Toiminta takuuaikana Mallilausekkeet

Toiminta takuuaikana. Sopijapuolet edellyttävät, että urakkasopimuksiin sisältyvä rakennusurakan ta- kuuaika on kaksi (2) vuotta ja teräsosien viisi (5) vuotta urakan vastaanottami- sen jälkeen, ja että urakoitsija antaa yhden vakuuden, joka koskee sekä Väylävi- rastoa että Kaupunkia osapuolten rahoitusosuuksia vastaavasti. Rautatiejärjestelmään liittyvistä takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista vastaa Väylävirasto, ja väylien, rakenteiden ja järjestelmien takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista omistamillaan kaduilla vastaa Kaupunki sikäli, kun mainitut kustannukset eivät kuulu urakoitsijan takuun piiriin.
Toiminta takuuaikana. Väylien, rakenteiden ja järjestelmien takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista vas- taa kunta sikäli kun mainitut kustannukset eivät kuulu urakoitsijan takuun piiriin.
Toiminta takuuaikana. Kumpikin sopijapuoli vastaa takuuajan tehtävistä oman vastuualueensa osalta.
Toiminta takuuaikana. Sopijapuolet edellyttävät, että urakkasopimuksiin sisältyvä rakennus- urakan takuuaika on kaksi (2) vuotta urakan vastaanottamisen jälkeen ja että urakoitsija antaa Liikennevirastolle ja Helsingin kaupungille kummallekin niiden rahoitusosuutta vastaavan takuuajan vakuuden. Liikennevirastolla on valtiolle siirtyneen tien osalta oikeus käyttää so- pimuksiin ja niihin liittyviin takuusitoumuksiin perustuvaa puhevaltaa suoraan urakoitsijoita ja muita hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja toteuttamiseen osallistuneita ulkopuolisia tahoja ja vakuuden antajia kohtaan. Tilaajaosapuolilla on yhteisesti oikeus niihin osiin hanketta, jotka kuuluvat sen omistusosuuteen. Väylien, rakenteiden ja järjestelmien takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista vastaa maanteillä valtio ja omistamillaan kaduilla ja yk- sityisteillä kaupunki sikäli kun mainitut kustannukset eivät kuulu ura- koitsijan takuun piiriin. Maantieasetuksen (924/24.11.2005) 7 §:n mukainen ilmoitus työn val- mistumisesta tulee tehdä Uudenmaan ELY:n tierekisterinpitäjä Xxxxxx Xxxxxxxxxx, xxxxxx.xxxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx.
Toiminta takuuaikana. Sopijapuolet edellyttävät, että urakkasopimuksiin sisältyvä rakennus- urakan takuuaika on kaksi (2) vuotta urakan vastaanottamisen jälkeen ja että urakoitsija antaa Liikennevirastolle ja kaupungille kummallekin niiden maksuosuutta vastaavan takuuajan vakuuden. Liikennevirastolla on valtiolle siirtyneen tien osalta oikeus käyttää so- pimuksiin ja niihin liittyviin takuusitoumuksiin perustuvaa puhevaltaa suoraan urakoitsijoita ja muita hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja toteuttamiseen osallistuneita ulkopuolisia tahoja ja vakuuden antajia kohtaan. Kaupungilla on vastaava oikeus niihin osiin hanketta, jotka kuuluvat sen omistusosuuteen. Väylien, rakenteiden ja järjestelmien takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista vastaa maanteillä valtio ja omistamillaan kaduilla ja yk- sityisteillä kaupunki sekä omistamiensa vesihuoltojärjestelmien osalta HSY:n vesihuolto, sikäli kun mainitut kustannukset eivät kuulu urakoit- sijan takuun piiriin.
Toiminta takuuaikana. Sopijapuolet edellyttävät, että urakkasopimuksiin sisältyvä rakennus- urakan takuuaika on viisi (5) vuotta urakan vastaanottamisen jälkeen ja että urakoitsija antaa yhden vakuuden, joka koskee Liikennevirastoa. Liikennevirastolla on valtiolle siirtyneen tien osalta oikeus käyttää sopi- muksiin ja niihin liittyviin takuusitoumuksiin perustuvaa puhevaltaa suo- raan urakoitsijoita ja muita hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja to- teuttamiseen osallistuneita ulkopuolisia tahoja ja vakuuden antajia koh- taan. Tilaajaosapuolilla on yhteisesti oikeus niihin osiin hanketta, jotka kuuluvat sen omistusosuuteen. Väylien, rakenteiden ja järjestelmien takuuaikaisista ja sen jälkeisistä kustannuksista vastaa maanteillä valtio ja omistamillaan kaduilla ja yk- sityisteillä kunta sikäli kun mainitut kustannukset eivät kuulu urakoitsi- jan takuun piiriin.

Related to Toiminta takuuaikana

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)