Hallitus (a) Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viidestä (5) kahdeksaan (8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
(b) Jyväskylän kaupungilla on oikeus nimetä kaksi (2) jäsentä, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä kaksi (2) jäsentä ja muilla Osakkailla yhdessä yksi (1) jäsen. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän nimeämisoikeus siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakunnalle, mikäli maakuntauudistus toteutuu. Tämän lisäksi hallitusta nimitettäessä Osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että hallituksen jäsenten osaaminen on arvioitu Yhtiön toiminnan kannalta myös kokonaisuutena ja että hallitukseen nimitetään osaamistaustaltaan toisiaan täydentäviä, päteviä ja sopivia henkilöitä. Tarvittaessa Yhtiön yhtiökokous voi päättää nimetä hallitukseen myös asiantuntijajäseniä.
(c) Emoyhtiöllä on aina oikeus nimetä Emoyhtiön toimitusjohtaja tai muu valitsemansa yksi (1) henkilö Yhtiön hallituksen jäseneksi, joka toimii lähtökohtaisesti Emoyhtiön niin päättäessä Yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
(d) Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja korvaukseen tehtäviensä hoitamisesta aiheutuneista kohtuullisista matkustus- ja muista kuluista. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioiden maksamisesta ja kulujen korvaamisesta.
(e) Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Päätökset hallituksessa tehdään OYL:n ja Yhtiöjärjestyksen mukaisesti tämän Sopimuksen määräykset huomioon ottaen. Kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittama, kokousta pitämättä tehty kirjallinen päätös rinnastetaan päätösvaltaisen hallituksen tekemään päätökseen.
(f) Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä kaikille hallituksen jäsenille sähköpostitse vähintään viisi (5) arkipäivää ennen kokousta, elleivät kaikki hallituksen jäsenet toisin päätä. Erityisestä syystä voidaan kokous kutsua koolle lyhyempää kutsuaikaa noudattaen. Kokouskutsussa on aina mainittava kokouksen paikka ja aika sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouskutsuun on mahdollisuuksien mukaan liitettävä käsiteltäviin asioihin liittyvä kirjallinen aineisto. Hallituksen kokous voidaan järjestää myös sähköisenä kokouksena esimerkiksi puhelimitse tai videoneuvotteluyhteyden välityksellä.
Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle, kun kaupunginjohtajan kiinteistön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta kokonaisuudes- saan on maksettu. Xxxxxxxxxxxxxx siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
HINNAT JA MAKSUEHDOT 5.1. Palvelun hinta sovitaan kirjallisesti. Ellei palvelun hintaa ole sovittu kirjallisesti, noudatetaan toimittajan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaista hintaa.
5.2. Hinnat on esitetty euroissa ilman arvonlisäveroa ja laskutusvaluutta on euro.
5.3. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Jos arvonlisäveron tai viranomaisen määräämän muun julkisen maksun suuruus tai peruste muuttuu lainsäädännön muuttumisen takia, hinnat muuttuvat vastaavasti.
5.4. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen palvelun toimittamisen edellyttämien lupien ja suostumusten hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
5.5. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen palvelun toimittamisen aiheuttamat lisäkustannukset, joita saattaa syntyä vaikeasta maastosta tai maaperästä, toimituskohteen epätavallisesta rakenteesta tai muusta sellaisesta syystä, jota toimittaja ei ole voinut kohtuudella ennakoida sopimusta tehtäessä. Toimittaja ilmoittaa tällaisten lisäkustannusten aiheutumisesta ja niiden arvioidusta määrästä asiakkaalle viipymättä niistä tiedon saatuaan. Asiakas on tällöin velvollinen ilmoittamaan toimittajalle viipymättä, sitoutuuko asiakas vastaamaan lisäkustannuksista vai irtisanooko asiakas sopimuksen päättymään välittömästi. Jos asiakas irtisanoo sopimuksen, asiakas on velvollinen korvaamaan toimittajalle siihen mennessä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
5.6. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen tavanomaiset ja kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahakorvaukset. Toimittajalla on lisäksi oikeus veloittaa erikseen matka-aika sovitun tuntihinnan mukaan.
