Vuosivapaan ansainta. Työntekijä ansaitsee vuosivapaita kalenterivuosittain toteutuneiden työtuntien määrän perusteella. Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä työnte- kijän työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta (ns. karenssiaika). Työntekijän työsuhde alkaa 15.1.2017. Vuosivapaata kerryttäviä työtunteja alkaa ker- tyä 15.3.2017 lukien. Työntekijä ansaitsee yhden vuosivapaan kutakin toteutunutta 220 työtuntia koh- ti. Vapaita voidaan ansaita enintään seitsemän (7) kappaletta kalenterivuodessa. Työstä poissaoloajalta ei kerry vuosivapaaseen oikeuttavia tunteja. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta huomioidaan kuitenkin TES 41 § mukainen työstä vapautusaika, joka rinnastetaan tehtyihin työtunteihin. Kalenterivuodessa vapaita ansaitaan siten seuraavasti: Toteutuneiden työtuntien määrä Vuosivapaiden määrä 220 1 440 2 660 3 880 4 1100 5 1320 6 1540 7
Vuosivapaan ansainta. Työehtosopimus
Vuosivapaan ansainta. Esimies ansaitsee vuosivapaita kalenterivuosittain toteutuneiden työtuntien määrän perusteella. Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä esimie- hen työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta (ns. karenssiaika). Esimiehen työsuhde alkaa 15.1.2017. Vuosivapaata kerryttäviä työtunteja alkaa ker- tyä 15.3.2017 lukien. Esimies ansaitsee yhden vuosivapaan kutakin toteutunutta 220 työtuntia kohti. Vapaita voidaan ansaita enintään seitsemän (7) kappaletta kalenterivuodessa. Työstä poissaoloajalta ei kerry vuosivapaaseen oikeuttavia tunteja. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta huomioidaan kuitenkin TES 39 § mukainen työstä vapautusaika, joka rinnastetaan tehtyihin työtunteihin. Kalenterivuodessa vapaita ansaitaan siten seuraavasti: Toteutuneiden työtuntien määrä Vuosivapaiden määrä 220 1 440 2 660 3 880 4 1100 5 1320 6 1540 7 3. Vuosivapaan antaminen Vuosivapaapäivä voidaan antaa heti kun se on ansaittu. Ansaitut vuosivapaat tulee antaa kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Vuosivapaita työvuorolistalle sijoitettaessa on esimiehelle varattava mahdolli- suus esittää mielipiteensä vuosivapaan ajankohdasta. Vuosivapaat annetaan kokonaisina vapaapäivinä eivätkä ne vähennä muita va- paapäiviä. Vuosivapaat rinnastetaan työpäiviin X- ja V- päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa. Työvuorolistalle merkityn vuosivapaapäivän (VV) työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tuntia. Vapaan pituus on vähintään 24 tuntia. 112,5 tunnin työaikamuodossa olevan kokoaikaisen esimiehen kolmiviikkoisjak- solle on sijoitettu yksi vuosivapaapäivä. Vuosivapaapäivä lyhentää jakson työaikaa 7,5 tuntia, joten kolmiviikkoisjaksolle jää 105 työtuntia. Kyseiselle kolmiviikkois- jaksolle voidaan sijoittaa vuosivapaapäivän lisäksi 14 työpäivää, 3 V- ja 3 X- päivää. Kokoaikaisen esimiehen aloitteesta voidaan myös sopia vuosivapaapäivän an- tamisesta lyhennettynä työaikana tai vapaan korvaamisesta 7,5 tunnin perus- palkkaa vastaavalla rahasuorituksella. Tällainen esimiehen aloitteesta tapahtuva sopimus tulee tehdä jokaisen ansaitun vuosivapaan osalta erikseen. Osa-aikaiselle esimiehelle vuosivapaapäivä voidaan vapaana antamisen sijasta korvata 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahakorvauksella, joka maksetaan vuosivapaan ansainnan täyttymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
Vuosivapaan ansainta. Tosiasiallisesti tehdyt työtunnit kerryttävät vuosivapaata Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Palkallisen vapaan ansainta ei näin ollen ole riippuvainen työntekijän työsuhteen muodosta tai työsopimuksen mukaisista sopimustunneista. Työnantajan tulee seurata tosiasiallisesti tehtyjä työtunteja vähintään palkanmaksujaksoittain. Vuosivapaajärjestelmän tarkoituksenmukaisen soveltamisen kannalta on keskeistä, että molemmilla työsuhteen osapuolilla on tieto tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien ja ansaittujen vuosivapaiden määrästä. Liitot suosittelevat, että tieto olisi helposti nähtävissä esimerkiksi työntekijän palkkalaskelmassa. Tosiasiallisesti tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työnantajan määräämä koulutus lasketaan työaikaan siltä osin kuin työnantaja maksaa ansionmenetystä säännölliseltä työajalta, yrityskohtaiset käytännöt huomioiden. Muilta osin tosiasiallisiksi työtunneiksi lasketaan muu työaikalain 2 luvun 4 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika. Esimerkiksi matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Työntekijän kotonaan tekemä etätyö katsotaan työaikalain mukaiseksi työajaksi siltä osin, kun työnantaja määrää työajan järjestelyistä ja valvoo työajan noudattamista. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika rinnastetaan tosiasiallisesti tehtyihin työtunteihin. Sama pätee työsuojeluasiamiehen paikallisesti sovittuun työstävapautusaikaan. Varaluottamusmiehen ja -valtuutetun työstävapautusaika huomioidaan ansainnassa silloin, kun he toimivat tehtävässä sijaisena. Osallistuminen Kaupan liiton ja PAM:n koulutustyöryhmän hyväksymille työnantajan tuen piiriin kuuluville ay-kursseille rinnastetaan tosiasiallisesti tehtyyn työhön. Työntekijän osallistumista Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallituksen, valtuuston, sopimusalatoimikunnan tai muun vastaavan elimen kokoukseen ei katsota tosiasialliseksi työajaksi, ellei se ole samalla luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa. Kuuden kuukauden karenssi Ennen 1.1.2017 alkaneissa työsuhteissa tosiasiallisia työtunteja lasketaan heti 1.1.2017 alkaen (työehtosopimuksen esimerkki 9). 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavien työsuhteiden kohdalla noudatetaan niin sanottua 6 kuukauden karenssiaikaa, jonka aikana tehtyjä tosiasiall...