Contract

Optiovuoden palkankorotuksista neuvotellaan 15.1.2020 mennessä. Mikäli palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, on sopimus irtisanottavissa koko- naisuudessaan päättymään 29.2.2020.

2 Palkkaratkaisu

1. Palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 3,2 % suuruisella korotuksella.

2. Peruspalkkoja (taulukot) korotetaan 1.1.2019 alkaen 3,2 %:lla.

3. Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.1.2019 alkaen tekstiliitteessä ole- van taulukon mukaisesti.

3. Tekstimuutokset

Tekstimuutokset tulevat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin palkka- ratkaisu.

Työehtosopimuksen tekstimuutokset ilmenevät liitteestä.

Helsingissä 22.12.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 ‌

TEKSTIMUUTOKSET

1 § Voimassaoloaika

Sopimuskausi on 1.3.2018–29.2.2020 + optiovuosi 1.3.2020–28.2.2021.

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijän sekä johtaa työtä. Työehtosopimus tehdään kirjallisena.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä.

Koeaika on enintään työsopimuslainmukainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Uudelle työntekijälle ilmoitetaan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

7 § Työaika

Lisätään uusi määräys:

Työssäolon veroinen aika ylityötä laskettaessa

Työssäolon veroisena aikana pidetään työehtosopimuksen 18 §:n (sairauspois- saolo) ja 22 § :n (vuosiloma) aikaa.

8 § Lepoajat

Viikoittainen vapaa aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran viikossa. Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluotta- musmiehen kesken (27 §). Muutoin korvataan menetetty vapaa-aika työaika- lain 32 §:n mukaisesti (lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti tai mak- samalla 100 §:lla korotettua tuntipalkkaa).

Pöytäkirjamerkintä:

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi liitot pitävät tärkeänä, että työvuoroja suun- niteltaessa työntekijöille pyritään antamaan säännöllisin välein vapaaksi pitkä vii- konloppu perjantaista klo 18.00:sta maanantaihin klo 6.00 asti.

9 § Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan 6 (2 x 3) viikkoa, mikäli käytössä on 120 h/3 vkoa, ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu.

12 § Vuosivapaajärjestelmä ja arkipyhävapaat

Termi työajanlyhennysvapaa muutetaan vuosivapaaksi työehtosopimuksen teksteihin.

18 § ~~Sosiaaliset säännökset~~ Sairausajan palkka

Lisätään uusi kappale loppuun:

Korvaava työ

Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän ter- vehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.

22 § Vuosilomamääräykset ja kokonaisvuosilomapalkka

Termimuutos lomaraha muutetaan kokonaisvuosilomapalkaksi työehtosopi- muksenteksteihin. Poistetaan esimerkki perhevapaan osalta.

Lisätään uusi 24 § ja jäljempänä olevat pykälät numeroidaan uudelleen.

24 § Koulutus

Koskee toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevia työntekijöitä, joille on määritelty vähimmäistyöaika.

Työnantaja maksaa lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatku- nut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa päte- vyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammatti- pätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannuk- set sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suori- tettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvit- see asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankki- misesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset ko- konaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kortti- en, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

33 § Luottamusmiehet

Vapautus työstä

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työs- tä ja maksetaan korvausta kuukausittain.

Työntekijäin lkm.	Vapaa tuntia / vko	Korvaus €/kk
1–29	tarpeen mukaan	25
30–99	8–16	75
100–499	16–24	150
500–	kokonaan	200

Poistetaan 33 § sopimuksen voimassaoloaika tarpeettomana.

34 § Sopimuksen irtisanominen

Työehtosopimus on irtisanottava viimeistään yksi kuukausi ~~kaksi kuukautta~~ ennen sopimuksen päättymistä. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimas- sa siihen saakka, kunne uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väli- set neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Liite 2

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

• poistetaan esimerkkitehtävät

• lisätään palkkaluokkaan C teksti: mikäli tehtävät edellyttää ammattipätevyystutkintoa.

• perävaunulisää maksetaan siltä ajalta, kun perävaunua on kuljetettu.

Peruspalkat 1.1.2019 alkaen

	perus	yli 5 vuotta	yli 10 vuotta
A	10,57 €	10,88 €	11,20 €
B	12,15 €	12,51 €	12,87 €
C	13,94 €	14,36 €	14,78 €
D	sopimuksen mukaan	+ 3 %	+ 6 %

Lisätään palkkausjärjestelmästä uusi teksti, vanhan tilalle:

Palkkausjärjestelmän toimivuutta ja toteutumista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Poistetaan työehtosopimuksesta viittaukset runkosopimukseen.

MUUTTOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS ‌‌‌‌‌‌

1 § Voimassaoloaika

Sopimuskausi on 1.3.2018–29.2.2020 + optiovuosi 1.3.2020–28.2.2021.

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan muuttopalvelualan yritysten palvelukses- sa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Muuttopalvelualalla tarkoitetaan irtaimen omaisuuden tilaamista, kuljet- tamista, siirtämistä, näihin liittyvää pakkaamista, purkamista, asennusta, kalustejärjestelyjä sekä näitä tukevaa suunnittelua, neuvontaa ja vastaavaa toimintaa.

3 § Sopimuksen osana noudatettavat yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana sovelletaan voimassa olevaa TT-SAK yleissopimusta (sopimus liitteenä).

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät sekä johtaa työtä. Työsopimus tehdään kirjallisena.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä.

Koeaika on enintään työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuhtees- sa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

5 § Irtisanominen

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti. Mikäli erikseen töihin kutsuttava ei ole tehnyt työtä kolmen kuukauden aikana työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti.

6 § Irtisanomisajat ‌‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 14 päivää

yli 1 v, enintään 4 vuotta 1 kuukausi

yli 4 v, enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 v, enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seu- raavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

Korvaukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä sekä korvauksen kuittaamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan.

Päättäessä työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Korvaus on enintään kahden viikon palkka.

7 § Työaika

Jaksotyö

Kokoaikaisten työntekijöiden säännöllinen työaika on yrityskohtaisesti joko 112 tuntia 30 minuuttia tai 120 tuntia kolmen viikon jaksossa.

Käytettäessä 120 t/ 3 vkoa: Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työ- aika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enim- mäismäärä on 128 tuntia. (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia) Tällainen työajan järjestäminen on merkittävä työvuorolistaan.

Osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 112 h 30 min kolmiviikkoisjaksossa.

Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuo- roista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia. Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa (27 §).

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoron poikkeava pituus on pyrittävä sopimaan ennen työvuoron alkua.

Työaika osa-aikatyössä

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöajan määrä kolmiviikkoisjaksossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa. Menettelytavoista lisätyön tarjoamiseksi osa-aikaiselle työnteki- jälle sovitaan tarvittaessa pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Ylityö

Ylityötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia. Tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö.

Ylityö ja lisätyö

Ylityöstä kolmeviikkoisjaksoa kohden maksetaan kahdeksaltatoista ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

Lisätyö

Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllisen työajan enimmäismäärää.

Ylityökorvauksen vaihtaminen palkalliseen vapaa-aikaan

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa pyritään antamaan täysinä työpäivinä.

Työssäolon veroinen aika ylityötä laskettaessa

Työssäolon veroisena aikana pidetään työehtosopimuksen 18 §:n (sairauspois- saolo) ja 22 § :n (vuosiloma) aikaa.

8 § Lepoajat ‌

Päivittäiset lepoajat

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpai- kalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettö- mästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on työntekijällä oikeus aterioida työaikana.

Työntekijällä on lisäksi työajan ollessa vähintään 4 ja enintään 8 tuntia oikeus yhteen virkistystaukoon ja työajan ollessa yli 8 ja enintään 10 tuntia kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työaika ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

Lepoaikaa tai virkistystaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Paikallisesti voi- daan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Muutoin korva- us menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen vapaa-aika

Pöytäkirjamerkintä:

9 § Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso ‌‌‌‌

Laadinta

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään yhdeksi viikoksi, mutta pyritään laatimaan koko jaksoksi (kolme tai kuusi viikkoa), ja annettava työntekijälle viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Xxxxxxx edellä tarkoitetun työvuoroluettelon laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa paikallisesti sopien pääluottamus- miehen kanssa.

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan 6 ( 2 x 3) viikkoa, mikäli käytössä on 120h/3vkoa, ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin so- vittu.

Tasoittumisjakson pituus on enintään 12 (4 x 3) viikkoa, mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki.

10 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

11 § Varallaolo

Varallaolosta on sovittava kirjallisesti.

Soveltamisohje:

• Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä.

• Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta

• vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita

• lepoaikoja koskevia määräyksiä.

• Varallaolosta sovittaessa pitäisi sopia työhön saapumisaika kutsusta.

12 § Vuosivapaajärjestelmä ja arkipyhävapaat

Vuosivapaan piirissä olevat

Vuosivapaa koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmeviikkoisjaksossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enin- tään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Vuosivapaajärjestelmä toteutetaan lyhentämällä työntekijän vuotuista työ- aikaa seuraavasti.

Vuosivapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työ- aikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Vapaan kertyminen

Vuosivapaata kertyy kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seu- raavasti:

vähint. 90 h	8 h eli	1 päivä
180 h	16 h eli	2 päivää
270 h	24 h eli	3 päivää
360 h	32 h eli	4 päivää
447 h	40 h eli	5 päivää
537 h	48 h eli	6 päivää
627 h	56 h eli	7 päivää
717 h	64 h eli	8 päivää
807 h	72 h eli	9 päivää
893 h	80 h eli	10 päivää
983 h	88 h eli	11 päivää
1073 h	96 h eli	12 päivää
1163 h	104 h eli	13 päivää
1253 h	112 h eli	14 päivää
1340 h	120 h eli	15 päivää
1430 h	128 h eli	16 päivää
1520 h	136 h eli	17 päivää
1610 h	144 h eli	18 päivää
1696 h	152 h eli	19 päivää

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jol- loin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosiloma- lain 7§:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 23§:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Vapaan antaminen

Edellä mainitun perusteella kertyneet vuosivapaat annetaan kokonaisina päi- vinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuosivapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kans- sa, tai vuosivapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vuosivapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tuntia.

Vuosivapaan sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään vuosivapaan tuntimäärällä.

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vähintään viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnte- kijälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista. Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan työvuoroluettelossa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan vuosivapaan ajalta palkka voimassa olevan keskitun- tiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu vuosivapaa on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaa- päivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

Vuosivapaan ulkopuolella olevat ‌‌‌

Jos säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 112,5 tuntia / kolme viikkoa, työntekijään ei sovelleta vuosivapaata koskevia määräyksiä. Tällöin arkipyhä- määräykset ovat seuraavat;

Kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja joulu- aatto lyhentävät vuotuista työaikaa enintään 7,5 tuntia. Osa-aikatyöntekijöillä työaika lyhenee työajan suhteessa.

Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla.

Vapaan antamisessa noudatetaan muuten tämän pykälän määräyksiä sovel- tuvin osin.

13 § Palkkamääräykset

Palkkausjärjestelmä liitteenä.

14 § Palkanmaksu ja todistukset

Tuntipalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa, ellei toisin paikallisesti ole sovittu.

Lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päättyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä.

15 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle vuosineljänneksen aikana tehdyltä työ- ajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä, ellei paikal- lisesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu.

Milloin työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 80 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa vaan se laske- taan edelliseltä vuosineljännekseltä. Jos kyseisen vuosineljänneksen aikana palkkoja tarkistetaan, on se huomioitava keskituntiansiossa.

Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2 momentin perusteella lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus perustuntipalkan mukaan.Milloin keskituntiansio on taulukkopalk- kaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2 momentin perusteella lasketa, makse- taan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus perustuntipalkan mukaan.‌‌‌

16 § Kuukausipalkan ja päiväpalkan jakaja

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 161. Päiväpalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

17 § Matkustaminen

Matkakorvaukset maksetaan ensisijaisesti yrityksessä noudatettavan mat- kustusohjesäännön mukaisesti. Muutoin noudatetaan matkakustannusten korvausten ja maksuperusteiden osalta verohallituksen ohjeita.

18 § Sairausajan palkka Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtu- vasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhde jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso ennen työkyvyttömyyttä:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

yli 10 vuotta 56 päivää

Hyväksyttävä selvitys

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Sairausepidemian aikana tai tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää enintään kolme ka- lenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta työterveyshoitajan, tervey- denhoitajan tai sairaanhoitajan antamaa todistusta.

Hyväksyttävästä selvityksestä voidaan paikallisesti sopia toisin (27§).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahalli- sesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyk- sistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähentämään sairausajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyydestä samalta ajan- jaksolta saaman päivärahan tai vastaavan työnantajan kannattamalta saira- usvakuutuskassalta, tai tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella työntekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja toimitettava pyy- dettäessä hyväksyttävä selvitys työkyvyttömyydestä ilman aiheetonta viivy- tystä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairasajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairasajan palkan ajanjaksoon, vaan sairasajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

Korvaava työ ‌

19 § Lääkärintarkastus

Pakollinen lääkärintarkastus

Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnan- tajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkus- tamisesta korvataan suoranaiset kustannukset.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamisek- si välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

• Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

• Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

• Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

• Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömäs- tä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista

• Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työ- kyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

• Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennalta- ehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seu- lonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulon-

tatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.‌

Soveltamisohje:

Ansionmenetys korvataan seulontatutkimuksen ja siihen liittyvän välttämät- tömän matkustusajan osalta. Seulontatutkimukset tehdään ensisijaisesti työ- ajan ulkopuolella.

20 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkilli- sesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 18 §:n mu- kaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaadi- taan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa talou- dessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuolta- jalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoi- toa tai itse hoitaa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan. Muuten noudatetaan 18 §:n määräyksiä.

21 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa ‌‌

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuukauden ja isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän ajanjaksolta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työn- tekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mai- nituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka 3 kuukaudelta. Palkan mak- samisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainra- haan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

Soveltamisohje:

Perhevapaiden jatkuessa yhdenjaksoisesti, maksetaan palkkaa 3 kuukauden äitiysva- paan ajalta vain kerran.

22 § Vuosilomamääräykset ja kokonaisvuosilomapalkka

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kokonaisvuosilomapalkka

Tässä sopimuksessa kokonaisvuosilomapalkalla tarkoitetaan lomapalkan, lo- makorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Kokonaisvuosilomapalkan määrä on 18 % lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ja työssäolon veroiselta ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korvausta.

Kokonaisvuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Mikäli loma on jaettu osiin, maksetaan kutakin lomaosuutta vastaava mää- rä ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu kokonaisvuosilomapalkka kokonaisuudessaan.

Kokonaisvuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle, kokonaisvuosilomapalk- ka maksetaan kuten vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus. Kokonaisvuosilomapalkan suuruus on 9 %. Kun työsuhde on jatkunut yhden- jaksoisesti vähintään yhden lomanmääräytymisvuoden, on kokonaisvuosilo- mapalkan suuruus 11,5 %. Maksu suoritetaan aina palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, lukuun ottamatta tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa kokonais- vuosilomapalkkaa.

Kokonaisvuosilomapalkka perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.

Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien kokonaisvuosilomapalkka määräy- tyy seuraavasti:

Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle kokoaikainen työnte- kijä saa lomarahaa 12 kertaa keskituntiansionsa.

Osa-aikaiselle maksetaan kokonaisvuosilomapalkka työajan suhteessa.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perheva- paapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä ko- konaisvuosilomapalkasta suhteellinen osuus.

23 § Muut poissaolot ‌

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään silloin, kun alla mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä, seuraavasti:

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. Lähiomaisia ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Lyhyt tilapäinen loma

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa, jonka pituudes- ta on paikallisesti sovittava.

Kutsuntapäivä

Palkka maksetaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensim- mäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärin- tarkastukseen osallistuvalle työntekijälle. Tässä tarkoitettuun lääkärintar- kastukseen osallistuvalle maksetaan palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyt- tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Reservin kertausharjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Merkkipäivät

Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät sekä vihkimispäivä ja parisuhteen rekis- teröimispäivä

Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työntekijän oikeus palkattomaan vapaaseen ‌‌

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edus- tajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oi- keuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitse- mastaan ajasta.

24 § Koulutus

Koskee toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevia työntekijöitä, joille on määritelty vähimmäistyöaika.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijälle ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen vä- lillä sovitulla tavalla.

26 § Työasu ‌‌‌‌

Työnantaja järjestää tarvittaessa työntekijöille työasun.

Työnantaja huoltaa järjestämänsä työasun, ellei paikallisesti sovita toisin.

27 § Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeellista vapau- tusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200, kuitenkin vähintään 4 tuntia kuukaudessa.

