Toimeksiantajan esittely Mallilausekkeet

Toimeksiantajan esittely. Scandic Hotels Oy on Suomessa toimiva hotelliyhtiö, jonka alaisuudessa toimii 24 Scandic -hotellia joista kaksi ovat franchise -hotelleja ja kolme Hilton -brändin alla toimivaa hotellia. Scandic Hotels Oy on osa Scandic ketjua. Scandic Hotels ketju aloitti toimintansa vuonna 1963 avaamalla Esso Motorhotell -hotellin Ruotsissa. Vuonna 1984 yritys ja kaikki hotellit nimettiin uudestaan Scandic-hotelleiksi. Nykyisin Scandic-ketju toimii seitsemässä eri maassa ja ketjuun kuuluu 226 hotellia ja 41 735 hotellihuonetta. Henkilökuntaa koko ketjussa on noin 14 000 henkeä. Scandic-ketjun vuoden 2014 liikevaihto oli 10 825,9 MSEK (~1 210 MEUR), keskihuonehinta 827,4 SEK (~92 EUR) ja käyttöaste 61,8 %. Koko ketjun RevPAR oli 573,5 SEK (~64 EUR). (Scandic Hotels 2015.) Scandic Hotels Oy:n tuottojohtaminen tapahtuu keskitetysti Revenue Management Cluster Finland yksikössä, jossa työskentelee kymmenen henkilöä Suomen tukikonttorissa. Strateginen revenue management ja taktiset revenue management toiminnot ovat tämän osaston vastuulla. Revenue Management Cluster Finland on vastuussa hinnoista ja hinnoittelusta 22 hotellin eli muiden kuin franchise-hotellien osalta. Myyntipäälliköt toimivat keskitetyn myyntijohdon alaisuudessa. Alueellisia myyntipäälliköitä on kolme, Turussa, Oulussa ja Tampereella kussakin yksi. Muut myyntipäälliköt on sijoitettu Suomen tukikonttoriin. Myyntipäälliköt ovat vastuussa heille nimettyjen asiakkaiden myyntitoimenpiteistä ja hintaneuvotteluista.
Toimeksiantajan esittely. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Raute Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Nastolassa. Raute on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva tekno- logia- ja palveluyritys, jonka asiakasteollisuudet ovat vaneri- ja LVL-teollisuus. LVL eli viilupuu on sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu rakenteellinen puutuote (Puuinfo. 2020). Puurakentamisen suosion kasvu kehittyneissä maissa tukee juuri esimerkiksi LVL:n kysynnän kasvua (Raute 2021). Raute on globaali markkinajohtaja suurimmalla asiakasteollisuudellaan vaneri- teollisuudessa 15–20 %:n markkinaosuudella. Myös LVL-teollisuudessa Rau- ten asema on vahva, koska yli puolet maailman viilupuusta tuotetaan Rauten valmistamilla koneilla. Rautella työskentelee yli 700 henkilöä kymmenessä eri maassa. Suomen toimipisteet sijaitsevat Nastolassa ja Kajaanissa. Raute on perustettu vuonna 1908, jolloin se tunnettiin nimellä Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas Oy. Yhtiön alkuaikoina valmistettiin sisävesilaivoja, vaakoja, rautasänkyjä, puunjalostuskoneita ja metallisorveja. Rauten ensim- mäiset ulkomaankaupat tapahtuivat vuosina 1914–1917, kun puunjalostusko- neita ja metallisorveja myytiin Venäjälle. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen yhtiöllä oli merkittävä osuus Suomen sotatarviketeollisuudessa. Yhtiö valmisti muun muassa tykistön ammuskuoria. Lahden Rautateollisuus osallis- tui sodan jälkeen sotakorvaustuotantoon, jolloin yhtiö toimitti 1200 konetta Neuvostoliittoon (Hassinen & Mustakallio 2008). Onnistunut sotakorvaustuotanto oli pohja vahvalle yhteistyölle venäläisten kanssa, ja se on jatkunut tähän päivään asti. Isot vientimäärät Neuvostoliittoon aloitti yhtiön kasvun kohti globaalimpaa yritystä ja 70-luvulla yhtiö alkoi toimit- tamaan suurempia vaneritehtaita. Vuonna 1983 nimeksi tuli nykyinen Raute Oyj, jolloin tuotanto siirtyi kokonaan Nastolaan. Tänä päivänä Raute on mark- kinajohtaja maailman vaneriteollisuudessa, ja sillä on tuotantolaitoksia muun muassa Kiinassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli 115 miljoonaa euroa. (Raute 2021.)

Related to Toimeksiantajan esittely

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Ammattitaidon ylläpitäminen Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.