Common use of Työssäolon veroinen aika Clause in Contracts

Työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työnteki- jälle palkan. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi an- netun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyö- aikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi anne- tuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole an- nettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäi- tiysvapaan, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aika- na taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana; (18.3.2016/182) 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyt- tömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden; 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdos- ta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työ- päivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jat- kuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuok- si, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jäl- keen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutuk- seen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan; 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajär- jestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päät- tymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 58 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen tai 64 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen palveluksen vuoksi; tai (28.12.2007/1448) 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai to- distajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Sovellettaessa 2 momenttia 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 182 kalenteripäivän, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteri- päivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 ka- lenteripäivän jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lak- kaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolo- päivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. (18.3.2016/182)

Työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työnteki- jälle työntekijälle palkan. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi an- netun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyö- aikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi anne- tuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole an- nettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaanalukuun ottamatta tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa kokonais- vuosilomapalkkaa. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin jol- loin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1työtä vuosiloma- lain 7§:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 23§:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Kokonaisvuosilomapalkka perhevapaan ajalta Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäi- tiysvapaantyöntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien kokonaisvuosilomapalkka määräy- tyy seuraavasti: Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle kokoaikainen työnte- kijä saa lomarahaa 12 kertaa keskituntiansionsa. Osa-aikaiselle maksetaan kokonaisvuosilomapalkka työajan suhteessa. Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perheva- paapäiviä, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aika- na taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana; (18.3.2016/182) 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyt- tömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden; 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdos- ta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työ- päivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jat- kuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuok- si, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jäl- keen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutuk- seen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan; 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajär- jestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päät- tymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 58 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen tai 64 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen palveluksen vuoksi; tai (28.12.2007/1448) 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai to- distajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Sovellettaessa 2 momenttia 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 182 kalenteripäivän, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteri- päivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 ka- lenteripäivän jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lak- kaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolo- päivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. (18.3.2016/182)maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä ko- konaisvuosilomapalkasta suhteellinen osuus.

Työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työnteki- jälle työntekijälle palkan. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi an- netun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyö- aikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi anne- tuista vapaapäivistä Lisäksi työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole an- nettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäi- tiysvapaantyötä esimerkiksi äitiys-, 6 §:ssä säädetyn erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta, tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aika- na taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana; (18.3.2016/182) 2) poissaolon, sairauden tai tapaturman vuoksitapaturman, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyt- tömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden; 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdos- ta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työ- päivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jat- kuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuok- si, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jäl- keen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutuk- seen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) tai lomauttamisen takia. IRTISANOMINEN‌ Jos työnantaja kuuluu Heta-liittoon, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan; 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takianoudatetaan avustajia koskevaa työehtosopimusta. Tällöin irtisanomisaika on molemmin puolin • 1 kuukausi alle viiden vuoden kestäneissä työsuhteissa • 2 kuukautta yli viiden vuoden kestäneissä työsuhteissa Mikäli työnantaja ei kuulu Heta-liittoon eikä työsopimuksessa ole määritelty irtisanomisaikaa, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajär- jestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päät- tymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 58 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen tai 64 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen palveluksen vuoksi; tai (28.12.2007/1448) 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai to- distajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteellairtisanomisajat määräytyvät työsopimuslain mukaisesti. Sovellettaessa Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika on • 14 vrk alle vuoden kestäneissä työsuhteissa • 1 kk 1-4 vuotta kestäneissä työsuhteissa • 2 momenttia kk 4-8 vuotta kestäneissä työsuhteissa • 4 kk 8-12 vuotta kestäneissä työsuhteissa • 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään kk yli 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa Työntekijän irtisanoessa irtisanomisaika on • 14 vrk alle 5 vuotta kestäneissä työsuhteissa • 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 182 kalenteripäivän, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteri- päivän sekä kk yli 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 ka- lenteripäivän jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lak- kaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolo- päivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. (18.3.2016/182)vuotta kestäneissä työsuhteissa