Työajan siirtäminen Mallilausekkeet

Työajan siirtäminen. 1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehok- kaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloitta- mis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijäl- le tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkea- van työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ainakin kolme päivää. Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpan- na lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava vii- meistään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 1.9.2020 alkaen 2,69 €/h ja 1.9.2021 alkaen 2,73 €/h suuruinen lisä. 2. Paikallisesti 9 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muute- taan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työn- antajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavak- si edellisen kohdan 2. ja 3. kappaleen määräykset. 3. Vuorotyölistat pyritään ensisijaisesti laatimaan TES 6 §:n 3 kohdan kartoituksen perusteella. Työnantajalla on oikeus kartoi- tuksen tehtyään päättää vuorotöiden teettämisestä. Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1.9.2020 alkaen 1,48 €/h, 1.9.2021 alkaen 1,50 €/h ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 1.9.2020 alkaen 2,80 €/h, 1.9.2021 alkaen 2,84 €/h suuruinen lisä. Yksivuorotyössä em. lisiä maksetaan vain säännöllisen työajan osalta. Tunneilta, jotka ovat vuorokautista tai viikoittaista ylityötä maksetaan 11 §:n mukaiset ylityö- korotukset. Vuorotyössä maksetaan ao. vuoron vuoro- työlisä myös ylityön ajalta. 4. Valmiustyöstä, joka tehdään työvuorosta poiketen ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, maksetaan valmiustyö- lisää palkkaryhmissä I ja II 1.9.2020 alkaen 4,40 €/h, 1.9.2021 alkaen 4,46 €/h ja muissa palkkaryhmissä 1.9.2020 alkaen 5,41 €/h, 1.9.2021 alkaen 5,48 €/h.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (23)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Työajan siirtäminen. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei tällaista ole valittu työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaikaa järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan työn järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Paikallisesti 13 §:n mukaan sovitun työajan työvuoroluetteloa ja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruoka- taukoa. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos työntekijän työvuoro kestää yli 8 tuntia, pidetään 8 tunnin jälkeen 15 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos työvuoron 8 tuntia ylittävä osuus kestää alle 2 tuntia, ei taukoa pidetä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin ja 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin annettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tauko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun väliin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.
Sample 1Sample 2
Työajan siirtäminen. ▪ Työajan siirrosta maksettava lisä 2,10 € ▪ Iltatyölisä 1,12 € ▪ Yötyölisä 2,10€ ▪ Valmiustyöstä maksettava lisä 4,25 €
Sample 1
Työajan siirtäminen. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuoje- luvaltuutettuakaan, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok- seen perehtymiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon edellä koh- tien 2. ja 3. määräykset. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työnteki- jälle hyvissä ajoin.
Sample 1

Related to Työajan siirtäminen

  • Sopimuksen siirtäminen Tätä Sopimusta ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman kaikkien Osapuolten nimenomaista kirjallista suostumusta.

  • Lomautuksen siirtäminen Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

  • Liittäminen 6.1 Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä ja ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää sähkölaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkonhaltijan sitä vaatiessa. 6.2 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tarvittavien jakeluverkonhaltijan käyttöön tulevien sähkölaitteistojen ja -johtojen sijoittamisesta ja rakentamisesta liittyjän omistamiin tai hallitsemiin tiloihin ja maa- ja vesialueille. Tässä yhteydessä sovitaan myös sähkölaitteistojen ja -johtojen omistuksesta ja käyttöoikeudesta, mittauskalustosta, pääsystä liittyjän tiloihin, mahdollisesta kauko-ohjauksesta, vastuurajoista sekä laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta ja tarkastuksesta. Nämä sähkölaitteistot ja -johdot sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa. Tilojen ja alueiden käyttöoikeudesta ei makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita. 6.3 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat muiden kuin kohdassa 6.2 tarkoitettujen (eli muiden kuin yksin liittyjää palvelevien) johtojen ja laitteiden sijoittamisesta liittyjän omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Mikäli johtojen ja laitteiden sijoittamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain soveltuvien säännösten mukaisesti. 6.4 Jos sopijapuolen tietoon tulee ennen liittämistä kolmanteen tahoon liittyvä seikka, joka estää liittämisen sovittuna ajankohtana, tästä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopijapuolelle liittämisajankohdan yhdessä tehtävää tarkistamista varten. Tällaiset seikat voivat koskea mm. sitä, ettei maanomistaja tai viranomainen myönnä johdon, jakelumuuntajan tai muun tarpeellisen laitteen rakentamisessa tarpeellista maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa tai, että sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikan sähkölaitteiston rakentaminen tai lupien hankinta viivästyy.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Samastaminen Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamis- velvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, ● joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneu- vosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta, ● joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai ● joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluoh- jeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen pe- rusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.

  • Työajan lyhentäminen 9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä: vähintään 17 työpäivää 1 vapaapäivä " 34 " 2 vapaapäivää " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 120 " 7 " " 138 " 8 " " 156 " 9 " " 174 " 10 " " 192 " 11 " " 210 " 12.5 " Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 21 työpäivää 1 vapaapäivä ” 42 " 2 vapaapäivää ” 63 " 3 ” ” 84 " 4 ” ” 105 " 5 ” ” 126 " 6 ” ” 147 " 7 ” ” 168" 8 ” ” 189 " 9 ” ” 210 " 10,5 ” Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta. Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %. Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, voi työnantaja vähentää niiden palkkaa vastaavan summan lopputilityksestä. Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.

  • Omistusoikeuden siirtyminen Omistusoikeus tavaraan siirtyy ostajalle, kun koko kauppahinta on maksettu myyjälle, ellei erikseen ole toisin sovittu.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Työntekijän kuuleminen Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.