Sopimuksen tai tilauksen tekeminen. Hankinnasta tehtävä sopimus tehdään noudattaen sopimuksen tekemistä koskevia voimassa olevia yksityisoikeudellisia säännöksiä. Hankintalaki edellyttää, että hankintapäätöksen teke- misen jälkeen laaditaan kirjallinen sopimus. Käytännössä tarjouksen hyväksymispäätös annetaan usein jo ennen päätöspöytäkirjan valmis- tumista voittaneen tarjouksen tekijälle tiedoksi. Sopimus syntyy oikeustoimilain mukaan tilaa- jan ja tarjouksen tekijän välille välittömästi sen jälkeen, kun tarjouksen tekijä on saanut todis- teellisesti tiedon tehdystä päätöksestä ja ottanut siitä selon. Näin siitä riippumatta, onko sopi- mus esimerkiksi allekirjoitettu tai käyttääkö ylempi toimielin asiassa kuntalain 92 §:n mukai- sesti otto-oikeutta tai onko päätös saanut lainvoiman. Julkisissa hankinnoissa on käytännössä aiheellista toimia niin, että hankintasopimus syntyy vasta sopimuksen allekirjoittamisella. Oikeustoimilain edellä mainitusta sopimuksen yleistä syntymisajankohtaa koskevasta pääperiaatteesta voidaan selkeyden vuoksi poiketa esimerkiksi siten, että tarjouspyyntöasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai tarjouksen hyväksymisilmoituk- sessa mainitaan ajankohta, jolloin sopimus katsotaan tilaajan ja tuottajan välillä syntyvän. Käytännössä sitovan sopimuksen syntymisen ajankohdaksi voidaan esitetyllä tavalla ilmoittaa esimerkiksi kirjallisen sopimuksen allekirjoittaminen. Muina vaihtoehtoisina ajankohtina, joi- ta tulee kuitenkin käyttää vain poikkeuksellisesti, voidaan käyttää esimerkiksi päätöksen lain- voimaisuutta, rahoitusta koskevan ratkaisun saamisilmoitusta, rakennushankkeissa rakennus- tai ympäristöluvan lainvoimaisuutta jne. EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa päätöksen täytäntöönpanoon, kuten kirjallisen so- pimuksen tekemiseen ei saa ryhtyä ennen kuin on kulunut 7 päivää muutoksenhakuajan päät- tymisestä markkinaoikeudessa (karenssiaika). Hankintasopimusten ollessa yksityisoikeudellisia sopimuksia, hankintojen kilpailuttamiseksi ja sopimusten laatimisen helpottamiseksi niiden yhteydessä voidaan käyttää alan yleisiä sopi- musehtoja ja muita asianomaista hankintatehtävää koskevia sopimusehtoja.
Sopimuksen tai tilauksen tekeminen. Hankinnasta tehtävä sopimus tehdään noudattaen sopimuksen tekemistä kos- kevia voimassa olevia yksityisoikeudellisia säännöksiä, kuten oikeustoimilakia. Hankintalaki edellyttää, että hankintapäätöksen tekemisen jälkeen laaditaan kir- jallinen sopimus. EU- kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa päätöksen täytäntöönpanoon, kuten kirjallisen sopimuksen tekemiseen ei saa ryhtyä ennen kuin on kulunut 7 päivää muutoksenhakuajan päättymisestä markkinaoikeudessa ( karenssiaika ). Hankintasopimusten ollessa yksityisoikeudellisia sopimuksia, hankintojen kilpai- luttamiseksi ja sopimusten laatimisen helpottamiseksi niiden yhteydessä voi- daan käyttää alan yleisiä sopimusehtoja, kuten julkisten hankintojen yleisiä so- pimusehtoja JYSE 2009, rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998, konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995, valtion tietokonehankintojen yleisiä sopimusehtoja VYSE tai IT-2010 ja muita asianomaista hankintatehtävää koskevia sopimusehtoja.
Sopimuksen tai tilauksen tekeminen. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulee hankintalain nojalla laatia erillinen hankintaso- pimus. Hankintalainsäädäntö ei menettelyllisenä lainsäädäntönä koske hankintasopimuksen sisältöä. Sopimusta laadittaessa huomioidaan erityisesti sopimusoikeuden normit ja yleiset periaatteet sekä han- kintasopimuskäytäntö. Hankintamenettelyssä tehdyt valinnat rajoittavat sopijapuolten mahdollisuutta räätälöidä sopimusehtoja. Tulevan sopimuksen keskeisimmät ehdot tulisikin huomioida jo tarjouspyyn- töä laadittaessa. Pienhankinnoissa erillisen sopimuksen laatimisen tarkoituksenmukaisuutta on harkittava tapauskohtai- sesti. Pienhankintaa koskevista keskeisistä ehdoista tulee aina sopia kirjallisesti hankinnan luonteesta riippuen joko erillisellä kirjallisella hankintasopimuksella tai kirjalliseen tilaukseen liitetyillä keskei- sillä ehdoilla. Mikäli myyjä tilausvahvistuksessaan muuttaa ehtoja, asiasta tulee reklamoida. Palvelu- hankinnoista on aina syytä laatia erillinen sopimus. • sopimuksen asianumero, päiväys ja osapuolet yhteystietoineen • hankittava tavara, palvelu tai urakka riittävästi yksilöitynä ja määriteltynä • sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja sopimusrikkomusten seuraukset • hinnat ja muut hinnoitteluun liittyvät ehdot • toimitusehdot toimitusaikoineen tai sopimuskausi • laskutus ja maksuehdot • takuuehdot ja vakuuttaminen • selvitys toimituksen valvonnasta ja vastaanotossa noudatettavasta menettelystä • mahdollinen lisähankintavaraus, optio • liitteet, kuten esim. tarjouspyyntö ja soveltuvat yleiset sopimusehdot • mahdollisiin immateriaalioikeuksiin liittyvät ehdot • ylivoimainen este ja viivästyksen ja virheen seuraamukset • sopimuksen muutostenhallintaan ja purkamiseen liittyvät ehdot. • osapuolten tehtävät, velvoitteet ja mahdolliset vastuunjakotaulukot • sopimuksen avulla tavoiteltava päämäärä • alihankintaa koskevat määräykset • xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ja seuraamukset virheellisestä suorituksesta • palvelun sisällön, laajuuden ja hinnoittelun muuttaminen • palveluhankintaan soveltuvat irtisanomis- ja purkuehdot • yhteistyö sopimuskauden aikana pitkäkestoisissa sopimuksissa • sopimuksen siirtäminen toimittajan vaihtuessa • turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen liittyvät ehdot, kuten esim. mahdollinen turvallisuus- sopimus. Sopimusmalleja ja yleisiä sopimusehtoja käytettäessä on aina erittäin huolellisesti tarkastettava käyte- tyn sopimusmallin ja yleisten ehtojen soveltuvuus aiottuun hankintaan.