Työajan lyhentäminen. 9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä: vähintään 17 työpäivää 1 vapaapäivä " 34 " 2 vapaapäivää " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 120 " 7 " " 138 " 8 " " 156 " 9 " " 174 " 10 " " 192 " 11 " " 210 " 12.5 " Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 21 työpäivää 1 vapaapäivä ” 42 " 2 vapaapäivää ” 63 " 3 ” ” 84 " 4 ” ” 105 " 5 ” ” 126 " 6 ” ” 147 " 7 ” ” 168" 8 ” ” 189 " 9 ” ” 210 " 10,5 ” Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta. Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %. Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, ...
Työajan lyhentäminen. 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys.
Työajan lyhentäminen. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavasti:
Työajan lyhentäminen. Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986. Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkusta- mis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta. Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansiota. Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.
Työajan lyhentäminen. 1 Toimihenkilön työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden. Xxxxxx toimihenkilön lomaoikeus on 36 arkipäivää, työaikaa lyhennetään enintään 7,5 päivää kalenterivuodessa, siten että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 28 työpäivää kohden.
Työajan lyhentäminen. Työajan lyhennys määräytyy seuraavasti, kun ansain- ta on täysimääräinen
Työajan lyhentäminen. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljän- nestä kohti. Vapaata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Va- paan kertymisessä työssäoloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen maksamaan palkan. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehto- sopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämi- sestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, anne- taan kertynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vä- hintään työvuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mi- käli pitämättä jääneitä lyhennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhti- kuun loppuun mennessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, kor- vataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmak- sun yhteydessä. Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosi- loman pituutta määrättäessä. Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työpäiviltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.
Työajan lyhentäminen. 10 Työkyvyttömyys........................................... 29 Työllistymisvapaa......................................... 6 Työnopastus................................................. 3 Työpaikan yhteistyö...................................... 37 Työrauhavelvoite.......................................... 2 Työsopimus................................................... 2
Työajan lyhentäminen. Kohdan 2 taulukon ja työajan lyhentämisvapaan korvaavan lisän päivitys
Työajan lyhentäminen. 1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen toimihenkilön, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenki- lön joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen toimihenkilön lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyk- sen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toi- mihenkilön työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päi- vää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosi- loma ylittää 36 päivää.