Asemakaava. Sopimusalueella on voimassa olevissa asemakaavoissa teollisuus- ja varastoraken- nusten, liikerakennusten, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, sekä ympä- ristöhäiriötä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialueita, autopaikkojen kort- telialue sekä katu- ja puistoalueita. Kortteli 39 asemakaava on vuodelta 1961. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Korttelin 41 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 1961. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Korttelin 42 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 2003. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä (KTY). Korttelin 46 asemakaava on vuodelta 2004. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1), sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Korttelin 62 asemakaava on vuodelta 1961. Kaavassa kortteli on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Korttelin 67 sopimusalueeseen kuuluvan osan asemakaava on vuodelta 2003. Kaa- vassa korttelin osa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä (KTY).
Asemakaava. Sopimusalueen asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä. Maanomis- taja vastaa kaavan laadinnan yhteydessä tarvittavien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tai hankkeen toteuttamisen muutoin edellyttämien selvitysten laadinnasta omalla kustannuksellaan. Kaupunki toimii tilaajana. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus kunnan verkkosivulla xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxx sekä Salon Seudun Sanomissa. Kaupunki huolehtii kaavaprosessin kuluessa kaavan laatimisesta ja kaava- asiakirjojen hallinnollisesta käsittelystä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL), sekä ase- tuksen (MRA) mukaisesti. Alustavana tavoitteena on, että kaavaluonnos käsitellään Salon kaupunkikehityslautakunnassa syksyyn 2021 mennessä.
Asemakaava. Asemakaavassa (4/1988) sopimusalueen tontit ovat merkinnällä E1 yleishyödyllisten puutarhojen korttelialuetta teholuvulla e=0.2. Kiinteistön 853-514-1-0 sopimusalu- eella oleva osa on osoitettu puistoksi kaavamerkinnällä VP.
Asemakaava. Stenbackan asemakaava ja asemakaavamuutos on laadittu pääosin kunnan omistamalle maalle tilalle 6:38 (Stenbackan tila-alue). Xxxxxx Xxxxxxxxxx tilan (Rn:o 6:41) osalta on sovittu alueen kaavoittamisesta valtuuston 18.12.2000 hyväksymän maakaupan yhteydessä. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluvat jo rakennetun korttelin 2234 tontit 1-7. Kaava-alueen pinta-ala on n. 12 ha. Kaavan perusratkaisu nojautuu uuteen kokoojakatuun (Tuusulanjoentie), joka luo paremman yhteyden Lahelasta Riihikallioon korvaamalla nykyisin asuinalueen läpi kulkevan Jokitien. Uudesta tiestä erkanee pohjoiseen tonttikatu, jonka varrelle. asuintontit sijoittuvat ilman suoria liittymiä kokoojakatuun. Lisäksi alueen eteläosassa on Stenbackan tilan alueella neljä erillispientalotonttia, joiden liittymät ovat suoraan Tuusulanjoentielle. Lahelantien ja Tuusulanjoentien varrella oleville tonteille on annettu yksityiskohtaisia meluntorjuntamääräyksiä, mm. ohjeita julkisivujen ääneneristävyydestä sekä ohjeita meluaidan sijainnista, korkeudesta ja eristävyydestä. Jo rakennettujen korttelin 2234 tontteja 1-7 on laajennettu eteläreunoiltaan, etteivät uudet naapurirakennukset tule aivan lähelle nykyisiä rakennuksia. Korttelin 2234 tontin 7 halki on kaavassa osoitettu uusi katulinjaus, mutta tonttiin on kaavassa liitetty korvaavaa maa-aluetta sen eteläpuolelta. Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 12 ha. Erillispientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta 9826 k-m². Tonttitehokkuus on alueen pohjoisosan omakotitonteilla e=0,20. Kerrosluku on maksimissaan II. Rakennuspaikkoja on olemassa olevat rakennukset mukaan lukien noin 35 - 40 asunnolle mikä tarkoittaa noin 120 - 150 asukasta. Aluetehokkuus on e= 0.08. Pysäköintinormeina on käytetty Tuusulan kunnan kaavoituslautakunnan 12.10.1999 hyväksymiä normeja. Autopaikkoja on sijoitettava tonteille vähintään 2 ap / asunto. Kaava-alueen itäosassa on Tuusulanjoen ranta-alue, joka säilytetään avoimena virkistysalueena. Tuusulanjoentien ja sillan rakentaminen on sopeutettava arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Tuusulanjoen rantaan on merkitty ohjeellinen kosteikkoalueen rajaus.
Asemakaava. Osapuolet pyrkivät siihen, että yhteisesti hyväksytty Kohdetta koskeva liitteen 1 toteuttamissuunnitelman mukainen asemakaavamuutos on: - viranomaiskäsittelyssä 31.03.2020, mutta kuitenkin viimeistään 30.6.2020 - hyväksymismenettelyssä 30.6.2020, mutta kuitenkin viimeistään 30.9.2020 - lainvoimainen 31.12.2020 mennessä Osapuolet sitoutuvat selvittämään ja mahdollistamaan kolmiulotteiset (3D) kaavoitusratkaisut ja tonttijaon Tontilla. Kaupunki vastaa asemakaavoituksen viranomaistehtävistä, välittömästi asemakaavoitukseen liittyvistä selvityksistä, yleisten alueiden suunnittelusta, kiinteistön muodostuksesta ja rekisteröinnistä. Mikäli kaavan laatiminen vaatii sellaista suunnitteluosaamista, jota kaupungilla ei ole, tai johon kaupungilla ei ole resursoida henkilöä, ja tällaista osaamista hankkeen kaavoitusvaiheessa tarvitaan (esim. 3D-asemakaava/-tonttijako), vastaavat YIT ja Kaupunki näistä kaavoituskustannuksista puoliksi. Asemakaavamuutoksen vaatima tonttijako ja muut mahdolliset hankkeeseen liittyvät viranomaisluvat ja -päätökset (pois lukien uudisrakennusten rakennusluvat) pyritään saamaan lainvoimaisiksi 31.12.2020 mennessä.
Asemakaava. Asemakaavan muutokseen ei ehdotusvaiheen jälkeen tehty enää merkittäviä muutoksia. Muistutusten pohjalta asemakaavasta poistettiin Onkipojankujan päästä puiston itäreunal- le johtava ohjeellinen puistoraitti. Kortteleissa 8116 ja 8117 tarkistettiin rakennusalan rajo- ja ja rakennusten kerroslukua. Muutosalueelle on suunniteltu 10 pientalotonttia. Suurin sallittu rakennusoikeus tontilla on 200k -m², jonka lisäksi saa rakentaa erillisiä autosuojia ja pihavarastoja enintään 10 % kerrosalasta. Tontin puistoon rajoittuville sivuille on raken- nettava 120 cm korkea lauta-aita. Pysäköintinormina on käytetty kaavoituslautakunnan 12.10.1999 hyväksymää yleisohjetta. Hyrylän keskusta-alueella autopaikkoja tulee varata vähintään 2 ap /tontti. Katuyhteys on suunniteltu Kalamiehenkujalta, jota voidaan pitää turvallisempana liittymänä kuin liittymää Kalamestarintieltä. Kalamiehen puiston ala on noin 7700 m². Asemakaava-alueelle laaditaan sitova tonttijako, joka hyväksytään asema- kaavamuutoksen yhteydessä.
Asemakaava. Työn tavoitteena on Störsvikin Kasabergetin alueen asemakaavoittaminen loma- asunnoille tai muulle pientalorakentamiselle. Kortteleita ympäröivät alueet osoite- taan virkistysalueiksi luonto-, maisema- ja suojeluarvot huomioiden. Alueesta on tarkoitus luoda loma-asumiseen varattu viihtyisä, houkutteleva sekä mittakaavaltaan ympäristönsä huomioiva alue. Alueen kerrosluku on rajoitettu kahteen kerrokseen. Alueelle on asemakaavassa osoitettu loma-asuntojen kortteleita, joilla voi olla se- kä erillispientaloja että yhtiömuotoista rakentamista. Tontteja muodostuu 40 kpl, joista 4 kpl on yhtiömuotoisia. Suunnittelualueen pysäköinti toteutetaan tonttikoh- taisesti. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 14 565 k-m2, josta 9796 k-m2 on läntisessä suurkorttelissa ja 4769 k-m2 itäisessä suurkorttelissa.
Asemakaava. Ostajilla ei ole huomauttamista kohdassa 13 mainittujen asiakirjojen osalta.
Asemakaava. Tämän sopimuksen hyväksymiskäsittelyn jälkeen kaupunki tiedustelee alueen muilta maanomistajilta heidän tavoitteitaan ja halukkuuttaan olla mukana kaavamuutoksessa. Tämän perusteella voidaan määrittää lopullinen kaavamuutosalueen rajaus, selvitystarpeet ja laittaa kaavamuutos vireille. Kaupunki valmistelee yhteistyössä maanomistajan kanssa kaavaluonnoksen ja pyytää siitä lausunnot. Kaavamuutos saataneen hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2020. Kaupunki vastaa kaavan laatimisen aiheuttamista kustannuksista. Edellä mainittuihin kustannuksiin luetaan asemakaavan laatimisen ja käsittelyn sekä tässä yhteydessä tarvittavien maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kustannukset.
Asemakaava. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 28.9.1992 hyväksymä asemakaava 760. Suunnittelualue on merkitty voimassa olevaan asemakaavoihin pääosin lähivirkistysalueeksi (VL) sekä osin katualueeksi. Kartta 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalueen rajaus punaisella. (Lähde: Imatran kaupunki) Muutettava asemakaava on esitetty tarkemmassa mittakaavassa liitteessä 3. Poistuva kaava.