SOPIMUSTYYPIT. Puitesopimuksella sovitaan viljelysopimuksen kokonaismäärä ja viljeltävät lajikkeet. Puitesopimukset tehdään vuosittain 31.4. mennessä. Ostaja pidättää itsellään oikeuden lopettaa sopimusten tekeminen ennen määräajan loppumista joko kokonaan tai määräajaksi. Ostajan vahvistamalle puitesopimukselle viljelijä voi tehdä hinnan kiinnityksiä haluamanaan ajankohtana ko. sadon hintatarjouksen ollessa avoinna. Puitesopimusmäärän ja puitesopimukselle tehdyt hintakiinnitykset ja niiden ajankohdat päättää Myyjä. Puitesopimus ja sille tehdyt hintakiinnitykset astuvat voimaan Ostajan hyväksyttyä ne. Myyjän toimitusvelvollisuus koskee vain niitä puitesopimuksella olevia sopimusmääriä, joilla on hintakiinnitys. Puitesopimuksen kokonaismäärän osalta Myyjän velvollisuus tavaran toimittamiseen rajoittuu siihen määrään, josta osapuolet ovat päässeet hinnan osalta sopimukseen.
SOPIMUSTYYPIT. Sadosta voi tehdä sekä kiinteä- että markkinahintaisia sopimuksia. Jos Myyjä tekee molempia sopimuksia, lasketaan määrät yhteen kokonaissopimusmääräksi. Kiinteähintaisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa viljelysopimuksen tekohetkellä määrän lisäksi sovitaan hintanoteerauksen mukainen hinta. Kokonaissopimusmäärästä kiinteä osuus toimitetaan kokonaisuudessaan ennen loppua määrää. Markkinahintaisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa sovitun määrän hinta määräytyy jäljempänä kohdassa 3 tarkoitetun ostotarjoushinnan mukaan. Kokonaissopimusmäärän ja kiinteähintaisen osuuden päättää Xxxxx. Sopimusmääriä ei rajoiteta. Molempia sopimustyyppejä voi tehdä vuosittain halutun määrän 31.5. saakka. Ostaja pidättää itsellään oikeuden lopettaa sopimusten tekeminen ennen määräajan loppumista joko kokonaan tai määräajaksi. Toimitusvelvollisuus koskee vain kiinteähintaista sopimuserää. Markkinahintaisen sopimuksen osalta Myyjän velvollisuus tavaran toimittamiseen rajoittuu siihen määrään, josta osapuolet ovat päässeet sopimukseen.
SOPIMUSTYYPIT. Sopimustyyppeihin liittyy erilaisia sopimuspohjia ja –ohjausta. Sopimusehtojen suunnittelussa otetaan huomioon sopimustyypit ja kaupungin rooli sopimuksessa. Tämä sopimushallinnan ohje koskee pääsääntöisesti kaikkia kaupungin sopimustyyppejä.
SOPIMUSTYYPIT. Sopimustyyppierottelun tärkein merkitys on sopimusoikeudellisen erityislainsäädännön soveltamisalan määrittäminen. Oikeusnormiston kannalta merkityksellisimpiä ovat varsinaisia sopimustyyppejä laajemmat sopimusryhmät, mikä tarkoittaa sitä, että niihin kuuluvat sellaiset sopimukset, jotka muistuttavat toisiaan vaihdannan kohteen ja yhteiskunnallisen kontekstin, reaalisten tarpeiden ja osapuoliasetelmien sekä muiden samankaltaisten seikkojen osalta.11 Ensiksi käsitellään kuluttaja- ja liikesopimuksia. Kuluttajasopimus solmitaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä ja siihen sovelletaan pakottavia kuluttajansuojasäännöksiä. Lähtökohta on se, että kuluttaja nähdään heikompana osapuolena kuin elinkeinonharjoittajaa.12 Liikesopimukset solmitaan elinkeinonharjoittajien välillä. Näitä sopimuksia sääntelee suurimmaksi osaksi tahdonvaltainen lainsäädäntö, jonka seurauksena osapuolet voivat vaikuttaa omaan asemaansa sopimusehdoilla. Osapuolet nähdään
SOPIMUSTYYPIT. Seuraavassa esitetty lista ei pyri olemaan tyhjentävä esitys kaikista mahdollisis- ta sopimustyypeistä, mutta listaus käsittää monia IT-alalla yleisiä sopimustyyp- pejä. Tutkielman kannalta mielenkiintoisimpia sopimustyyppejä ovat erityisesti ohjelmistolisenssisopimus ja ohjelmistovuokraussopimus. Pilvipalvelusopi- muksia käsitellään kokonaan erikseen luvussa neljä. Tarkoituksena on lähinnä luoda yleiskuva erilaisista sopimuksista, joihin viitataan lähdettäessä tarkastele- maan sopimuksille yhteisiä piirteitä tarkemmin.
SOPIMUSTYYPIT. ICT-hankinnoissa sopimustyyppejä ovat tavarahankintasopimukset, palveluhankintaso- pimukset sekä palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset. Hankintalain 4 § määrittelee nämä kaikki sopimustyypit. Hankintalain 7 §:n mukaan hankintoihin, jotka sisältävät sekä palvelun että tavaran hankintaa, katsotaan palvelu- tai tavarahankintasopimukseksi sen mukaan, kumman ennakoitu arvo on korkeampi. 33 Pekkala 2017: 82-89. koskea esimerkiksi puhelimien sekä tietokoneiden ja niiden lisätarvikkeiden, kuten kaa- peleiden ostamista. Tavarahankintasopimus voitaisiin tehdä myös esimerkiksi printterei- den vuokrauksesta. ICT-hankinnoissa käyttöoikeussopimuksella hankitaan ainoastaan palveluja (muissa han- kintatyypeissä myös rakennusurakoita). Palvelu toteutetaan niin, että hankintayksikkö tai hankintayksiköt siirtävät palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin toimittajalle tai toimittajille. Siirtämisen vastikkeena on joko yksin- omaan palvelujen käyttöoikeus tai käyttöoikeus ja maksu yhdessä. Eli toimittaja tarjoaa jotakin palvelua, mitä hankintayksikkö saa hyödyntää ja tämä on hankintayksikön saama vastike maksamastaan hinnasta34. Tästä esimerkkinä voisi olla kunnan omistamat mai- nostaulut bussipysäkeillä ja tien varsilla. Tässä tapauksessa kunta saa vastiketta siitä, että yritys käyttää kunnan omistamaa mainostilaa.
SOPIMUSTYYPIT. Sopimusehtojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, missä roolissa kuntayhtymä on ko. sopimuksessa. Kullakin sopimustyypillä on oma taustaprosessinsa, minkä tuloksena sopimus syntyy, mutta siitä huolimatta yleisellä tasolla kaikkia sopimustyyppejä ohjaavat samankaltaiset tavoitteet. HYKY:n eri toimialueilla ja yksiköissä laaditaan erilaisia sopimuksia eri toimintaprosesseihin liittyen. Tällaisia sopimustyyppejä ovat mm. • Hankintasopimukset (palvelu- ja tavara) • Palvelusopimukset, joissa HYKY palveluiden tuottajana • Urakkasopimukset • Rahoitussopimukset • Hankesopimukset • Yhteistyösopimukset • Sovintosopimukset • Aiesopimukset • Vuokrasopimukset (maanvuokra ja huoneenvuokra) • Työsopimukset • Yhtiöoikeudelliset sopimukset (esim. osakassopimukset)
SOPIMUSTYYPIT. Ulkomaantyötä koskevat sopimustyypit poikkeavat toisistaan sillä perus- teella, onko kysymys työnantajaan jo työsuhteessa olevan työntekijän lähet- tämisestä töihin ulkomaille vai palkataanko työntekijä yrityksen ulkopuolelta ulkomaantyötä varten. Yrityksen palveluksessa jo olevan työntekijän kohdalla on kysymys voimassa olevan työsopimuksen täydentämisestä ulkomaantyötä koskevilta osin eli komennussopimuksen tekemisestä. Uudelle työntekijälle laaditaan puolestaan ulkomaan työsopimus. Uuden työntekijän kohdalla saattaa myös olla kyse ns. paikalta palkkaamisesta, jossa ulkomailla toimiva suomalaistaustainen yritys ottaa palvelukseensa maahan omatoimisesti, esimerkiksi puolisonsa työn vuoksi muuttaneen suo- malaisen. Paikalta palkatut eivät työoikeudelliselta kannalta ole komennuk- sella Suomesta ja heidän työehtojensa vähimmäistaso määräytyy kokonaan työntekomaan normiston mukaan. Jollei nimenomaisesti toisin ole mainittu, kaikki tässä oppaassa annetut neu- vot ja ohjeet koskevat komennussopimuksia eli ennestään työsuhteessa ole- vien työntekijöiden lähettämistä ulkomaille siten, että palkan maksaa edel- leen sama suomalainen työnantaja (eikä esimerkiksi samaan konserniin kuu- luva ulkomainen yhtiö). Ulkomaan työkomennuksesta on kyse, kun yrityksen palveluksessa jo ole- van työntekijän kanssa sovitaan työskentelystä ulkomailla. Yleensä tällaisen henkilön kanssa laaditaan määräaikainen sopimus (jäljempänä komennus- sopimus) ulkomailla työskentelyn ajaksi. Sovittaessa työntekijän kanssa ulkomaantyöstä sopimuksessa on ilmaistava täsmällisesti kuka on työnantaja. Komennussopimuksessa sopijakumppa- neina ovat työntekijä ja suomalainen työnantaja. Komennussopimuksessa on selvitettävä työn alkamisaika ja kuinka pitkään työkomennus ulkomailla jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan. Samoin komen- nussopimukseen on syytä selvyyden vuoksi ottaa määräys työsuhteen jat- kumisesta työkomennuksen jälkeen. Komennussopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai tietyn määräajan. Mää- räaikainen komennussopimus päättyy automaattisesti sovitun ajanjakson kuluttua. Määräaika voi olla sidottu kalenteriaikaan, tietyn työsuorituksen te- kemiseen tai esimerkiksi työntekijän osuuteen tietyssä projektissa. Lisäksi komennussopimuksessa tulisi selvittää, onko tarkoituksena, että ko- mennuksen päätyttyä työntekijä jatkaa työskentelyä ulkomailla, mutta jossa- kin toisessa asemamaassa. Jos näin on, sopijapuolten on syytä laatia uusi ko. työkohdetta koskeva ulkomaan komennussopimus. Komennussopim...