Valtionhallinnon tavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet. Opetushallitukselle keskeisiä ovat osaamista ja koulutusta koskevat hallitusohjelman tavoitteet se- kä hallinnonalan yhteiset tavoitteet. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025 avoin ja kansainvälinen, kieleltään ja kult- tuuriltaan rikas maa. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia ko- ko ajan uutta. Tavoitteena on suomalaisen osaamistason nostaminen siten, että se tukee suomalai- sen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, kansainvä- lisesti kiinnostavan osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskaudella osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan tai- teen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, to- teutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työ- elämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Kansainvälisyys on vahvasti läsnä kaikissa näissä hankkeissa. Hallituksen tavoitteena on myös, että Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja vahvistaa julkista taloutta tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin, purkamalla sääntelyä ja by- rokratiaa, kokeilemalla sekä uudistamalla johtamiskulttuuria sekä rakenteita. Hallituksen puoliväliriihessä päätetyt uudet avaukset kohdistuvat erityisesti osaamiseen, kasvuun ja työllisyyteen sekä välittämiseen, uudistumiseen ja turvallisuuteen. Opetushallituksen toimintaan liittyviä keskeisiä tavoitteita ovat: - Digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuudet on hyödynnetty oppimisessa ja las- ten ja nuorten hyvinvoinnin sekä osallisuuden tukemisessa. Oppimisympäristöjä on mo- dernisoitu. - Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen keinoin ja yhä harvempi lapsi ja oppilas on kokenut tulleensa kiusatuksi. - Syrjäytyneiden nuorten sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt ja koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. - Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt ja osaamisen ja elinkei- noelämän tarpeiden kohtaanto parantunut. - Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen on edistynyt. - Kansainvälisyys on lisääntynyt. - Yhteiskunnan avoimuus, yhteenkuuluvuus ja luottamus ovat vahvistuneet. Vihapuheeseen ja rasismiin on puututtu ennalta ehkäisevästi ja osaamista ja osallisuutta edistävin toimi...
