänyt Toimittajalle Tuotteen tai Palvelun tilauksen tai Toimittaja on Asiakkaan pyynnöstä kirjallisesti vahvistanut tilauksen sellaisenaan (tilausvahvistus). Toimittajalla ei ole oikeutta aloittaa Sopimuksen tosiasiallista täyttämistä ennen Sopimuksen voimaantuloa. Toimittajan ennen Sopimuksen voimaantuloa tekemät toimenpiteet ovat Toimittajan omalla vastuulla ja kustannuksella, eivätkä ne sido tai velvoita Asiakasta
Sopimuksen synty. Sopimus syntyy, kun asiakas tekee tilauksen yhtiön edustajan kanssa tai asiakaspalveluun soittamalla, kirjallisesti, sähköpostitse tai internetsivujen kautta tilaamalla. Yhtiön tekemän puhelinmarkkinoinnin kautta tilaussopimus syntyy suullisesti. Jokaisesta tehdystä tilauksesta asiakkaalle lähetetään tilausvahvistus sähköpostitse sekä lasku sovitulla tavalla. Tilaus on juridisesti sitova. Kaikki reklamaatiot, koskien tilauksen tietoja tai laskua, on toimitettava tilausvahvistuksen vastaanottamisesta seitsemän (7) päivän sisällä yritykselle.
Sopimuksen synty. Oikeustoimet ovat pääsääntöisesti vapaamuotoisia. Sopimuskumppanit saavat siis itse määrittää, miten sopimus solmitaan, mikä on sopimuksen sisältö ja määritellä ehdot tarvetta vastaaviksi. Kuten sopimukset yleisesti myös sponsorisopimukset ovat periaatteessa vapaamuotoisia oikeustoimia, eikä niiden solmiminen ole määrämuotoista. Kansainvälinen kauppakamari ICC kuitenkin määrittää markkinoinnin säännöissään sponsorisopimusten laatimisesta, mutta lain mukaiset vapaamuotoiset sponsorisopimukset ovat luonnollisesti myös päteviä oikeustoimia. Lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (13.6.1929/228) mukaan sopimus katsotaan syntyneeksi, kun tarjoukseen on annettu vastaus. Tarjouksen tekotavasta riippuu vastauksen antamisen määräajan pituus. Jos tarjous on tehty suullisesti odotetaan vastaus annettavaksi heti, ellei muusta ole sovittu. Mikäli tarjous on tehty kirjallisesti tai sähköisiä viestimiä käyttäen, eikä vastauksen antamisen määräaikaa ole määritelty tulee vastaus antaa siinä ajassa, jonka tarjouksen tekijä voi kohtuudella olettaa vastauksen antamiseen kestävän. Vastauksenantaja on oikeutettu kohtuulliseen miettimisaikaan. Xxxxxxxxxx tekijä on oikeutettu olettamaan saavansa vastauksen samalla tavalla, kuin miten tarjous on annettu. (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 1-3 §) Sopimus voi syntyä myös hiljaisesti eli konkludenttisesti. Tällöin henkilöiden käyttäytymisestä on pääteltävissä sopimussuhdetta vastaava toiminta. (Karttunen ym. 2008, 121) Myöhään saapunut vastaus tulkitaan uudeksi vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi. Hylätty tarjous ei velvoita sopimuksen solmimiseen. Vastaus, jossa tarjous on hyväksytty, mutta johon on tehty lisäyksiä tai muutoksia tulkitaan kieltäväksi vastaukseksi, johon sisältyy uusi tarjous. Vaikka tarjouksen tekijä ei ole vaatinut vastausta tarjoukseensa on tarjouksen saaja kysyttäessä velvollinen vastaamaan hyväksyykö hän tarjouksen. Jos tarjouksen saaja ei ilmoita vastausta katsotaan sopimus rauenneeksi. (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 4-6, 8 §) Tarjous ja vastaus on peruutettavissa siihen asti kunnes toinen osapuoli on saanut tiedon tarjouksen tai vastausksen sisällöstä. Muussa tapauksessa tarjous ja vastaus sitoo sen antajaa oikeudellisesti. (Karttunen ym. 2008, 124)
Sopimuksen synty. Sopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Sopimuksen synty. 2.1 Tilaaja voi tehdä tarjouspyynnön Tutkimustien verkkopalvelussa, sähköpostitse, puhelimitse tai henkilökohtaisesti asioiden Tutkimustien asiakaspalvelussa. Tutkimustie antaa tarjouksen verkkopalvelussa kirjallisesti ja asiakaspalvelussa kirjallisesti tai suullisesti. Sopimus syntyy, kun Tilaaja hyväksyy Tutkimustien tarjouksen Tutkimustien verkkopalvelussa, kirjallisesti tai suullisesti. Suullisesti hyväksytystä tarjouksesta lähetetään tilausvahvistus sähköpostitse. Tarjous voi olla hinnaston mukaan laskutettava peruspalvelu tai Tilaajalle yksilöllisesti toteutettava palvelu tai palvelukokonaisuus.
