Työajan siirtäminen Mallilausekkeet

Työajan siirtäminen. 1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehok- kaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloitta- mis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijäl- le tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ai- nakin kolme päivää. Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeis- tään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työnteki- jälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 2,46 €/h (2,49 €/h 1.9.2021 alkaen) suuruinen lisä.
Työajan siirtäminen. 1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 8 §:n mukaisista yleisistä työn aloittamis- ja päät- tymisajoista poikkeavasti. Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijälle tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää aina- kin kolme päivää. Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeis- tään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työnteki- jälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta 2,15 € (1.6.2019 alkaen 2,19 €) suuruinen lisä.
Työajan siirtäminen. ▪ Työajan siirrosta maksettava lisä 2,10 € ▪ Iltatyölisä 1,12 € ▪ Yötyölisä 2,10€ ▪ Valmiustyöstä maksettava lisä 4,25 €
Työajan siirtäminen. 1. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuoje- luvaltuutettuakaan, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok- seen perehtymiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon edellä koh- tien 2. ja 3. määräykset. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työnteki- jälle hyvissä ajoin.
Työajan siirtäminen. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei tällaista ole valittu työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaikaa järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan työn järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Paikallisesti 13 §:n mukaan sovitun työajan työvuoroluetteloa ja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruoka- taukoa. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos työntekijän työvuoro kestää yli 8 tuntia, pidetään 8 tunnin jälkeen 15 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos työvuoron 8 tuntia ylittävä osuus kestää alle 2 tuntia, ei taukoa pidetä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin ja 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin annettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tauko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun väliin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.

Related to Työajan siirtäminen

  • Sopimuksen siirtäminen 13.1. Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimusta osaksikaan ilman toisen sopijapuolen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

  • Lomautuksen siirtäminen Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

  • Liittäminen 6.1 Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä ja ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää sähkölaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkonhaltijan sitä vaatiessa.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Työajan lyhentäminen 9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä: vähintään 17 työpäivää 1 vapaapäivä " 34 " 2 vapaapäivää " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 120 " 7 " " 138 " 8 " " 156 " 9 " " 174 " 10 " " 192 " 11 " " 210 " 12.5 " Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 21 työpäivää 1 vapaapäivä ” 42 " 2 vapaapäivää ” 63 " 3 ” ” 84 " 4 ” ” 105 " 5 ” ” 126 " 6 ” ” 147 " 7 ” ” 168" 8 ” ” 189 " 9 ” ” 210 " 10,5 ” Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta. Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %. Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, voi työnantaja vähentää niiden palkkaa vastaavan summan lopputilityksestä. Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Viivästyminen 12.1 Jos sopijapuoli havaitsee viivästyvänsä velvoitteessaan tai pitää viivästystä toden- näköisenä, viivästyvän sopijapuolen on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava toiselle sopijapuolelle viivästyksestä ja sen vaikutuksesta hankintasopimuksen täyttämiseen. Palveluntuottajan viivästyessä on sen ilmoitettava tilaajalle uusi palvelunsuorittamisajan- kohta niin pian kuin mahdollista.

  • Soveltaminen 1.1. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan toimittajan yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muulloin, jos niin on sovittu.

  • Paikallinen sopiminen Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista joko työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työn- antajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta muuta ole sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, elleivät molemmat osapuolet pidä sitä tarpeettomana. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa tätä sopimusta. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun sopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen.