Common use of Vuosiloman määräytyminen Clause in Contracts

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi). Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker- tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi). Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa maksetta- essa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukauttakalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista kalente- rikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker- tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen työso- pimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain vuosilomalain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi)Vuosilomalaki ja mahdollinen työehtosopimus määrittävät avustajan lomat ja niiden pituuden. Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta: ▪ 2 päivää, jos työsuhde on jatkunut maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden tai ▪ 2,5 päivää, jos työsuhde on jatkunut samalla työnantajalla keskeytymättä koko lomanmääräytymisvuoden (1.4. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3-31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuodentai Heta-liittoon kuuluvien työnantajien työntekijöillä, jos työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli maaliskuun loppuun mennessä työskennellyt henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan viimeisen viiden vuoden aikana ▪ 3 päivää, kun työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta (2,5tämä koskee, kun työnantaja kuulu Heta-liittoon) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltaTarkemmat tiedot lomanmääräytymisperusteista ovat vuosilomalaissa. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jona jonka aikana työntekijälle työntekijä on ker- tynyt työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä tai sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia työtuntia. Toimistosihteeriltä tai työssäolon veroista tuntiaKuopion avustajakeskukselta saa tarvittaessa ajantasaiset tiedot avustajalle kertyneestä lomaoikeudesta. 35 tunnin sääntö Lomaoikeuden voi tarkistaa myös Oima-ohjelmasta, mikäli on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattunasaanut käyttäjätunnukset. SeErityistilanteita lukuun ottamatta avustajan lomia ei korvata rahana. Siksi on tärkeää, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luuettä työnantaja suunnittelee vuosilomat hyvissä ajoin yhdessä avustajan kanssa. Vuosilomat ilmoitetaan Kuopion avustajakeskukselle tai sosiaalitoimiston toimistosihteerille. Vammaisen avustajana toimivalla perheenjäsenellä tai samassa taloudessa asuvalla henkilöllä on vuosiloman ja vuosilomapalkan sijasta oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta sekä lomakorvaus edellyttäen, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita että vammaisen palveluksessa ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaanperheenjäsenen lisäksi ole muita työntekijöitä. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviänäiden vapaiden pitämisestä tulee ilmoittaa toimistosihteerille. Ellei avustajalla ole oikeutta vuosilomaan, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka on työssäoloajan pituudesta riippuen 9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Lomakorvauksen maksun ajankohdasta sopimiseksi tulee olla yhteydessä toimistosihteeriin. Työnantajalla on oikeus palkata avustajan vuosiloman ajaksi sijainen. Lomapäiviksi luetaan maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai.