Työnjako poliittisen johdon kanssa Mallilausekkeet

Työnjako poliittisen johdon kanssa. Kunnanjohtajan toimivaltuudet ja työnjako poliittisen johdon kanssa on määritelty kuntalaissa. Kunnan hallinto perustuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijaorganisaation hyvään ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, jota kunnanjohtaja kuntakonsernin johtajana johtaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista päätöksentekoprosessia ja kunnanhallituksen työskentelyä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta, huolehtii päätösehdotusten teosta valtuustolle sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, kunnan strategisten tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta, valvoo kunnan etua sekä käyttää kunnan puhevaltaa ja toimii kuntatyönantajan edustajana. Kunnanjohtaja vastaa ja huolehtii kunnan toimintojen operatiivisesta johtamisesta ja vastaa kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta sekä henkilöstöpolitiikasta ja edustaa käytännön tasolla kuntaa työnantajana. Kunnanjohtaja huolehtii siitä, että virkamiesvalmistelu tukee kunnan luottamushenkilöitä poliittisten prosessien johtamisessa. Kunnanjohtaja on velvollinen pitämään kunnanhallituksen ajan tasalla sen päätäntävaltaan kuuluvissa tai muutoin kunnan kannalta merkittävissä asioissa. Kunnanhallitus ja sen puheenjohtaja sekä kunnanjohtaja huolehtivat siitä, että tehtävänjakoa poliittisten prosessien johtamisen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen. Poliittisesta johdosta vastaavat kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Kunnanjohtajan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat. Kunnanjohtajan ja näiden yhteistyökumppaneiden välille sovitaan valtuustokausittain säännöllinen kokouskäytäntö, josta kunnanjohtaja vastaa. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sitoutuvat omalla toiminnallaan ja käytöksellään edistämään kunnassa poliittisen ja ammatillisen johdon keskinäistä luottamusta ja hyvää avointa keskustelukulttuuria. Kunnan operatiivisessa johtamisessa kunnanjohtajan tukena toimii hänen asettamansa johtoryhmä.
Työnjako poliittisen johdon kanssa. Kunnanjohtaja on velvollinen pitämään kunnanhallituksen ajan tasalla sen päätösvaltaan kuuluvis- sa asioissa ja kunnan kannalta merkittävistä asioista. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin johtamisesta yhdessä kunnanhallituksen kanssa ja kunnan- hallituksen nimeämien viranhaltijoiden kanssa.
Työnjako poliittisen johdon kanssa. Kunnanjohtaja vastaa kunnan henkilöstöorganisaation johtamisesta. Kun- nanhallituksen päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan kunnanjohtajan joh- dolla. Valmistelussa kunnanjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Laajoissa ja tärkeissä kysymyksissä kunnanhallitusta informoidaan jo valmisteluvaiheessa sekä tarvittaessa otetaan luottamushenkilöedustus mukaan valmisteluun, esim. tärkeimpiin neuvotteluihin. Tiiviimpää valmisteluyhteistyö on kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kun- nanjohtajan välillä. Asemansa ja tehtäviensä vuoksi kunnanhallituksen pu- heenjohtajan tiedontarve on muita luottamushenkilöitä suurempi. Kunnanhallitus vastaa päätöksenteon laadusta ja sujuvuudesta. Päätöksen- teossa tavoitteena on pitkälläkin aikavälillä kestävien ratkaisujen löytäminen. Muita päätöksenteon tavoitteita ovat johdonmukaisuus, linjakkuus ja yhteis- ten ratkaisujen löytäminen. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuustolle toiminnan ja talouden suuntaami- sesta valtuuston hyväksymien strategioiden ja periaatepäätösten mukaisesti. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston päätettäviksi tulevat asiat. Tähän liittyy olennaisena asiana valtuustoryhmien mahdollisimman yhtenäisen tuen hakeminen kunnanhallituksen esityksille. Kunnanjohtaja ja kunnan henkilöstö kantavat päävastuun päätösten täytän- töönpanosta. Luottamushenkilöt osallistuvat täytäntöönpanoon puolustamalla tehtyjä ratkaisuja ja luomalla edellytyksiä niiden toteuttamiselle. Kunnanjohtaja edustaa virkansa puolesta kuntaa useissa tilaisuuksissa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja ovat kuitenkin kunnan arvovaltaisimmat edustajat. Koska nyky-yhteiskunnassa hyvät sidosryhmäsuhteet edellyttävät varsin laajaa osallistumista eri tilai- suuksiin, on tehtäviä syytä jakaa kaikille kunnanhallituksen jäsenille sekä valtuuston puheenjohtajistolle.
Työnjako poliittisen johdon kanssa. Seutujohtaja, seutuhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat edustavat kaupunkiseutua. Seutujohtaja toimii lisäksi aktiivisesti seudun vaikuttajatahojen ja sidosryhmien kanssa. Seutuhallituksen tehtävänä on linjata seutuyhteistyön tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista. Seutuhallituksen tehtävänä on varmistaa riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Seutuhallituksen jäsenten tehtävänä on edistää seutuyhteistyön vaikuttavuutta kunnissa. Seutujohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelu, johon osallistuvat seutuhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja. Keskustelua johtaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Keskustelussa asetetaan seutujohtajan tavoitteet alkavalle vuodelle ja arvioidaan päättyneen vuoden tulokset. Seutuhallituksen puheenjohtaja esittelee keskustelun tulokset seutuhallitukselle.

Related to Työnjako poliittisen johdon kanssa

  • Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä Pohjantähti suorittaa korvauksen vakuutetun oikeudenkäyntikuluista ja asianajokuluista tuomioistuimen lain- voimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutet- tu vähentämään asianajolaskuun sisältyvän veron, Pohjantähti suorittaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun suorittamaa maksettua laskua vastaan. Pohjantähden korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, minkä vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta. Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta kor- vausta suoritettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen Pohjantähdelle vakuutuksesta suoritettavan korvauksen määrään asti. Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauk- sesta Pohjantähdelle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden. Jos vakuutetun vastapuolen maksettavaksi tuomittu tai sovittu kulukorvaus on maksettu vakuutetulle tai hän on muutoin saanut lukea sen hyväkseen, vakuutetun on palautettava Pohjantähdelle kulukorvaus korkoineen vakuutuksesta suoritetun korvauksen määrään asti.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.