2.2 Sopimus syntyy myös, kun Tilaaja toimittaa materiaalia Tutkimustien työstettäväksi verkkopalvelun kautta tai muulla toimitustavalla. Tällaisessa tapauksessa noudatetaan poikkeuksetta näitä sopimusehtoja ja kulloinkin voimassaolevaa hinnastoa.
Sopimuksen synty. 3.1. Sopimus ostajan ja myyjän välillä katsotaan syntyneeksi, kun
a) osapuolet ovat allekirjoittaneet kirjallisen sopimuksen; tai kun
b) ostaja on kirjallisesti ilmoittanut myyjälle hyväksyvänsä sitovan tarjouksen (tilaus); tai kun
c) myyjä on ostajan pyynnöstä kirjallisesti vahvistanut tilauksen sellaisenaan (tilausvahvistus).
3.2. Myyjän on lähetettävä 3.1 c) kohdassa mainittu tilausvahvistus ostajalle 14 päivän kuluessa tilauksen saapumisesta.
3.3. Myyjän tilausvahvistukseensa sisällyttämät ehdot, jotka poikkeavat tilauksesta, tulevat voimaan vain siinä tapauksessa, että ostaja ne kirjallisesti hyväksyy.
3.4. Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti.
Sopimuksen synty. Sopimus syntyy, kun Asiakas hyväksyy Palveluntarjoajalta saamansa tarjouksen kirjallisesti (myös sähköposti) tai suullisesti. Suullisesti hyväksytystä tarjouksesta lähetetään tilausvahvistus sähköpostitse. Tarjous on voimassa tarjouksessa erikseen mainitun ajan. Mikäli voimassaoloaikaa ei ole mainittu, on se 30 päivää tarjouksen lähettämisestä. Sopimuksen kohteena on tarjouksessa erikseen määritelty palvelun sisältö. Asiakas sitoutuu käyttämään palvelua näissä sopimusehdoissa mainituin ehdoin. Pätevyysjärjestyksestä on mainittu tarkemmin kohdassa ”Pätevyysjärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen”.
Sopimuksen synty. Euroopassa sopimusjärjestelmät ovat joko englantilaisen common law -järjestelmän, tai Manner-Eurooppalaisen kontinentaalisen järjestelmän mukaisia. Molemmissa järjestelmissä sopimus syntyy tarjouksen, ja sen hyväksynnän seurauksena. Common law -järjestelmän mukaan tarjous on mahdollista perua, jos sitä ei ole vielä hyväksytty. Kontinentaalisessa järjestelmässä tarjousta pidetään sitovana oikeustoimena.17 Suomessa sopimuksen tekemistä säännellään OikTL:n 1 luvussa. Arjessa suuri osa sopimuksista kuitenkin syntyy, kun itse toimi suoritetaan, eli sopimus syntyy käyttäytymisen tuloksena. Tästä esimerkkinä toimii kaupassa asiointi. Isommat sopimukset sen sijaan syntyvät asteittain, ja sopimus kehittyy luonnoksesta, jota täydennetään, täsmennetään ja lopulta allekirjoitetaan.18 On sopimus sitten syntynyt hitaasti tai nopeasti, sopijapuolten velvollisuudet ja oikeudet muuttuvat itse prosessin edetessä, eikä yhtä varsinaista syntyhetkeä velvollisuuksille voi yleensä määrätä.19 Kun sopimuksen tekeminen aloitetaan, sillä tavoiteltavat päämäärät tulee olla selvillä. Sopimuksen sisältö määräytyy sopimusneuvotteluissa, joihin on tärkeä käyttää paljon voimavaroja. Mikäli jostain asiasta ei ole sopimuksessa sovittu, jää sen tulkinta esimerkiksi tahdonvaltaisen lainsäädännön varaan. Sopimuksen syntymiseksi molempien osapuolien pitää hyväksyä sopimuksen sisältö ja ehdot.20
Sopimuksen synty. Edellisessä luvussa käsiteltiin sopimuksen syntymistä tarjous – vastaus - mekanismin avulla. Sopimus voidaan solmia tämän mekanismin lisäksi muilla tavoin. Sopimuksen syntytapoina voivat olla neuvottelujen tuloksena syntyvä sopimus, sopimuksen syntymiseen vaikuttavat tosiseikat, konkludenttinen sopimus sekä vakioehtoja käyttämällä tehty sopimus (Mäkelä 2008.) Sopimus voi syntyä osapuolten välille sopimusneuvottelujen päätyttyä. Osapuolet esittävät kysymyksiä toisilleen sopimuksen sisällöstä ja ehdoista sekä hankkivat lisätietoa sopimusneuvotteluissa. (Hemmo 2003, 129.) Sopimuksen syntyminen tosiseikkojen perusteella tarkoittaa tosiasiallista toimenpidettä, joka saa aikaan sopimuksen osapuolten välillä (Hemmo 2003, 131). Esimerkiksi linja-autoon nouseminen synnyttää sopimuksen ilman suullista tai kirjallista ilmausta. Konkludenttinen sopimus eli hiljainen tahdonilmaisu määritellään henkilöiden käyttäytymisen perusteella (Hemmo 2003, 133; Saarnilehto 2009, 18). Esimerkiksi osapuolet voivat toimia keskenään toistensa hyväksi siten, että voidaan katsoa sopimuksen syntyneen konkludenttisesti heidän välilleen. Vakiosopimus eli vakioehtoja käyttämällä tehty sopimus sisältää usein toisen osapuolen yksipuolisesti laatimat vakiosopimusehdot, jotka saattavat olla kohtuuttomia toista sopijapuolta kohtaan. Vakioehtojen laatijalla on etulyöntiasema päästessään muokkaamaan sopimusehdot itselleen edullisemmiksi. (Hemmo 2003, 137.) Vakioehtosopimuksia käsitellään tarkemmin luvussa 3.2.1. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2010:23) oli kysymys tosiasialliseen käyttäytymiseen perustuvasta sopimuksen syntymisestä ParkCom Oy:n sekä Xxxx S:n välillä. Pysäköinninvalvontayritys ParkCom Oy valvoi kiinteistöyhtiön piha-alueen pysäköimistä ja oli asettanut piha-alueelle opastetaulut, joissa mainittiin seuraavasti: ”Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 €. Pysäköimällä hyväksyt ehdot". Xxxx S oli useaan otteeseen pysäköinyt henkilöauton kyseisen kiinteistön piha-alueelle kieltojen vastaisesti ja oli näin ollen velvollinen korvaamaan ParkCom Oy:lle valvontamaksuja. Xxxx S vastusti ParkCom Oy:n kannetta. Xxxx S vetosi vastauksessaan siihen, ettei kiinteistön omistajalla ole oikeutta määrätä pysäköintivirhemaksusta, vaan siihen on oikeus ainoastaan viranomaisilla. Koska kiinteistön omistajalla ei tällaista oikeutta ole, ei kiinteistön omistaja voi siirtää parempaa oikeutta toiselle pys...
Sopimuksen synty. Sopimus tulee voimaan, kun opiskelija on antanut ilmoittautumisen yhteydessä vaadittavat tiedot, hän on hyväksynyt tämän käyttöoikeussopimuksen ja tiedot on kirjattu Centrian opiskelijahallintojärjestelmään.