ESIMERKKI;

Työntekijämäärä x 0,2 = tuntia / kuukaudessa.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluottamusmiehel- le.

28 § Paikallinen sopiminen

• Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai pääluottamus- mies, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

• Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

• Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

• Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

• Sopimus on osa työehtosopimusta.

• Paikallista sopimusta ei voida solmia työsopimuksella

29 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

30 § Ay- jäsenmaksujen pidättäminen ‌‌‌‌

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

31 § Erimielisyyksien sovittelu

Neuvottelujärjestys

Yrityskohtainen neuvottelu

Työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä on neuvoteltava ensin työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajanaan luotta- musmiestä.

Järjestöneuvottelut

Jos yrityksessä ei ole päästy asiassa sovintoon ja erimielisyys koskee työehto- sopimusta, voi erimielisyysasian osapuoli siirtää asian Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hoidettavaksi.

Työtuomioistuin

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

32 § Työrauha

Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä.

33 § Luottamusmiehet

Luottamusmiehen valinta

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamus- mies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työnantajan työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton jäsen.

Palvelualojen ammattiliittoon kuuluva ammattiosasto valitsee pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen.

Luottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työntekoa. Vaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta aikai- semmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuu- den vaalin toimittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitettava työn- antajalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toi- mii pääluottamusmiehen sijaisena.

Vapautus työstä

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työs- tä ja maksetaan korvausta kuukausittain.

Työntekijäin lkm.	Vapaa tuntia / vko	Korvaus €/kk
1–29	tarpeen mukaan	25
30–99	8–16	75
100–499	16–24	150
500 -	kokonaan	200

Muille kuin pääluottamusmiehelle annetaan tarvittaessa työstä vapautusta ansiotasoa menettämättä.

Jos henkilöstön edustaja suorittaa työajan ulkopuolella työnantajan kanssa sovittua tehtävää, neuvottelua tai muuta yhteistoimintaan liittyvää asiaa, maksetaan siihen käytetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan muunlaises- ta korvauksesta.

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Jos työntekijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutoksia, tode- taan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamusmiehen sitä pyy- täessä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Matkustaminen

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toiselle paikka- kunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustannukset korvataan työeh- tosopimuksen mukaisesti.

Tiedot erimielisyystapauksissa ‌

Luottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuhteeseen liit- tyvästä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

Luottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

34 § Sopimuksen irtisanominen

Työehtosopimus on irtisanottava viimeistään yksi kuukausi ennen sopimuk- sen päättymistä. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 22.12.2018 Palvelualan työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1 ‌‌

TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön yrityk- sissä, joissa on käytössä työaikajärjestelmä 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työn- antajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti (27§).

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

• Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee.

• Keitä sopimus koskee. Sopimus voi koskea vain kokoaikaisia (120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa) ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita

• Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat, mitä aika- tai palkkaeriä työaika- pankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja työntekijä voivat sen perusteella kirjallisesti sopia työaikapankkiin siirrettävistä eristä.

• Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat

• Säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia kolmessa viikossa. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa.

• Työaikapankin saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkiin ei voi siirtää vuosilomaa, säästövapaata eikä ilta-, lauantai- tai perävaunulisiä. Sunnuntaityöstä maksettava korotusosa voidaan sopia siir- rettäväksi työaikapankkiin.

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. Lainaamisraja on mak- simissaan 40 tuntia.

Työaikapankkiin kertyvät vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korva- taan ne rahana. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisano- mishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, ylityötä ja muita työsuhteen etuisuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai lainataan, on ai- kapalkka (peruspalkka). KTA:n ja peruspalkan erotus sekä olosuhdelisät mak- setaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin palkkaerät on ansaittu.

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsusta työ- aikapankkivapaan aikana, työaikapankkivapaa siirtyy saldoihin.

Sairausajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin sovittu vapaa, kat- sotaan vapaa pidetyksi. Sairausajan seitsemän kalenteripäivää ylittävä osuus siirtyy saldoihin edellyttäen, että työkyvyttömyydestä on ilmoitettu työnan- tajalle viipymättä.

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen henkilöstä johtuvasta syystä vapaa voi- daan määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana.

Irtisanomismenettely

Työaikapankki- sekä työaikasopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukaut- ta, ellei paikallisesti muuta sovita (27§). Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisa- nomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin (27§).

Liite 2 ‌‌

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Palkkausryhmittely, peruspalkat ja lisät

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ol- lessa monipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuus- ryhmä.

Harjoittelija, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta voidaan maksaa 90 % sen vaa- tivuustason palkasta mihin hänen tehtävänsä kuuluu, kuitenkin enintään 4 kuukautta tai 500 tuntia.

Siirtyessä vaativampaan tehtävään joka edellyttää harjaantumisaikaa, voidaan maksaa 95 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kuitenkin enintään 2 kuukautta.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu työssä hankittuun kokemukseen.

Vaativuustaso C

Tehtävät ovat itsenäisiä, asiantuntija- tai vaativia ammattitehtäviä. Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta.

Mikäli tehtävä edellyttää ammattipätevyystutkintoa tai ammatillisten tie- tojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu työssä hankittuun laajaan kokemukseen.

Vaativuustaso D (sopimuspalkkaiset)

Tehtävä edellyttää työnjohdollista vastuuta

Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Peruspalkat 1.1.2019 alkaen

	perus	yli 5 vuotta	yli 10 vuotta
A	10,57 €	10,88 €	11,20 €
B	12,15 €	12,51 €	12,87 €
C	13,94 €	14,36 €	14,78 €
D	sopimuksen mukaan	+ 3 %	+ 6 %

Ilta-, yö-, lauantai- ja perävaunulisä

Lisät lasketaan henkilökohtaisesta palkasta. Iltalisä maksetaan klo 18 – 22 väliseltä ajalta. Yölisä maksetaan klo 22 – 06 väliseltä ajalta.

Lauantailisä maksetaan 00.00-24.00 väliseltä ajalta.

Perävaunulisää maksetaan siltä ajalta, kun perävaunua on kuljetettu.

Iltalisä	15 %
Yölisä	20 %
Lauantailisä	10 %
Perävaunulisä	10 %

Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työ- ehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle. Palkkausjärjestelmän toimivuutta ja toteutumista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Liite 3 ‌‌

TT-SAK YLEISSOPIMUS

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuu- dessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muo- toja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus pe- rustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän joh- dosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeis- sa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimus- määräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työ- ehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tul- kinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoite- taan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen- liittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tar- koitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen- yrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvalli- suudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestel- mistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteises- sa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustetta- vissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustet- tava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimi- kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vas- tata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulko- puolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsult- tiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilös- tön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden- huoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä yl- läpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöi- den työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaoh- jelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittä- mistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja

-valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttami- seen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen teks- tistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työ- osaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tar- koitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluotta- musmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovi- taan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön va- litaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden luku- määrä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mai- nittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edus- tajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksi- kön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräy- tyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoi- mintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamie- hen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuo- jeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialuees- ta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työ- suojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojeluteh- tävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuo- jeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edus- tajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännölli- sesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pää- sääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopi- vana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, laske- taan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimiala- kohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilös- tön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnanta- jien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuoje- lutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimin- taelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovi- taan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henki- löstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvolli- nen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja ede- tä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä

hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluval- tuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen am- mattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinai- sen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen koh- tuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päätty- misen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmene- telmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuk- sen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa ir- tisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti to- detaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopi- muslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimin- taelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikau- den alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hä- nelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on

loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä sään- nöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuoje- luvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttä- män ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömäs- ti TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen al- kamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toi- mialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuo- lisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kii- reellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedotta- minen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluval- tuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpää- töstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja hen- kilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tie- dottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä sel- vittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työ- paikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuk- sen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilös- tön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oi- keutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyk- sessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekis- teröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuone- kunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työ- suhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedon- antoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa

vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulko- puolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittu- jen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työn- antajantyöntekijöidenkäyttöönosoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopi- muksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henki- lön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjes- töt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksen- mukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannal- ta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoi- mikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjär- jestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitok- set sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yri- tyksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiin- nitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa se- kä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutusti- laisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenel- le ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutus- laitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilai- suuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kulta- kin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verratta- vien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopija- puolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokra- mies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempä- nä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alan- sa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tä- mä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työnte-kijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymykses-sä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtä- viin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimus- ten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidem- män ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluot- tamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopi- muksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata