Soveltamisala ja poikkeukset Mallilausekkeet

Soveltamisala ja poikkeukset. (1 ja 2 §) Lain soveltamisala määräytyy samanlaisten työsuhteen tunnusmerkkien mukaan kuin voimassa olevassa työsopimuslaissakin (sopimus, vastike, työn tekeminen työnantajan lukuun, työnjohto ja valvontaoikeus). Laissa on nimenomainen säännös soveltamisalaa koskevista poikkeuksista. Voimassa olevasta laista poiketen säädetään, että työsopimuslakia ei so- velleta tavanomaiseen harrastustoimintaan. Tällä perusteella lain sovel- tamisalan ulkopuolelle jää yleensä mm. vapaaehtoistyö lähimmäisten aut- tamiseksi, esimerkiksi vammais- ja lastensuojelulainsäädännössä tarkoi- tettuna avohuollon toimintana järjestetty tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, jolla tuetaan lasta, nuorta, vammaista tai heidän perhettään, samoin kuin urheiluseuroissa ja muissa yhdistyksissä mm. nuorten hyväksi muussa kuin ansiotarkoituksessa ja muutoin kuin ammattimaisesti tehty työ. Lakia ei sovelleta edelleenkään julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen, esimerkiksi. kunnallisiin viranhaltijoihin eikä sellaiseen työsuoritusta edel- lyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen laissa esimerkiksi per- hehoitajalaki(312/1992) ja työmarkkinatuesta annettu laki (1542/1993). Työsopimuksen muoto (3 § 1 mom.) Työsopimus on edelleen vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti ja nyt myös sähköisesti (telekopio, telepalvelu ja sähköposti, ei matkapuhelimen tekstiviesti). Kunnalliset työehtosopimuk- set kuitenkin edellyttävät, että työsopimukset pääsääntöisesti tehdään kir- jallisesti. Kirjallinen muoto on muutoinkin perusteltua, koska muiden kuin lyhytaikaisten (ks. jäljempänä 2 luvun 4 §) työsuhteiden keskeisistä eh- doista on uudenkin työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan lähes aina an- nettava selvitys kirjallisessa muodossa. Työsopimuksen kesto (3 § 2 mom.) Säännöksen mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimuksen päätyyppinä on siten toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun siihen on perusteltu syy. Säännös- tekstiin ei enää sisälly esimerkkiluetteloa määräaikaisen työsopimuksen tekemisperusteista. Säännöksen perustelujen mukaan perusteltua syytä arvioitaessa olisi otettava huomioon vielä voimassa olevan työsopimuslain 2 §:n 2 momentin säännös, jossa on esimerkinomaisesti mainittu työso- pimuksen määräaikaisuuden perusteena työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suori- tet-...
Soveltamisala ja poikkeukset. Työsopimuslaki tulee sovellettavaksi, kun työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän valvonnan ja johdon alaisena palkkaa tai jotain muuta vastiketta vastaan. Työsopimuslain soveltamisen edellytyksenä on työsopimuk- sen tunnusmerkistöjen täyttyminen. Jos työsopimuslaissa määritellyt työsopi- muksen tunnusmerkistöt täyttyvät, on tällöin kyse työsuhteessa tehtävästä työs- tä. Pääsääntönä on se, että kaikkien tunnusmerkkien pitäisi jonkinasteisesti käy- dä ilmi sopijapuolten välisestä oikeussuhteesta, jotta tätä voitaisiin pitää työsuh- teena. Jos jokin tunnusmerkeistä puuttuu täysin, tarkoittaa tämä yleensä sitä, että oikeussuhde luokitellaan muuksi kuin työsuhteeksi. (Xxxxxxx, Xxxxxxxx, Kai- vanto & Schön 2020, 29) Työsopimuslaissa säädetään kuitenkin myös poikkeuksista, jolloin laki ei tule so- vellettavaksi. Työsopimuslaki ei tule sovellettavaksi julkisoikeudellisissa palvelus- suhteissa eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämisessä, tavan- omaisessa harrastustoiminnassa eikä sellaisessa työsuoritusta edellyttävässä so- pimuksessa, josta säädetään erikseen lailla. (55/2001) Nämä mainitut sopimuk- set, työt sekä oikeussuhteet jäävät siis ulkopuolelle lain soveltamisalasta. Työso- pimuslakia ei sovelleta kunnallisiin viranhaltijoihin, valtion virkamiehiin, kirkon viranhaltijoihin, yhteiskuntapalvelukseen tuomittuihin, rangaistusvankeihin, sivii- lipalveluksen suorittaviin eikä asevelvollisiin. Jos urheiluseurassa ja yhdistyksessä tehdään vapaaehtoisesti tavanomaista harrastustoimintaa, ei työsopimuslaki tule tällöinkään sovellettavaksi. Työntekotilanteet, joita säädellään erityislaissa, esi- merkiksi oppisopimustyöt, kotitaloustyöt, merimiehet, omaishoitajat, perusope- xxxxxx oppilaiden työelämään tutustumistyöt sekä ammatillisessa koulutuksessa olevat harjoittelijat eivät myöskään kuulu työsopimuslain soveltamisalaan. (Xxx- xxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx & Schön 2020, 47)

Related to Soveltamisala ja poikkeukset

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Näitä yleisiä maakaasun verkkopalveluehtoja sovelletaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n maakaasun jakeluverkkoon liitetylle maakaasun käyttäjälle tapahtuvassa maakaasun verkkopalvelussa. Verkkopalveluehdot ovat osa tätä palvelua koskevaa, jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välistä maakaasun verkkopalvelusopimusta. 1.2 Näissä maakaasun verkkopalveluehdoissa 1.2.1 Maakaasun verkkopalvelulla tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan kaikkea sitä toimintaa, joka mahdollistaa maakaasun siirtymisen (siirtopalvelu) vastiketta vastaan jakeluverkonhaltijan maakaasun jakeluverkossa; 1.2.2 Maakaasun jakeluverkko on paikallinen tai alueellinen maakaasuputkisto, jonka kautta maakaasua siirretään vähennetyllä paineella; 1.2.3 Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan maakaasun jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvan varaista maakaasuverkkotoimintaa; 1.2.4 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa maakaasun liittymissopimuksen tekevä maakaasun käyttöpaikan omistaja tai haltija; 1.2.5 Maakaasun käyttäjä on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja tai muu maakaasun käyttäjä, joka ostaa maakaasua maakaasun myyjältä ja maakaasun verkkopalvelun jakeluverkonhaltijalta; 1.2.6 Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii maakaasua pääasiassa yksityisessä taloudessaan käytettäväksi ( kuluttajansuojalaki 38/1978, 1. luku 4 §); 1.2.7 Maakaasun myyjä on maakaasua ja maakaasutoimituksia myyvä henkilö, yhteisö tai laitos; 1.2.8 Avoimen maakaasutoimituksen myyjällä tarkoitetaan maakaasun myyjää, joka myy maakaasun käyttäjälle tämän kaiken maakaasun tarpeen tai tasapainottaa maakaasun käyttäjän maakaasun käytön ja kiinteiden maakaasu toimitusten erotuksen; 1.2.9 Kiinteä maakaasutoimitus on kullekin taseselvitysjaksolle ennalta sovittu kiinteä maakaasumäärä; 1.2.10 Liittymällä tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan hallitsemia putkistoja, laitteistoja ja laitteita, jotka ovat tarpeen maakaasun toimittamiseksi liittyjän maakaasun käyttöpaikalle; 1.2.11 Maakaasun liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimus, joka koskee maakaasun käyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän maakaasun käyttö mahdollisuuksien ylläpitoa; 1.2.12 Maakaasun verkkopalvelusopimus on jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasun verkkopalveluiden myymisestä ja ostamisesta; 1.2.13 Maakaasun myyntisopimus on maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasuenergian myymisestä ja ostamisesta; 1.2.14 Maakaasun toimitussopimus on sellainen maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus, jossa maakaasun myyjä vastaa myös maakaasun verkkopalvelusta. Tällöin ei tehdä erillisiä maakaasun myynti ja verkkopalvelu sopimuksia.

  • Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

  • Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä. 12 3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet. 4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä. 6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §). 1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta. 2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita. SOVELTAMISOHJE Yleinen soveltamisala Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä. Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään: Työsopimuksen purkamista työsopimuslain (55/01) 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella. Työsopimuslain 1 luvun 3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1 luvun 4.4 §:n perusteella. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n perusteella. Työsopimuslain 7 luvun 5, 7 ja 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema). Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1.1 §:n perusteella. Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9 luvun 1, 2, 4 ja 5 §:n menettelytapasäännöksiä. Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

  • Päiväys ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.