Vammaiset naiset Mallilausekkeet

Vammaiset naiset. 1. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai- siin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan monipe- rusteista syrjintää, ja toteuttavat toimia var- mistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenver- taisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perus- vapauksista.
Vammaiset naiset. 524. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään tasa-arvolaissa, jonka tarkoituk- sena on myös edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 525. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016–201926 kokoaa yhteen pääministeri Xxxxxxx hallituksen tavoitteet ja toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvo-ohjelma koostuu noin kolmestakymmenestä toimenpiteestä, jotka koskevat työelämää, samapalkkaisuutta, ta- loudellista päätöksentekoa, vastaanotto- ja kotouttamispalveluja, työn ja perhe-elämän yh- teensovittamista, vanhemmuutta, ammatti- ja opintoalojen eriytymistä, koulutusta, liikunta ja kirjastotoimintaa, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa sekä miesten hyvinvoin- tia ja terveyttä. Näiden lisäksi ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan ministeriöiden toiminnan sukupuolivaikutusten arviointi ja sen vaikutusten huomioiminen pää- töksenteossa.
Vammaiset naiset. Artiklassa tunnustetaan vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaama moniperusteinen syrjintä. Vammaisen naisen tai tytön syrjintä on yhtä aikaa moninkertaista, koska syrjintäperusteita on sekä vammaisuus että sukupuoli. Artiklassa taataan vielä erikseen vammaisille naisille ja tytöille ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräinen käyttäminen ja niistä nauttiminen. Naiset ja tytöt on nostettu erikseen esille siksi, että vammaisten naisten asema ja kohtaamat vaikeudet ovat vielä miesten kohtaamia vaikeuksia huomattavasti moninaisempia ja hankalampia sekä julkisessa että yksityisessä elinpiirissä. Naisten erityiset haasteet liittyvät muun muassa asumiseen, terveyteen, perhe-elämään, naisten kohtaamaan väkivaltaan, koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä työhön. Vammaiset naiset kohtaavat laajalti työelämän syrjintää ja palkkasyrjintää sekä omaavat vammaisia miehiä vaatimattomammat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. YK:n yleissopimukseen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta ja sopimuksen nojalla annettuihin yleiskommentteihin sisältyy huomattava määrä naisten oikeuksia eri elämän alueilla. On tärkeää muistaa, että yleissopimus takaa vammaisille naisille kaikki samat oikeudet täysimääräisenä kuin muillekin naisille. Euroopan neuvosto on hyväksynyt keväällä 2011 yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Tässä sopimuksessa ei erikseen nosteta vammaisten naisten oikeuksia esille, mutta yleissopimuksen määräyksiä tulee luonnollisesti soveltaa täysmääräisesti myös vammaisten naisten ihmisoikeuksien turvaamisessa. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään tasa-arvolaissa, jonka tarkoitus on myös edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Rikoslain 11 luvun 11 §:ssä säädetään rangaistus syrjintärikoksesta ja 47 luvun 3 §:ssä rangaistus työsyrjinnästä. Rangaistus voidaan antaa syrjinnästä sukupuolen tai esimerkiksi vammaisuuden perusteella, kuten edellä 5 artiklan yhteydessä on kerrottu. Vammaispoliittisessa selonteossa korostetaan vammaisen ihmisen oikeutta yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja tarvittaviin tukitoimiin. Vammaisilla naisilla tulee olla yhtäläinen oikeus opiskeluun, työhön, toimeentuloon, perhe-elämään ja harrastuksiin. Xxxxxxxxx naisen on saatava toteuttaa itseään täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Valtakunnallisen vammaisneuvoston vuonna 2006 tekemässä järjestötutki...
Vammaiset naiset. Väestöstä noin 10 %:lla arvioidaan olevan jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnanvajavuus. Naisia näistä henkilöistä on noin 60 %. Vammaiset naiset ovat vaarassa joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi ja erityisessä riskiryhmässä ovat ikääntyneet vammaiset naiset. Tutkittua tietoa ja tilastoja vammaisten naisten kohtaa- masta syrjinnästä ei juurikaan ole olemassa. Suomen vammaispoliittisena tavoitteena on edistää vammaisten ihmisten itsenäistä elämää, tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan. Näihin tavoittei- siin pyritään lisäämällä vammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja päätäntävaltaa sekä poistamalla osallistumisen sekä fyysisiä ja asenteellisia esteitä että kommunikointiin ja palvelujen saavutettavuuteen liittyviä esteitä.
Vammaiset naiset. Monia vammaisia naisia ja tyttöjä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Valtioiden pitää huolehtia, että vammaiset naiset ja tytöt saavat elää täyttä, vapaata ja yhdenvertaista elämää.

Related to Vammaiset naiset

  • Hälytysluontoinen työ 1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

  • Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

  • Yleiset määräykset 1 artikla

  • Yleiset ehdot Yleisiä ehtoja sovelletaan kiinteistövakuutuksen kaikkiin osiin. Lisäksi vakuutussopimukseen kokonaisuudessaan sovelletaan, - vakuutussopimuslain säännöksiä, -vakuutusehtoja, -vakuutuskirjaan merkittyjä vakuutusehtoja ja suojeluohjeita sekä -Suomen lakia.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Yleiset sopimusehdot Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus metsästää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä vieraslajilainsäädännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja rauhoittamattomien sekä haitallisten vieraslajien pyyntilupia sekä harjoittaa tavanomaisia riistanhoitotoimenpiteitä. Hirvieläimillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa metsästyslain 26 §:ssä mainittuja eläimiä. Petoeläimillä tarkoitetaan metsästyslain 5 §:ssä mainittuja petoeläimiä. Riistanhoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Vuokralainen vastaa myös myöntämänsä metsästysluvan perusteella tapahtuvan metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle. Osapuolet pitävät riista-, rauhoittamattomien ja vieraslajien kannansäätelyä sekä riistanhoitoa tämän sopimuksen olennaisena osana. Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siihen, että metsästys, koirien koulutus tai riistanhoitotoimet eivät aiheuta haittaa vuokranantajalle. Jos ampumisesta tai metsästyksestä muutoin asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen lähistöllä aiheutuu merkittävää haittaa vuokranantajalle, niin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, kuultuaan vuokralaista. Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Mahdollisista passitornien tms. rakenteiden pystyttämisestä, riistakameroiden käytöstä sekä nuolukivistä ja hirvieläinten ruokintapaikoista vuokra-alueella sovitaan erikseen. Vuokralaisella on oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta sekä puiden kuolleita oksia hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä passipaikoista. Raivauksesta ei saa aiheutua metsänomistajalle taloudellista vahinkoa. Vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen. Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vuokralainen sitoutuu myös mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittamaan havaitsemistaan metsätuhoista (esimerkiksi myrskytuhot) vuokranantajalle. Muutoksista tilan/tilojen omistuksessa/hallinnassa ja muista tähän metsästysvuokrasopimukseen mahdollisesti vaikuttavista muutoksista pyritään ilmoittamaan sopijakumppanille kohtuullisessa ajassa. Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa. Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Toistaiseksi tehty sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisaika on hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä koskien kuusi kuukautta ja muilla riistaeläimillä kolme kuukautta. Sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua umpeen. Irtisanominen voidaan tehdä myös sähköpostiviestillä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Lakisääteiset lääkärintarkastukset Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksy- tyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuissa tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämässä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han. Matkakustannukset ja päiväraha korvataan 22 §:n mukaisesti. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 lu- vun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan määrää.

  • Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.