TOIMINTATUTKIMUS Mallilausekkeet

TOIMINTATUTKIMUS. Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko mahdollista yksinkertaistaa toimeksiantajan yrityssopimushinnoittelun prosessia, yhdenmukaistaa hinnan määräytymistä prosessissa ja kasvattaa tietoa asiakkuuksien ja tuottojohtamisen yhdistämisen keinoista kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintatutkimus lähestymistapaan päädyttiin, koska tavoitteena on ratkaista käytännön ongelma ja tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä ilmiöstä (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 58). Toimeksiannon mukaan lopullisessa tuotoksessa tulee käydä ilmi vähintään seuraavat asiat: asiakkuuden kokonaisvolyymi Suomessa, asiakkuuden yksikkökohtainen volyymi, yksikkökohtainen euromääräinen hinta ja hintakoodi ja hinta niihin hotelleihin, joihin asiakkuudella ei ole volyymiarviota.
TOIMINTATUTKIMUS. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus käyttää laadullista tutkimusmenetelmää ni- meltään toimintatutkimus. Toimintatutkimukselle tyypillistä on käytännön ja xxx- xxxx yhdistäminen. Vaikka taustana on tieteen menetelmät, niin teoriaa pyritään havainnollistamaan myös käytännön keinoin. Tämän menetelmän pohjana on aina uuden oppiminen käytännön näkökulmasta ja tavoite on aina muuttaa koh- deyrityksen prosessia ja lisätä teoreettista ymmärrystä tutkimusongelman ympä- rille (Puusa & Juuti 2020.) Keskeisinä piirteinä toimintatutkimukselle voidaan nähdä tutkimuskysymyksen ja -ongelman asettaminen ja niihin vastauksien etsi- mistä. Perinteisen tutkimustyön sijaan pyritäänkin yksinkertaisuudessa etsimään tietoa, miten asioiden tulisi olla ja miten kohdeyrityksen prosessia/prosesseja tu- lisi kehittää (Valli 2018.) Toimintatutkimukselle tyypillistä on syklinen prosessi. Tämä koostuu suunnitte- lusta, toiminnasta, havainnoinnista ja reflektiosta. Tällaisella syklillä on mahdolli- suus hakea ongelmaan paras mahdollinen toimintatapa ja tyypillistä on, että tämä sykli voi mennä monta kertaa läpi ennen kuin löydetään paras ratkaisu (Puusa & Juuti 2020.) Syklinen toiminta alkaa suunnittelulla ja toiminnalla. Erityisen tärkeää on toden- taa, miten sen hetkinen prosessi toimii ja mitä siinä mahdollisesti olisi korjattavaa, jotta päästäisiin tehokkaampaan ja kohdeyritykselle parempaan lopputulemaan. Alkutyö tulee tehdä perusteellisesti ja tutkijan tulee ottaa objektiivinen näkökulma, jotta voisi nähdä prosessin niin sanotusti ulkopuolisen silmin. Alkukartoitukseen on hyvä sisällyttää mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta näkökulmia tulisi monta (Valli 2018.) Alkukartoituksen jälkeen tulee havainnointi vaihe, jossa tulisi kerätä tietoa tiedon- keruumenetelmin teorian, haastatteluiden ja havainnoinnin kautta. Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruu on pääsääntöisesti päämäärähakuista toimintaa ja tutkimuksen päämäärä voi vaikuttaa aineiston keräämiseen. Päämäärä voi ohjata tutkijan suuntaa tai miten hän reflektoi aineistoa (Puusa & Juuti 2020.) Viimeisenä vaiheena nähdään reflektointi, joka tarkoittaa kokemuksien, ajatusta- pojen ja uskomusten tarkastelua ja kyseenalaistamista uudella tiedolla mitä tä- män syklin läpi käynti on muodostunut. Tämän jälkeen voidaan muodostaa mah- dollisesti uusi toimintatapa, mutta niin kuin jo aiemmin mainittiin niin toimintatut- kimus on yleensä syklinen malli, joka lähtee aina uudestaan. Sen pyrkimys on parantaa prosessia uudestaan ja uudestaan...

Related to TOIMINTATUTKIMUS

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

  • Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

  • Toimitusaika Asiakas ja teleyritys sopivat toimitusajan sopimusta tehtäessä. Teleyritys toimittaa palvelun viimeistään sovittuna toimitusaikana. Asiakas on velvollinen maksamaan viestintäpalvelusopimukseen perustuvat maksut siitä lukien, kun yhteys on käytettävissä.