Työajan lyhentäminen Mallilausekkeet
Työajan lyhentäminen. 9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä: vähintään 17 työpäivää 1 vapaapäivä " 34 " 2 vapaapäivää " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 120 " 7 " " 138 " 8 " " 156 " 9 " " 174 " 10 " " 192 " 11 " " 210 " 12.5 " Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 21 työpäivää 1 vapaapäivä ” 42 " 2 vapaapäivää ” 63 " 3 ” ” 84 " 4 ” ” 105 " 5 ” ” 126 " 6 ” ” 147 " 7 ” ” 168" 8 ” ” 189 " 9 ” ” 210 " 10,5 ” Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta. Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %. Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, ...
Työajan lyhentäminen. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavasti:
4.1 Viikoilla, joilla on pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä viikoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä ja tapaninpäivä ovat muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhennetään työaikaa täy- sin työvuoroin kutakin em. päivää kohti.
4.2 Jos lauantai on pysyvästi työntekijän vapaapäivä, on lauantai vapaa myös uudenvuo- denpäivä-, 2. pääsiäispäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäivävii- kolla.
4.3 Työntekijän ollessa työssä edellä mainituilla viikoilla muuna kuin viikon säännöllisenä työpäivänä, maksetaan tehdyiltä tunneilta korvauksena 50 %:lla korotettu palkka tai anne- taan vastaava vapaa. Jos työaika on ylityötä, korvausta ei makseta.
Työajan lyhentäminen. Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986. Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkusta- mis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta. Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansiota. Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.
Työajan lyhentäminen. Toimihenkilön työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden. Xxxxxx toimihenkilön lomaoikeus on 36 arkipäivää, työaikaa lyhennetään enintään 7,5 päivää kalenterivuodessa, siten että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 28 työpäivää kohden.
Työajan lyhentäminen. Työajan lyhennys määräytyy seuraavasti, kun ansainta on täysimääräinen
1. Sanomalehtityö, jossa ei ole ns. aikaurakkaa (työ- aika, kuten siviilityössä 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) • lyhennys päivätyössä 80 tuntia ja vuorotyössä 64 tuntia.
2. Vuoro-, ilta- ja yötyö (periodityö), aikaurakka lyhy- empi kuin yksi tunti, viikkopalkka maksetaan 40 tun- nin mukaan • lyhennys 64 tuntia + 2 työvuoroa.
3. 2-vuorotyö (periodityö), aikaurakka vähintään yksi tunti, aamuvuoron työaika 40 tuntia viikossa, viikko- palkka maksetaan 40 tunnilta • lyhennys 32 tuntia + 2 työvuoroa.
4. Iltatyö (periodityö), aikaurakka vähintään yksi tun- ti, viikkopalkka maksetaan 40 tunnilta • lyhennys 3 työvuoroa.
5. Säännöllinen yötyö (periodityö), aikaurakka vähin- tään yksi tunti, viikkopalkka maksetaan 40 tunnilta • lyhennys 4 työvuoroa.
6. Periodityöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jos- sa työntekijän työtuntijärjestelmään on sijoitettu työ- vuoroja myös lauantai ja/tai sunnuntaipäiville. Viikko- palkka maksetaan 40 tunnin mukaan.
7. Täysi työvuoro lasketaan työaikaa lyhennettäessä 8 tunniksi aikaurakan määrästä riippumatta työssä, jossa viikkopalkka maksetaan 40 tunnin mukaan.
8. Mikäli aikaurakassa tapahtuu olennaisia muutok- sia, jotka vaikuttavat edellä mainittuun yhden tunnin rajan soveltamiseen, käsitellään ne yrityksessä neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.
9. Aikaurakoiden määrät suositellaan laskettavaksi 6–12 kuukauden jaksoilla.
Työajan lyhentäminen. 1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen toimihenkilön, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenki- lön joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen toimihenkilön lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyk- sen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toi- mihenkilön työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päi- vää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosi- loma ylittää 36 päivää.
2. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalenteri- vuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan toimihenkilölle joustovapaan sijas- ta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajan- kohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan toimihenkilölle rahapalkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.
Työajan lyhentäminen. 13 Työkyvyttömyys............................................ 40 Työllistymisvapaa.......................................... 7 Työnopastus................................................. 3 Työpaikan yhteistyö...................................... 48
Työajan lyhentäminen. Kohdan 2 taulukon ja työajan lyhentämisvapaan korvaavan lisän päivitys
Työajan lyhentäminen. Soveltamisala:
Työajan lyhentäminen. 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys.
2. Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1. kohdassa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 20 1 8 vähintään 40 2 16 vähintään 60 3 24 vähintään 80 4 32 vähintään 100 5 40 vähintään 120 6 48 vähintään 140 7 56 vähintään 160 8 64 vähintään 180 9 72 vähintään 200 10 80 vähintään 212 10,5 84 vähintään 18 1 8 vähintään 36 2 16 vähintään 54 3 24 vähintään 72 4 32 vähintään 90 5 40 vähintään 108 6 48 vähintään 126 7 56 vähintään 144 8 64 vähintään 162 9 72 vähintään 180 10 80 vähintään 198 11 88 vähintään 212 11,5 92 vähintään 17 1 8 vähintään 34 2 16 vähintään 51 3 24 vähintään 68 4 32 vähintään 85 5 40 vähintään 102 6 48 vähintään 119 7 56 vähintään 136 8 64 vähintään 153 9 72 vähintään 170 10 80 vähintään 194 11 88 vähintään 212 12,5 100 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan kahdeksan (8) -tuntisen työvuoron mukaisesti. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle erillisen keskituntipalkasta laskettavan lisän, jonka suuruus on - 1.2.2020 alkaen 4,6 % - 1.1.2021 alkaen 5,0 % - 1.1.2022 alkaen 5,5 % Lisää ei oteta huomioon keskituntipalkan eikä yli-, sunnuntai- tai hätätyökorvauksen laskennassa.
1. Mikäli työajan lyhennys on annettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, luetaan nämä päivät tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi.
2. Työajan lyhentäminen ei aiheuta muutoksia työehtosopimuksen ylityötä koskeviin määräyksiin. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanm...