Tiivistelmä. EU:n etuuskohtelukauppaa koskevien 42 sopimuksen verkosto avaa EU:n yrityksille – erityisesti vientiä EU:n ulkopuolelle harjoittaville 670 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritykselle) – markkinoita ja mahdollisuuksia käydä kauppaa ja investoida ennustettavampien ja avoimempien kaupallisten ehtojen mukaisesti. Sopimukset yhdistävät Euroopan EU:n ulkopuolisiin kasvukeskuksiin, joiden osuuden kasvusta odotetaan olevan 85 prosenttia vuonna 2024. EU:n tavarakauppa etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien 74 kumppanin1 kanssa muodostaa 44 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta (2 434 miljardia euroa vuonna 2022 eli enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1 891 miljardia euroa). EU:n palvelukauppa etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa oli vuonna 2021 arvoltaan yhteensä 901 miljardia euroa eli 46 prosenttia EU:n koko palvelukaupasta (2 012 miljardia euroa). EU:n kauppasopimuksilla on myönteinen pitkän aikavälin vaikutus: viime vuosikymmenen aikana ne ovat auttaneet EU:ta säilyttämään suhteellisen vakaan 16–17 prosentin osuuden maailman tavara- ja palvelukaupasta. EU on edelleen suurin kaupparyhmittymä maailmantalouden muuttumisesta ja Kiinan kasvusta huolimatta, sillä muilla kehittyneillä talouksilla ei ole samankaltaista ainutlaatuisen laajaa sopimusverkostoa. Kauppasopimusten aikaansaama ero on nähtävissä myös Kaukoitää ja Latinalaista Amerikkaa koskevissa esimerkeissä. Samalla kun EU kykeni lisäämään osuuttaan Etelä-Korean tuonnissa kauppasopimustensa ansiosta, Japani kävi edelleen kauppaa WTO:n ehtojen mukaisesti ja sen kauppa Etelä-Korean kanssa supistui 8 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Latinalaisessa Amerikassa EU:n osuus sen etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppaneiden tuonnista pysyi suhteellisen vakaana (noin 11 %:ssa) vuosina 1994–2021. Muiden kuin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppaneiden tuonnissa EU:n osuus supistui 35 prosentista 20 prosenttiin. Tietyt uudemmat EU:n kauppasopimukset esimerkiksi Etelä-Korean, Kanadan ja Vietnamin kanssa ovat tukeneet EU:n viennin kasvua, ja niiden aikana on saatu merkittävää kasvua seuraavilla menestyneimmillä toimialoilla: EU:n tavaravienti Etelä-Koreaan on kasvanut keskimäärin 6 prosenttia vuodessa vuodesta 2012 alkaen ja autojen ja autonosien vienti 217 prosenttia koko kyseisenä aikana.
Tiivistelmä. Yksityiskohtaisista perusteista tarkemmin ilmi käyvien seikkojen nojalla katsomme, että Rovaniemen kaupungin ja PROIN Konsultit Oy:n/ perustettavan kiinteistöyhtiön välillä mahdollisesti solmittavaan vuokrasopimukseen sovelletaan hankintalakia (1397/2016). Vuokrasopimus pitäisi siten näkemyksemme mukaan kilpailuttaa hankintalain mukaisesti. Kilpailuttamisen puolesta puhuu erityisesti:
Tiivistelmä