5.7. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet (a) asiakkaan antamista vääristä, puutteellisista tai vanhentuneista tiedoista tai ohjeista; (b) asiakkaasta johtuvasta viivästyksestä;
Ilmoitukset ja tiedonannot Vuokralaisen on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupun- gin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelulle nimeään sekä koti- paikka- ja laskutusosoitettaan koskevat muutokset. Kaupungilla on oikeus antaa vuokralaiselle tähän sopimukseen perus- tuvat tiedoksiannot, ilmoitukset ja kehotukset lähettämällä ne todisteelli- sesti vuokralaisen viimeksi kaupungille ilmoittamaan laskutusosoittee- seen. Tiedoksiannon katsotaan tällöin saapuneen vastaanottajalle vii- meistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähe- tetty kaupungille viimeksi ilmoitettuun laskutusosoitteeseen. Vuokranantajalla on oikeus antaa tähän sopimukseen perustuvia tietoja kolmannelle.
Sopimuksen purkaminen Kumpikin Sopijapuoli saa purkaa Sopimuksen tai sen osan, jos toinen Sopijapuoli on olennaisesti rikkonut tämän Sopimuksen mukaisia sopimusvelvoitteitaan tai on ilmeistä, että olennainen sopimusrikkomus tulee tapahtumaan. Jos rikkomus on korjattavissa, Sopijapuoli voi purkaa Sopimuksen tai sen osan vain, jos rikkomus on toistuva tai rikkomukseen syyllistynyt Sopijapuoli ei ole korjannut rikkomustaan tässä Sopimuksessa sovitussa ajassa tai muussa kohtuullisessa ajassa siitä, kun toinen Sopijapuoli on kirjallisesti huomauttanut rikkomuksesta. Olennaisena Sopimuksen purkamisperusteeksi katsottavana sopimusrikkomuksena pidetään tässä Sopimuksessa määriteltyjen purkamisperusteiden lisäksi muun muassa sitä, että Liikennöitsijälle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden tai ettei palvelu vastaa sovittua ja virhe on vähäistä suurempi eikä virhettä Ostajan huomautuksesta huolimatta viipymättä korjata tai jos Sopimuksen luonne huomioiden palvelun tuottaminen viivästyy olennaisesti tai viivästykset tai virheet ovat toistuvia. Ostajalla on oikeus irtisanoa Sopimus päättymään välittömästi, jos Ostaja osoittaa, ettei olisi tehnyt sopimusta Liikennöitsijän kanssa, jos Ostaja olisi ollut sopimusta tehdessään tietoinen Palvelun- tuottajaa koskevista todellisista olosuhteista. Näillä olosuhteilla tarkoitetaan hankintalain (348/2007) 53 §:ssä ja 54 §:ssä lueteltuja poissulkemisperusteita. Tällöin Liikennöitsijällä on oikeus saada täysimääräinen maksu sopimuksen päättymishetkeen mennessä tuotetuista palveluista, mutta ei oikeutta muuhun korvaukseen Sopimuksen päättymisen johdosta. Ostajalla on oikeus irtisanoa Sopimus päättymään välittömästi, jos Liikennöitsijän taloudellisten tai muiden olosuhteiden havaitaan muuttuneen olennaisesti niin, ettei voida olettaa Liikennöitsijän täyttävän Sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan eikä luotettavaa selvitystä velvoitteiden täyttämisestä anneta. Ennen irtisanomista Ostajan on huomautettava asiasta Liikennöitsijälle ja varattava tälle mahdollisuus selvityksen antamiseen kohtuullisessa ajassa. Jos Sopimus päättyy Xxxxxxxxxxxxxxxxx johtuvasta syystä tämän sopimuskohdan mukaisilla perusteilla ja jos tästä aiheutuu Ostajalle vahinkoa, on Ostajalla oikeus vahingonkorvaukseen Sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneesta vahingosta.
Työsuhteen alkaminen 1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus pur- kamisesta tehtiin. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ: 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saadaan sopia enintään puoleksi työsuhteen kestosta.
2. Työsopimukset tehdään kirjallisina. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika, määräaikaisuu- den peruste ja säännöllinen työaika. Ennen työsuhteen alkua työntekijän on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus soveltuvuudestaan työtehtävään. Työsopimus raukeaa, ellei todistusta esitetä kohtuullisessa määräajassa.
3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.
4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijöiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Työntekijän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.
Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.
Yritystä koskevat tiedot Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille: Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista. Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja. Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon. Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
