Common use of Tutkimuksen luotettavuus Clause in Contracts

Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Edellisellä viitataan tutkimuksen toistettavuuteen ja jälkimäisellä pätevyyteen, eli tutkitaanko sitä mitä on tarkoitus tutkia. Toisin sanoen ollaan kiinnostuneita mittarin kyvystä mitata haluttua asiaa. Reliabiliteettia tarkastellaan pysyvyyden ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Pysyvyyttä voidaan arvioida toistomittauksia tekemällä ja yhtenäisyyttä mittarin sisäisellä johdonmukaisuudella. Validiteetti puolestaan jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen ja validiteettiin. Tutkimuksen ulkoisella validiteetilla viitataan tutkimuksen yleistettävyyteen. Sisäisellä validiteetilla viitataan usein kolmeen osatekijään, jotka ovat sisällön validiteetti, käsitevaliditeetti tai kriteerivaliditeetti. (Ronkainen ym. 2014, 129–130; Metsämuuronen 2003, 35.) Tässä tutkimuksessa sisäistä validiteettia ei eritellä. Tätä tutkimusta varten rakennettiin oma mittaristo. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin vain yhtenäisyyden näkökulmasta, sillä toistomittauksia ei suoritettu. Mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. Muodostetut summamuuttujat, jotka kuvasivat kokonaisosaamista ja tyytyväisyyttä työpaikalta saatuun tukeen, saivat korkeat alfakertoimet. Tämä kertoo mittareiden hyvästä sisäisestä johdonmukaisuudesta. Sisäistä johdonmukaisuutta pyrittiin parantamaan myös tarkastelemalla samaa asiaa eri tavoin. Osaamiskokemuksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suoriutumiskokemusta. Nämä muuttujat mittaavat lähes samaa asiaa, sillä todellisesta osaamisesta puhutaan silloin, kun jotakin sovelletaan käytäntöön. Näiden muuttujien todettiinkin korreloivat hyvin keskenään. Tutkimuksen sisäisen validiteetin tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että saadaanko kyselylomakkeella vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tällöin mietittävänä on myös menetelmävalinnan sopivuus. Kyselylomakkeen todettiin soveltuvan hyvin tarkoitukseensa, sillä sen avulla oli mahdollista tavoittaa kattava joukko lähijohtajia maantieteellisesti laajalta alueelta. Täytyy kuitenkin huomioida, että lomakekyselyllä saadaan yleisluonteinen kuva tutkittavasta asiasta. Koska aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli hyvin vähän, tutkimuksella pyrittiinkin juuri yleiskuvan saamiseen. Sisäistä validiteettia voidaan tarkastella myös operationalisoinnin näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka hyvin abstrakti käsite on saatu mitattavaan muotoon. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liittyvän osaamisen operationalisoinnin onnistuminen on pyritty varmistamaan alan kirjallisuutta hyödyntämällä sekä esitestaamalla kysymysten sisältöjen soveltuvuutta ja ymmärrettävyyttä. Tutkimuksen mittaristo perustui täysin itsearviointiin, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Itsearvioinnin riskinä on usein vastaajien taipumus arvioida omaa osaamistaan yläkanttiin (attribuutioerhe) (Xxxxxxxxxxx ym. 2006, 155–164). Tutkimuksen luotattavuutta olisi voitu parantaa ottamalla mukaan useampi arvioitsijataho, kuten lähijohtajien esimiehet tai alaiset. Tämän toteuttaminen olisi kuitenkin ollut hankalaa suuren kohdejoukon vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää tutkimusaineiston alipeitto. Sillä tarkoitetaan sitä perusjoukkoon kuuluvaa ryhmää, jota ei tavoiteta, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Esimerkiksi ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköpostia, jättävät vastaamatta. Myös puutteet rekistereiden ajantasaisuudessa vaikuttavat peittovirheeseen. (Vilkka 2007, 59.) Tämän tutkimusaineiston alipeittoon vaikutti se perusjoukkoon kuuluvien ryhmä, jota ei tavoitettu sähköpostikiellon tai päivittämättömien yhteystietojen vuoksi. Heitä oli jäsenrekisterin mukaan 521 henkilöä. Puutteet jäsenrekisterin ajantasaisuudesta ilmenivät myös muutamasta tutkijan sähköpostiin lähetetystä viestistä, joissa kerrottiin, että kyselyn saaneet eivät toimi lähijohtajina. Puute tuli esille myös kontrollikysymyksen kautta, johon viisi vastaajaa oli vastannut, että eivät toimi lähijohtajina. Sitä kuinka paljon heitä lopulta oli, ei tiedetä. Myös tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaamatta jättämiseen. Saatuja vastauksia on kuitenkin säilytetty ja käsitelty huolella eikä niistä ole yksittäiset vastaajat tunnistettavissa. Tutkimusaineiston analyysissä ja tulosten esittelyssä on myös pyritty aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja huolellisuuteen. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää myös suuri kato. Vain 14% vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, eli kysely lähettiin kaikille Tehyn jäsenrekisterissä oleville lähijohtajille. Kohderyhmä muodostui kaikkiaan 2954 tavoitettavissa olevasta lähijohtajasta. Vastauksia saatiin kuitenkin vain 427 kappaletta. Katoon on saattanut vaikuttaa lähijohtajien kiire, sähköpostin paljous, aihe, kiinnostuksen puute tai se, että vastaajat eivät halua kertoa mahdollisista heikkouksistaan. Suuresta kadosta huolimatta, aineiston koko oli riittävä tulosten määrälliseen käsittelyyn. Taustatietojen perusteella aineisto kuitenkin edusti kohdejoukkoaan hyvin iän, sukupuolen, koulutustaustan ja sektorin mukaan tarkasteltuna. Suuri kato heikentää tutkimuksen ulkoista validiteettia eli yleistettävyyttä. Tästä voisi päätellä, että kyseessä on paremminkin suuntaa- antava tutkimus kuin suurta yleistettävyyttä tavoitteleva tutkimus. Taustatietojen vertailujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että vastaajat edustivat hyvin viiteryhmäänsä. Jakauma aineiston osalta ei siis ole radikaalisti vino. Tämän perusteella tulosten voisi ajatella olevan enemmän kuin vain suuntaa-antavia.

Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Edellisellä viitataan tutkimuksen toistettavuuteen ja jälkimäisellä pätevyyteen, eli tutkitaanko sitä mitä on tarkoitus tutkia. Toisin sanoen ollaan kiinnostuneita mittarin kyvystä mitata haluttua asiaa. Reliabiliteettia tarkastellaan pysyvyyden ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Pysyvyyttä luotettavuutta voidaan arvioida toistomittauksia tekemällä reliabiliteetin ja yhtenäisyyttä mittarin sisäisellä johdonmukaisuudellavaliditeetin avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimus- ja mittaustulosten toistettavuutta. Käy- tännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jos useampi saman aiheen tutkija päätyy samanlaisiin tutkimustuloksiin, voidaan tutkimustuloksia tällöin pitää reliaabelei- na. Validiteetti tarkoittaa puolestaan jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen ja validiteettiin. Tutkimuksen ulkoisella validiteetilla viitataan tutkimuksen yleistettävyyteen. Sisäisellä validiteetilla viitataan usein kolmeen osatekijäänkykyä mitata sitä, jotka ovat sisällön validiteetti, käsitevaliditeetti tai kriteerivaliditeettimitä tutki- muksessa oli tarkoitus mitata. (Ronkainen ymHirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 216) Reliabiliteetin avulla selvitetään siis tutkimustulosten ja väitteiden luotettavuut- ta. 2014Reliabiliteetin kannalta on olennaista pohtia sitä, 129–130; Metsämuuronen 2003, 35.) Tässä tutkimuksessa sisäistä validiteettia ei eritelläjohtuvatko tutkimustulokset sattumasta vai kyetäänkö tutkimustulokset toistamaan riippumattomasti. Tätä tutkimusta varten rakennettiin oma mittaristo. Mittareiden Tutki- muksen reliabiliteettia tarkasteltiin vain yhtenäisyyden näkökulmasta, sillä toistomittauksia ei suoritettu. Mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. Muodostetut summamuuttujat, jotka kuvasivat kokonaisosaamista ja tyytyväisyyttä työpaikalta saatuun tukeen, saivat korkeat alfakertoimet. Tämä kertoo mittareiden hyvästä sisäisestä johdonmukaisuudesta. Sisäistä johdonmukaisuutta pyrittiin parantamaan myös tarkastelemalla samaa asiaa eri tavoin. Osaamiskokemuksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suoriutumiskokemusta. Nämä muuttujat mittaavat lähes samaa asiaa, sillä todellisesta osaamisesta puhutaan pidetään siis hyvänä silloin, kun jotakin sovelletaan käytäntööntutkimuksen tulokset ei- vät ole sattuman aiheuttamia. Näiden muuttujien todettiinkin korreloivat hyvin keskenään. Tutkimuksen sisäisen validiteetin tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen(Hiltunen 2009, että saadaanko kyselylomakkeella vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tällöin mietittävänä on myös menetelmävalinnan sopivuus. Kyselylomakkeen todettiin soveltuvan hyvin tarkoitukseensa11) Tätä tutkimusta voidaan pitää reliaabelina, sillä sen avulla oli mahdollista tavoittaa kattava joukko lähijohtajia maantieteellisesti laajalta alueeltajos kyseinen tutkimus tehtäisiin uudelleen, olisivat