Vuosivapaan antaminen Mallilausekkeet

Vuosivapaan antaminen. 5. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeis- tään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Työehtosopimus Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle. To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su VL - - - - VL VL VL VL VL - Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 9.4.–18.4.2020. Koska pitkäperjantai, pääsiäislauantai, sunnuntai ja toinen pääsiäispäivä eivät ole vuosilomapäi- viä, niin työntekijän vuosiloma päättyy lauantaina 18.4.2020. Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle. Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä. Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 3.4.–9.4.2020. Pitkäperjantai on 10.4. Koska vuosiloma on päättynyt 9.4, vuosivapaa voidaan sijoittaa pitkä- perjantaille 10.4. Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pidem- mästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa. Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa. Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen‌ Työehtosopimus
Sample 1Sample 2Sample 3See All (15)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Vuosivapaan antaminen. Vuosivapaajärjestelmän ideana on mahdollistaa arkipyhäjärjestelmää paremmin työnantajan liiketoiminnan vaatimusten huomioiminen ja toisaalta työntekijän toiveiden huomioiminen vapaiden sijoittelussa. Liitot suosittelevatkin työsuhteen osapuolia käymään avointa keskustelua työpaikoilla kalenterivuosittain ja aina tarpeen mukaan siitä, milloin vapaiden pitäminen olisi otollisinta. Tällöin työntekijöille avautuu myös aito mahdollisuus itse vaikuttaa vuosivapaiden ajankohtaan. Liitot suosittelevat, että vuosivapaita annettaisiin sitä mukaa kuin työntekijä niitä ansaintavuoden aikana ansaitsee tai jopa ennakkoon. Vuosivapaat tulee antaa kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työnantaja ei ole voinut hyväksyttävästä syystä antaa vuosivapaita määräaikaan mennessä, tulee ne korvata rahakorvauksena huhtikuun jälkeisenä yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä ilman erillistä pyyntöä tai sopimista. Vuosivapaata on mahdollista antaa ennakkoon silloin, kun työntekijä on vuosivapaan ansainnan piirissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi loppiaisen kohdalla, jos yritys päättää, ettei kyseisenä päivänä pidä liikettään tai toimistoaan auki. Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Tällainen tilanne voisi tulla ajankohtaiseksi, jos työntekijä haluaisi säästää vuosivapaita jotain henkilökohtaista menoaan varten tai perhevapaan päättymisen jälkeiseen aikaan. Vuosivapaat työvuoroluettelossa Vuosivapaita ei saa sijoittaa muiden vapaiden ajalle. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, työntekijän viikoittainen vapaapäivä, tiedossa oleva leikkaus tai vuoroviikoin työskentelevän osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän vapaaviikko. Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan, kuten työntekijän viikkovapaan tai vuosiloman yhteydessä. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus sijoittaa vuosivapaa yksittäisen päivän, kuten esimerkiksi arkipyhän ajalle. Annettaessa kaksi vuosivapaata saman viikon aikana, tulee niistä vähintään toisen sijoittua jonkin muun vapaan yhteyteen. Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kuuleminen voidaan toteuttaa yrityksessä muutoin noudatettavien periaatteiden mukaan, kuten toimitaan esimerkiksi vuosiloma- ja viikkovapaatoiveiden kohdalla. Olennaista on se, että työntekijällä on ollut mahdollisuus ilmaista toivomuksensa vuosivapaiden sijoittamise...
Sample 1
Vuosivapaan antaminen. 3. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 2.–9.1.2017. Loppiainen on perjan- taina 6.1.2017. Koska loppiainen ei ole vuosilomapäivä, niin työntekijän 6 päivän vuosiloma päättyy maanantaina 9.1.2017. Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle. Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle. Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti VL VL VL VL - VL - VL T Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä. Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 7.4.–13.4.2017. Pitkäperjantai on
Sample 1

Related to Vuosivapaan antaminen

  • Vapaan antaminen Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat va- paapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuo- den loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai use- ammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yh- teydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennys- vapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä. Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, anne- taan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päivän pituista vapaata. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuiten- kin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysva- paata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennys- vapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa. Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhen- nyksen tuntimäärällä. Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitse- mista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

  • Vuosiloman antaminen Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin. Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen. Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien. Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa. Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen: Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa. Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

  • Soveltaminen 1.1. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan toimittajan yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muulloin, jos niin on sovittu.

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien sopijaosapuolten asianmukaisesti allekirjoittamalla asiakirjalla.

  • Takaisinottaminen Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto si- jaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkoh- teesta.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)