Työsopimuksen muoto. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopi- muksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
Työsopimuksen muoto. Kunnat suosittelevat, että työnantaja ja työntekijä laativat kirjallisen työsopimuksen, jotta sopi- muksen tulkinnasta johtuvia erimielisyyksiä voidaan ehkäistä. Työsopimus laaditaan kahtena saman sisältöisenä kappaleena, jotka työnantaja ja työntekijä allekirjoittavat: yksi työntekijälle, yksi työnan- tajalle. Sipoon kunnalle toimitetaan palkanmaksua varten kopio työsopimuksesta. Sipoon kunta toi- mittaa lisäksi sopimuksesta kopion kunnan/kaupungin vammaispalveluille. Suullista työsopimusta ei suositella. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat solmineet suullisen työsopi- muksen, tulee työnantajan silti antaa palkanmaksua varten kirjallinen selvitys työsopimuksen kes- keisestä sisällöstä. Työnantajan on myös laadittava työntekijälle kirjallinen selvitys, joka sisältää kaikki työsopimuksessa mainittavat asiat. Työntekijän on noudatettava täydellistä vaitiolovelvollisuutta kaikissa työnantajaa ja hänen per- hettään koskevissa asioissa. Työnantajalla on vastaava vaitiolovelvollisuus työntekijän henkilö- kohtaisista asioista.
Työsopimuksen muoto kunta suosittelee, että työnantaja ja työntekijä laativat kirjallisen työsopimuksen, jotta sopimuksen tulkinnasta johtuvia erimielisyyksiä voidaan ehkäistä. Työsopimus laaditaan kahtena saman sisältöisenä kappaleena, jotka työnantaja ja työntekijä allekirjoittavat: yksi työntekijälle, yksi työnantajalle. PALVELUNTUOTTAJA:lle toimitetaan palkanmaksua varten kopio työsopimuksesta. PALVELUNTUOTTAJA toimittaa lisäksi sopimuksesta kopion kaupungin vammaispalveluille. Suullista työsopimusta ei suositella. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat solmineet suullisen työsopimuksen, tulee työnantajan silti antaa palkanmaksua varten kirjallinen selvitys työsopimuksen keskeisestä sisällöstä. Työnantajan on myös laadittava työntekijälle kirjallinen selvitys, joka sisältää kaikki työsopimuksessa mainittavat asiat. Työntekijän on noudatettava täydellistä vaitiolovelvollisuutta kaikissa työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Työnantajalla on vastaava vaitiolovelvollisuus työntekijän henkilökohtaisista asioista.
Työsopimuksen muoto. Työsopimus tehdään kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat. Enintään kaksi viikkoa kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan sopia myös suullisesti, edellyttäen, että työntekijälle ilmoitetaan työsuhteen alkaessa työsuhteen keskeiset ehdot ja työstä maksettava palkka. Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavista selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
Työsopimuksen muoto. Työsopimus mukaan voidaan työsopimuslain mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, kannattaa työsopimus ehdottomasti tehdä kirjallisesti. Riihimäen kaupungin toimiessa palkanmaksuapulaisena työsopimus on aina tehtävä kirjallisena. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista on suositeltavaa, että vammaispalvelun palvelusihteeri tarkistaa, että työsopimuksessa kaikki tarvittavat asiat on huomioitu ja että se on yhteneväinen myönnetyn päätöksen kanssa. Mikäli työnantaja on Heta-Liiton jäsen, tulee työsopimuksessa mainita, että työsuhteessa noudatetaan Heta-Liiton työehtosopimuksen määräyksiä.
Työsopimuksen muoto. Työsopimus on muodoltaan vapaamuotoinen oikeustoimi. Työsopimuksen voi tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Suurin osa työsopimuksista solmitaan kuitenkin kirjallisesti esimerkiksi työsopimuslomakkeilla, jotka sisältävät tiettyjä ehtoja sekä molempien sopijapuolien allekirjoitukset. Suositeltavaa kuitenkin on, että työsopimukset tehtäisiin kirjallisesti. Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, tulee työnantajan antaa työntekijälle erillinen kirjallinen selvitys, jossa ilmenee sovitut työnteon keskeiset ehdot työsopimuslain 2 luvun 4§:n mukaan. Joissain tilanteissa työsopimus voi myös syntyä hiljaisesti siten, että työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä ilman nimenomaista sopimusta työn tekemisestä. (Paa- netoja 2014, 43)