tutkimustu- lokset samanlaiset. Täytyy kuitenkin huomioidaTutkimuksessa käytettiin luotettavia oikeudellisia aineistoja kuten ajantasaista lainsäädäntöä, että lomakekyselyllä saadaan yleisluonteinen kuva tutkittavasta asiastaoikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta. Koska aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli hyvin vähänValiditeettia pidetään hyvänä silloin, tutkimuksella pyrittiinkin juuri yleiskuvan saamiseenkun tutkimuksen kysymykset ja kohderyhmä on valittu oikein. Sisäistä Lisäksi validiteettia voidaan tarkastella myös operationalisoinnin näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitäarvioitaessa huomio kohdistetaan siihen, kuinka hyvin abstrakti käsite on saatu mitattavaan muotoontutkimusote sekä siinä käytetyt menetelmät vastaavat ilmiötä, jota halutaan tutkia. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liittyvän osaamisen operationalisoinnin onnistuminen on pyritty varmistamaan alan kirjallisuutta hyödyntämällä Jotta tutkimusta voidaan pitää validina, tulee sovellettavan tut- kimusotteen tehdä oikeuttaa tutkittavan ilmiön olemukselle sekä esitestaamalla kysymysten sisältöjen soveltuvuutta ja ymmärrettävyyttäkysymyksen- asettelulle. (Hiltunen 2009, 3) Tätä tutkimusta voidaan pitää validina eli pätevä- nä. Tutkimuksen mittaristo perustui täysin itsearviointiinvalidiutta tukee oikeudelliset lähdemateriaalit sekä tutkimustu- lokset, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Itsearvioinnin riskinä on usein vastaajien taipumus arvioida omaa osaamistaan yläkanttiin (attribuutioerhe) (Xxxxxxxxxxx ym. 2006, 155–164). Tutkimuksen luotattavuutta olisi voitu parantaa ottamalla mukaan useampi arvioitsijataho, kuten lähijohtajien esimiehet tai alaiset. Tämän toteuttaminen olisi kuitenkin ollut hankalaa suuren kohdejoukon vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää tutkimusaineiston alipeitto. Sillä tarkoitetaan sitä perusjoukkoon kuuluvaa ryhmää, jota ei tavoiteta, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Esimerkiksi ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköpostia, jättävät vastaamatta. Myös puutteet rekistereiden ajantasaisuudessa vaikuttavat peittovirheeseen. (Vilkka 2007, 59jotka vastasivat tutkimuskysymykseen hyvin.) Tämän tutkimusaineiston alipeittoon vaikutti se perusjoukkoon kuuluvien ryhmä, jota ei tavoitettu sähköpostikiellon tai päivittämättömien yhteystietojen vuoksi. Heitä oli jäsenrekisterin mukaan 521 henkilöä. Puutteet jäsenrekisterin ajantasaisuudesta ilmenivät myös muutamasta tutkijan sähköpostiin lähetetystä viestistä, joissa kerrottiin, että kyselyn saaneet eivät toimi lähijohtajina. Puute tuli esille myös kontrollikysymyksen kautta, johon viisi vastaajaa oli vastannut, että eivät toimi lähijohtajina. Sitä kuinka paljon heitä lopulta oli, ei tiedetä. Myös tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaamatta jättämiseen. Saatuja vastauksia on kuitenkin säilytetty ja käsitelty huolella eikä niistä ole yksittäiset vastaajat tunnistettavissa. Tutkimusaineiston analyysissä ja tulosten esittelyssä on myös pyritty aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja huolellisuuteen. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää myös suuri kato. Vain 14% vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, eli kysely lähettiin kaikille Tehyn jäsenrekisterissä oleville lähijohtajille. Kohderyhmä muodostui kaikkiaan 2954 tavoitettavissa olevasta lähijohtajasta. Vastauksia saatiin kuitenkin vain 427 kappaletta. Katoon on saattanut vaikuttaa lähijohtajien kiire, sähköpostin paljous, aihe, kiinnostuksen puute tai se, että vastaajat eivät halua kertoa mahdollisista heikkouksistaan. Suuresta kadosta huolimatta, aineiston koko oli riittävä tulosten määrälliseen käsittelyyn. Taustatietojen perusteella aineisto kuitenkin edusti kohdejoukkoaan hyvin iän, sukupuolen, koulutustaustan ja sektorin mukaan tarkasteltuna. Suuri kato heikentää tutkimuksen ulkoista validiteettia eli yleistettävyyttä. Tästä voisi päätellä, että kyseessä on paremminkin suuntaa- antava tutkimus kuin suurta yleistettävyyttä tavoitteleva tutkimus. Taustatietojen vertailujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että vastaajat edustivat hyvin viiteryhmäänsä. Jakauma aineiston osalta ei siis ole radikaalisti vino. Tämän perusteella tulosten voisi ajatella olevan enemmän kuin vain suuntaa-antavia.

Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Edellisellä viitataan tutkimuksen toistettavuuteen ja jälkimäisellä pätevyyteenHirsijärvi, eli tutkitaanko sitä mitä on tarkoitus tutkia. Toisin sanoen ollaan kiinnostuneita mittarin kyvystä mitata haluttua asiaa. Reliabiliteettia tarkastellaan pysyvyyden ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Pysyvyyttä voidaan arvioida toistomittauksia tekemällä ja yhtenäisyyttä mittarin sisäisellä johdonmukaisuudella. Validiteetti puolestaan jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen ja validiteettiin. Tutkimuksen ulkoisella validiteetilla viitataan tutkimuksen yleistettävyyteen. Sisäisellä validiteetilla viitataan usein kolmeen osatekijäänRemes & Sajavaara (2005, jotka ovat sisällön validiteetti216) sekä Vilkka (2005, käsitevaliditeetti tai kriteerivaliditeetti. (Ronkainen ym. 2014, 129–130; Metsämuuronen 2003, 35.161) Tässä tutkimuksessa sisäistä validiteettia ei eritellä. Tätä tutkimusta varten rakennettiin oma mittaristo. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin vain yhtenäisyyden näkökulmasta, sillä toistomittauksia ei suoritettu. Mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. Muodostetut summamuuttujat, jotka kuvasivat kokonaisosaamista ja tyytyväisyyttä työpaikalta saatuun tukeen, saivat korkeat alfakertoimet. Tämä kertoo mittareiden hyvästä sisäisestä johdonmukaisuudesta. Sisäistä johdonmukaisuutta pyrittiin parantamaan myös tarkastelemalla samaa asiaa eri tavoin. Osaamiskokemuksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suoriutumiskokemusta. Nämä muuttujat mittaavat lähes samaa asiaa, sillä todellisesta osaamisesta puhutaan silloin, kun jotakin sovelletaan käytäntöön. Näiden muuttujien todettiinkin korreloivat hyvin keskenään. Tutkimuksen sisäisen validiteetin tarkastelussa huomio kiinnittyy siihenmainitsevat, että saadaanko kyselylomakkeella vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tällöin mietittävänä on myös menetelmävalinnan sopivuus. Kyselylomakkeen todettiin soveltuvan hyvin tarkoitukseensakvan- titatiivisen tutkimusmenetelmän luotettavuuden mittaamisessa käytetään käsitettä reliabili- teetti, sillä sen avulla oli mahdollista tavoittaa kattava joukko lähijohtajia maantieteellisesti laajalta alueelta. Täytyy kuitenkin huomioidajoka tarkoittaa sitä, että lomakekyselyllä saadaan yleisluonteinen kuva tutkittavasta asiastamikäli tutkimus toistetaan uudelleen samoilla menetelmillä, tulokset toistuisivat samanlaisina yhä uudelleen riippumatta tutkijasta. Koska aikaisempaa Vaikka tulokset oli- sivat vääristyneet, toistettujen tutkimusten jälkeen tulokset olisivat yhtä lailla vääristyneet ja näin ollen tutkimusta aiheesta oli hyvin vähänvoidaan pitää sen kannalta luotettavana. Reliabiliteetti on sitä parempi, tutkimuksella pyrittiinkin juuri yleiskuvan saamiseen. Sisäistä validiteettia voidaan tarkastella myös operationalisoinnin näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka hyvin abstrakti käsite on saatu mitattavaan muotoon. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liittyvän osaamisen operationalisoinnin onnistuminen on pyritty varmistamaan alan kirjallisuutta hyödyntämällä sekä esitestaamalla kysymysten sisältöjen soveltuvuutta ja ymmärrettävyyttä. Tutkimuksen mittaristo perustui täysin itsearviointiin, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Itsearvioinnin riskinä on usein vastaajien taipumus arvioida omaa osaamistaan yläkanttiin (attribuutioerhe) (Xxxxxxxxxxx ym. 2006, 155–164). Tutkimuksen luotattavuutta olisi voitu parantaa ottamalla mukaan useampi arvioitsijataho, kuten lähijohtajien esimiehet tai alaiset. Tämän toteuttaminen olisi kuitenkin ollut hankalaa suuren kohdejoukon vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää tutkimusaineiston alipeitto. Sillä tarkoitetaan sitä perusjoukkoon kuuluvaa ryhmää, jota ei tavoiteta, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Esimerkiksi ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköpostia, jättävät vastaamatta. Myös puutteet rekistereiden ajantasaisuudessa vaikuttavat peittovirheeseenmitä todennäköisemmin samoilla menetelmillä saadut tulokset toistuvat. (Vilkka 2007, 59149; Vilpas 2020, 11.) Tämän tutkimusaineiston alipeittoon vaikutti se perusjoukkoon kuuluvien ryhmäValiditeetti on kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän käsite, jolla mitataan tulosten päte- vyyttä. Validiteetti ilmaisee, mitataanko ja tarkastellaanko sitä asiaa, jota oli tarkoituskin mitata. Tutkimuksen validius on hyvä, jos tutkija ei tavoitettu sähköpostikiellon ole joutunut tutkimuksessa esimerkiksi käsitteiden tasolla harhaan ja systemaattiset virheet puuttuvat. Tutkimuksen pätevyys voi- daan varmistaa laatimalla kysymykset oikein ja huolellisesti, jotta saadaan mitattua juuri sitä asiaa mitä oli tarkoituskin. (Vilkka 2007, 150; Vilpas 2020, 11.) Kyselyssä pyrin käyttämään selkeitä, oikein ymmärrettäviä kysymyksiä ja pienellä koe- joukolla testatessa siinä ei huomattu epäselvyyksiä tai päivittämättömien yhteystietojen vuoksiepäkohtia. Heitä oli jäsenrekisterin mukaan 521 henkilöäKuitenkin kyselyn päätyt- tyä ja vastauksia tarkastellessani havaitsin muutaman epäkohdan. Puutteet jäsenrekisterin ajantasaisuudesta ilmenivät Kysymyksessä 19. en ollut määritellyt tulorajaa erikseen yhtä kuukautta kohden, jolloin sen on voinut mahdollisesti tulkita esimerkiksi vuositulorajana. Kysymyksen 8. voi tulkita myös muutamasta tutkijan sähköpostiin lähetetystä viestistä, joissa kerrottiinkahdella eri tavalla niin, että kyselyn tulorajan poistumisen seurauksena saisi tienata rajattomasti il- man, jotta se vaikuttaisi etuuteen, tai siten, että kaikki tulot vaikuttaisivat etuuteen välittö- mästi. Kysymyksellä oli kuitenkin tarkoitus selvittää ensimmäistä vaihtoehtoa eli rajattoman tienaamisen mahdollisuutta. Kysymyksen konteksti kyllä hieman johdattelee tulkitsemaan sitä tällä tavalla, mutta virheen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Lisäksi kysymykseen 3. työmarkkinatuen tilalle olisi ollut parempi vaihtoehto esimerkiksi Kelan työttömyysetuudet, joka olisi ollut vastauksena riittävä ja kansankielellä kaikkien ym- märrettävissä paremmin. Tällöin se olisi käsittänyt Kelan peruspäivärahan ja Kelan työmark- kinatuen. Xxxxxxxxxxx olisi voinut laittaa myös erikseen vastausvaihtoehdoiksi. Nyt saattaa olla mahdollista, että peruspäivärahaa saaneet eivät toimi lähijohtajinaovat voineet vastata vastauksen työmarkkina- tuki, koska se on Kelan maksamaa tukea ja hyvin samankaltainen peruspäivärahan kanssa. Puute tuli esille myös kontrollikysymyksen Joka tapauksessa kysymyksessä sai eroteltua ansiosidonnaisen päivärahan erilleen, joka tässä kysymyksessä oli pääasiallinen tarkoitus. Lisäksi halusin kysymyksessä saada selville eron niin sanotun liiton työttömyyspäivärahan ja yleisen työttömyyskassan välillä, minkä takia erottelin nämä vastausvaihtoehdot toisistaan, vaikka kyseessä on kuitenkin periaat- teessa muuten täysin sama asia, mutta liiton päivärahaa saaneet kuuluvat työttömyyskassan lisäksi johonkin ammattiliittoon. Kyselytutkimukseni toteutin käyttäen avointa nettilinkkiä, jolloin siihen periaatteessa on mahdollisuus päästä vastaamaan kenellä tahansa. Lähetin itse kyselylinkin pelastuslaitok- silta, SSPL:lta ja SPEK:lta saamilleni yhteyshenkilöille, jotka sitten jakoivat linkkiä edelleen omien kanaviensa kautta, johon viisi vastaajaa oli vastannutjoilla he tavoittavat sopimuspalokuntalaiset. Tämänkin jälkeen loppuvastaanottajilla on mahdollisuus jakaa kyselylinkkiä eteenpäin niin paljon kuin halua- vat. Avoimen nettilinkin käyttö myös mahdollistaa sen, että eivät toimi lähijohtajinakyselyyn on voinut sama henkilö vastata useammankin kerran, koska vastaajaa ei voida mitenkään tunnistaa. Sitä kuinka paljon heitä lopulta oliKyselyyn vas- tanneiden lukumäärän huomioon ottaen linkkiä tuskin on jaettu enää ylimääräisille kohde- ryhmään kuulumattomille ja vastauksia voidaan pitää melko luotettavina. Kuten aiemmin jo tuli esille, ei tiedetäkyselyyn vastasi yhteensä 646 vastaajaa, joista 233 vastaajaa pääsi vastaamaan loppuihin kysymyksiin. Myös tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaamatta jättämiseenKäytin apunani xxxxxxxxxxxx.xxx sivuston vir- hemarginaalilaskuria selvittääkseni luottamusvälin luotettavuustasolla 95 %. Saatuja vastauksia on kuitenkin säilytetty Otoskokona käytin lukemaa 233 ja käsitelty huolella eikä niistä ole yksittäiset vastaajat tunnistettavissakokonaisjoukkona käytin Suomen hälytysosastossa olevien henkilöi- den lukumäärää eli 15 327. Tutkimusaineiston analyysissä ja tulosten esittelyssä on myös pyritty aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja huolellisuuteen. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää myös suuri kato. Vain 14% vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, eli kysely lähettiin kaikille Tehyn jäsenrekisterissä oleville lähijohtajille. Kohderyhmä muodostui kaikkiaan 2954 tavoitettavissa olevasta lähijohtajasta. Vastauksia saatiin kuitenkin vain 427 kappaletta. Katoon on saattanut vaikuttaa lähijohtajien kiire, sähköpostin paljous, aihe, kiinnostuksen puute tai se, että vastaajat eivät halua kertoa mahdollisista heikkouksistaan. Suuresta kadosta huolimatta, aineiston koko oli riittävä tulosten määrälliseen käsittelyyn. Taustatietojen perusteella aineisto kuitenkin edusti kohdejoukkoaan hyvin iän, sukupuolen, koulutustaustan ja sektorin mukaan tarkasteltuna. Suuri kato heikentää tutkimuksen ulkoista validiteettia eli yleistettävyyttä. Tästä voisi päätellä, että kyseessä on paremminkin suuntaa- antava tutkimus kuin suurta yleistettävyyttä tavoitteleva tutkimus. Taustatietojen vertailujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että vastaajat edustivat hyvin viiteryhmäänsä. Jakauma aineiston osalta ei siis ole radikaalisti vino. Tämän perusteella tulosten voisi ajatella olevan enemmän kuin vain suuntaa-antaviaNäillä syötetyillä arvoilla laskuri antoi virhemarginaaliksi 6 pro- senttia.

Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti Tutkimusta tehtäessä pyrkimyksenä on välttää virheitä, mutta silti tulosten luotet- tavuus ja validiteettipätevyys vaihtelevat. Edellisellä viitataan tutkimuksen toistettavuuteen ja jälkimäisellä pätevyyteen, eli tutkitaanko sitä mitä on tarkoitus tutkia. Toisin sanoen ollaan kiinnostuneita mittarin kyvystä mitata haluttua asiaa. Reliabiliteettia tarkastellaan pysyvyyden ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Pysyvyyttä voidaan Sen vuoksi tutkijan tulee arvioida toistomittauksia tekemällä ja yhtenäisyyttä mittarin sisäisellä johdonmukaisuudella. Validiteetti puolestaan jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen ja validiteettiintekemänsä työn luotettavuutta. Tutkimuksen ulkoisella validiteetilla viitataan reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Käytännössä tutkimusta ei voi toistaa tarkasti, koska tehty tutkimus on ainutkertai- nen kokonaisuus. Tutkimuksen pätevyydellä, validius, tarkoitetaan tutkimusmene- telmän kykyä mitata juuri sitä, mitä onkin tarkoitus mitata. Laadullisen tutkimuksen yleistettävyyteenluotettavuutta parantaa tarkka selostus tutkimuksen kulusta. Sisäisellä validiteetilla viitataan usein kolmeen osatekijäänTulosten tulkinnassa pätee sama tarkkuuden vaade: on kerrottava, jotka ovat sisällön validiteettimihin tulkinnat ja päätelmät perus- tuvat. Luotettavuuden tärkein kriteeri on tutkija itse ja hänen rehellisyytensä teke- milleen teoille, käsitevaliditeetti tai kriteerivaliditeettivalinnoille ja ratkaisuille. Tässä opinnäytetyössä nostan esille suo- ria haastatteluotteita tarkasteltavaksi ja kuvaan opinnäytetyön mahdollisimman tarkasti. (Ronkainen Hirsjärvi ym. 20142009, 129–130231–233; Metsämuuronen 2003Vilkka 2005, 35158–160.) Tässä tutkimuksessa sisäistä validiteettia ei eritellä. Tätä tutkimusta varten rakennettiin oma mittaristo. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin vain yhtenäisyyden näkökulmasta, sillä toistomittauksia ei suoritettu. Mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. Muodostetut summamuuttujat, jotka kuvasivat kokonaisosaamista ja tyytyväisyyttä työpaikalta saatuun tukeen, saivat korkeat alfakertoimet. Tämä kertoo mittareiden hyvästä sisäisestä johdonmukaisuudesta. Sisäistä johdonmukaisuutta pyrittiin parantamaan myös tarkastelemalla samaa asiaa eri tavoin. Osaamiskokemuksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suoriutumiskokemusta. Nämä muuttujat mittaavat lähes samaa asiaa, sillä todellisesta osaamisesta puhutaan silloin, kun jotakin sovelletaan käytäntöön. Näiden muuttujien todettiinkin korreloivat hyvin keskenään. Tutkimuksen sisäisen validiteetin tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että saadaanko kyselylomakkeella vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tällöin mietittävänä on myös menetelmävalinnan sopivuus. Kyselylomakkeen todettiin soveltuvan hyvin tarkoitukseensa, sillä sen avulla oli mahdollista tavoittaa kattava joukko lähijohtajia maantieteellisesti laajalta alueelta. Täytyy kuitenkin huomioida, että lomakekyselyllä saadaan yleisluonteinen kuva tutkittavasta asiasta. Koska aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli hyvin vähän, tutkimuksella pyrittiinkin juuri yleiskuvan saamiseen. Sisäistä validiteettia voidaan tarkastella myös operationalisoinnin näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka hyvin abstrakti käsite on saatu mitattavaan muotoon. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liittyvän osaamisen operationalisoinnin onnistuminen on pyritty varmistamaan alan kirjallisuutta hyödyntämällä sekä esitestaamalla kysymysten sisältöjen soveltuvuutta ja ymmärrettävyyttä. Tutkimuksen mittaristo perustui täysin itsearviointiin, mikä Haastattelun tulosten toistettavuuteen vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Itsearvioinnin riskinä on usein vastaajien taipumus arvioida omaa osaamistaan yläkanttiin (attribuutioerhe) (Xxxxxxxxxxx ym. 2006, 155–164). Tutkimuksen luotattavuutta olisi voitu parantaa ottamalla mukaan useampi arvioitsijataho, kuten lähijohtajien esimiehet tai alaiset. Tämän toteuttaminen olisi kuitenkin ollut hankalaa suuren kohdejoukon vuoksi. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää tutkimusaineiston alipeitto. Sillä tarkoitetaan sitä perusjoukkoon kuuluvaa ryhmää, jota ei tavoiteta, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Esimerkiksi ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköpostia, jättävät vastaamatta. Myös puutteet rekistereiden ajantasaisuudessa vaikuttavat peittovirheeseen. (Vilkka 2007, 59.) Tämän tutkimusaineiston alipeittoon vaikutti se perusjoukkoon kuuluvien ryhmä, jota ei tavoitettu sähköpostikiellon tai päivittämättömien yhteystietojen vuoksi. Heitä oli jäsenrekisterin mukaan 521 henkilöä. Puutteet jäsenrekisterin ajantasaisuudesta ilmenivät myös muutamasta tutkijan sähköpostiin lähetetystä viestistä, joissa kerrottiin, että kyselyn saaneet eivät toimi lähijohtajina. Puute tuli esille myös kontrollikysymyksen kautta, johon viisi vastaajaa oli vastannut, että eivät toimi lähijohtajina. Sitä kuinka paljon heitä lopulta oli, ei tiedetä. Myös tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaamatta jättämiseen. Saatuja vastauksia on kuitenkin säilytetty ja käsitelty huolella eikä niistä ole yksittäiset vastaajat tunnistettavissa. Tutkimusaineiston analyysissä ja tulosten esittelyssä on myös pyritty aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja huolellisuuteen. Tutkimuksen luotettavuutta vähentää myös suuri kato. Vain 14% vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, eli kysely lähettiin kaikille Tehyn jäsenrekisterissä oleville lähijohtajille. Kohderyhmä muodostui kaikkiaan 2954 tavoitettavissa olevasta lähijohtajasta. Vastauksia saatiin kuitenkin vain 427 kappaletta. Katoon on saattanut vaikuttaa lähijohtajien kiire, sähköpostin paljous, aihe, kiinnostuksen puute tai suotuisasti se, että vastaajat eivät halua kertoa mahdollisista heikkouksistaanvastaajilla oli mahdollisuus tutustua kysymyksiin etukäteen ja osa kertoi jopa tehneensä valmiik- si muistiinpanoja. Suuresta kadosta huolimatta, aineiston koko oli riittävä tulosten määrälliseen käsittelyyn. Taustatietojen perusteella aineisto kuitenkin edusti kohdejoukkoaan hyvin iän, sukupuolen, koulutustaustan ja sektorin mukaan tarkasteltuna. Suuri kato heikentää tutkimuksen ulkoista validiteettia eli yleistettävyyttä. Tästä voisi Voidaan siis päätellä, että kyseessä on paremminkin suuntaa- antava tutkimus kuin suurta yleistettävyyttä tavoitteleva tutkimusvastaajien antamat vastaukset olivat etukäteen pohdittuja ja perusteltuja. Taustatietojen vertailujen perusteella voidaan kuitenkin todetaTutkimuksen toistettavuuden kannalta oli myös hyvä, että vastaajat edustivat hyvin viiteryhmäänsäsuoritin haastattelut kun oppisopimuskoulutus oli jo loppusuoralla. Jakauma aineiston osalta Näin vastaajilla oli muodostunut käsitys kokonaisuudesta, ja he pystyivät arvioi- maan tekemäänsä yhteistyötä koko prosessin ajalta. Puhelinhaastattelu tiedonke- ruumenetelmänä osoittautui toimivaksi, koska jokainen vastaaja sai itse määritellä hänelle sopivimman ajan. Lisäksi kysymyksiin etukäteen tutustuminen nopeutti haastattelun tekemistä. Puhelun nauhoittaminen ja tekstin litterointi olisi ollut luo- tettavampi menetelmä, mutta siihen minulla ei siis ole radikaalisti vinoollut mahdollisuutta. Tämän perusteella tulosten voisi ajatella olevan enemmän kuin vain suuntaa-antaviaOn vaikea arvioida vaikuttiko oma taustani haastateltavien vastauksiin. Olin hank- keen alussa mukana Kelan edustajana ja arvioimassa ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksen täyttymistä opiskelijoiden kohdalla. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkastella yhteistyötä yksittäisestä henkilöstä käsin vaan teemojen kysymykset kohdentuvat järjestelmiin. Haastattelut tein opiskelijan roolissa työhar- joittelujaksolla, josta kerroin myös haastattelun alussa jokaiselle tiedonantajalle.