Työsopimus ja työsuhde Mallilausekkeet

Työsopimus ja työsuhde. TSL:n ja muun työnlainsäädännön sääntelemän työsuhteen syntymisen on katsottu edellyt- tävän työsopimusta. 119 Vanhemmassa oikeuskirjallisuudessa on tosin katsottu, ettei työso- pimus yksinään perusta työsuhdetta vaan työsuhde alkaisi vasta työntekijän aloittaessa työn- teon. Tällöin työntekijän ja työnantajan solmiessa työsopimuksen on katsottu vallitsevan en- sin työsopimussuhde ennen työnteon aloittamista. Erottelun merkitys on ollut siinä, että vasta työsuhteen alettua TSL ja muu työlainsäädäntö tulisi sovellettavaksi. 120 Xxxx XXX ei kuitenkaan tunnista edellä kerrottua jaottelua, sillä sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 157/2000 vp) mukaan työsopimuksen ja työsuhteen välillä ei ole tehty TSL:n tai muunkaan työlainsäädännön ajallisen soveltamisen suhteen eroa. TSL:n ja muun työlain- säädännön soveltamisen kannalta omaksuttu ratkaisu merkitsee sitä, että kunkin säännöksen soveltamisen alkaminen ja päättyminen ratkaistaan yksittäistapauksittain, sen perusteella mikä säännöksen tarkoitus on. 121 Siten myös TSL:n ja muun työlainsäädännön säännös voi tulla sovellettavaksi myös ennen työnteon aloittamista. Koska TSL:ssa omaksutusta soveltamista koskevasta ratkaistusta seuraa se, ettei TSL:n tai muun työlainsäädännön säännösten soveltamisen edellytyksenä ole työnteon aloittaminen vaan aina tapauskohtainen arviointi, lienee tässä suhteessa TSL 2:7.1:n perusteella yleissi- tovana noudatettavaksi tulevia normimääräyksiä arvioitava myös samalla kriteerillä. TSL 2:7.1:n mukaan työnantajan tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Säännöksen sanamuoto viittaa siis siihen, että yleissitovana noudatetta- vaksi voivat tulla vain työsuhdetta koskevat normimääräykset. Ottaen huomioon TSL:n lain esitöiden työsuhteen käsitteelle antaman merkityksen, täytynee siis sellaisetkin normimää- räykset tulla sovellettavaksi, joiden sovellettavaksi tuleminen ei edellytä työnteon aloitta- mista. Koska työsuhde ei kuitenkaan voi olla olemassa ennen työsopimuksen syntymistä, 119 Ks. esim. Tiitinen – Kröger 2012, s. 9–10 ja Bruun – Koskull 2012, s. 25. 120 Ks. esim. Sarkko 1980, s. 21. Erottelusta johdettavista oikeusvaikutuksista ei ole ollut kuitenkaan yhte- näistä käsitystä. Erottelun historiasta lyhyesti, ks. Tiitinen – Kröger 2012, s. 38–40 ja HE 157/2000, s. 55. 121 HE 157/2000, s. 55–56. voisi perustella, etteivät sellaiset normimääräykset v...

Related to Työsopimus ja työsuhde

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Sopimuksen kohde 1.1. Asiakas rekisterinpitäjänä ohjeistaa Maponille, miten henkilötietoja käsitellään Palvelun tarjoamiseksi Asiakkaan ja Maponin välillä tehdyn Sopimuksen mukaisesti. Palvelun tarjoamisen aikana Asiakkaalta tai Mapon järjestelmästä saatujen henkilötietojen osalta Asiakas toimii rekisterinpitäjänä, ja Mapon tietojenkäsittelijänä.

  • Sopimuksen osapuolet Vuokralainen Suomen Saaristokuljetus Oy (2538283-4) Vuokranantaja Helsingin kaupunki / Kulttuuri ja vapaa-aika / Liikunta / Ulkoilupalvelut (0201256-6)

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Työsopimus 1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan samalla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työn- antajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta kuin hänen ta- vanomaista, vakituista työtään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteel- taan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavanomaista työn te- kemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perus- teltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin kanssa. Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.