Yleiset huomiot. MIELI ry pitää erinomaisena, että mielenterveyden häiriöitä kokevien ihmisten ihmisarvoa ja –oikeuksia halutaan suojella Euroopan neuvoston Oviedon sopimukseen liitettävällä oikeudellisesti sitovalla lisäpöytäkirjalla. Yhdymme Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja bioetiikan komitean näkemykseen, että tahdonvastaisia keinoja tulee käyttää ainoastaan viimesijaisena vaihtoehtona. Mielenterveyden häiriöihin liittyy Euroopassa usein leimaamista, syrjintää ja ihmisoikeuksien loukkauksia. Myös Suomessa mielenterveyspalveluissa on esiintynyt räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, jotka joissakin tapauksissa ovat johtaneet psykiatrian henkilökunnan pahoinpitelytuomioihin. Oikeudellisesti sitovan lisäpöytäkirjan tarve on ilmeinen. Suomessa tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon vähentäminen on ollut strategisena tavoitteena ja kehitys on ollut suotuisa. Tahdosta riippumattomien psykiatristen hoitojaksojen määrä on laskeva. Vuonna 2019 tahdosta riippumattomia hoitojaksoja toteutui noin 7700. Pakkotoimia käytetään edelleen runsaasti psykiatrisessa osastohoidossa, ja Suomessa erilaisten pakkotoimien kohteena on vuosittain noin 6000 potilasta. Vahvasti itsemääräämisoikeuteen kajoavien rajoitustoimenpiteiden, kuten eristämisen ja sitomisen, määrä on THL:n tilastoinnin mukaan laskeva. Tahdonvastaisen hoidon tarve on yhteydessä asiakaslähtöisten avopalvelujen saatavuuteen. Suomessa matalan kynnyksen avun saatavuus on sote-järjestelmän 00240 Helsinki Vaihde: (09) 615 516 E-mail: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxx.xx Kotisivu: xxx.xxxxx.xx Y-tunnus: 0202225-4 Kotipaikka: Helsinki tiedostettu kipupiste. Riittävän varhaisten palvelujen saatavuuden puute voi johtaa mielenterveysongelmien monimutkaistumiseen ja tilanne voi eskaloitua niin että syntyy tarve tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Tahdosta riippumattoman hoidon tarve ei siis ole pelkästään yksilön mielenterveyden häiriöön liittyvää, vaan heijastaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja laatua. Ensisijaisena keino tahdosta riippumattoman hoidon vähentämiseksi tulee siis olla mielenterveyspalvelujen kehittäminen tuottamaan nykyistä asiakaslähtöisempiä kynnyksettömiä palveluja. Toistuvista psykooseista kärsivien henkilöiden omaehtoinen ja välitön pääsy sairaalahoitoon ilman lähetepakkoa ensioireiden ilmaantuessa vähentää kokemusten mukaan tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta merkittävästi.
Yleiset huomiot. Esityksen tavoitteita pidettiin monissa lausunnoissa kannatettavina tai hyväksyttävinä. Suurim- massa osassa lausuntoja kuitenkin arvioitiin, ettei ehdotus selkeyttäisi nykytilaa tai toteuttaisi hallitusohjelman tavoitteita. Noin puolessa lausunnoista kiinnitettiin huomiota siihen, että ra- janvedossa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä on jo nykyisinkin hyödynnetty kokonaisharkintaa eikä ehdotus siten muuttaisi oikeustilaa. Palkansaajia edustavien järjestöjen ja ammattiliittojen lausunnoissa katsottiin yleisesti, ettei esi- tys toteuta hallitusohjelman tavoitetta eikä ratkaise työnsuorittajan oikeudelliseen asemaan liit- tyviä epäkohtia. Palkansaajapuolen lausunnoissa todettiin, ettei työsopimuslain soveltamis- alasäännöksen täsmentäminen ilman oikeussuojakeinojen tehostamista estä työsuhteen naami- oimista muuksi oikeussuhteeksi. Useassa lausunnossa myös katsottiin, ettei esitystä tulisi viedä eteenpäin lausunnolla olleessa luonnoksessa esitetyssä muodossa. Palkansaajakeskusjärjestöjen kannan mukaan työneuvoston toimivaltaa tulisi laajentaa siten, että työneuvosto voisi antaa lau- sunnon työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tulkinnasta. Muutamassa palkansaajapuolen lausunnossa todettiin, että esityksessä keskitytään liikaa menneisyyteen ja nykyisiä uusia työnteon muotoja ei käsitellä riittävästi. Työnantajia edustavien tahojen lausunnoissa katsottiin, ettei voimassa olevaan lainsäädäntöön liity muutostarpeita. Jos jatkovalmistelussa kuitenkin päädytään siihen, että hallitusohjelmakir- jauksen mukaisesti työsuhteen käsitettä pyritään täsmentämään, pidettiin lausunnolla ollessa esityksessä valittua peruslinjaa kuitenkin eräissä työnantajapuolen lausunnoissa perusteltuna. Työnantajapuolen lausunnoissa korostettiin sen varmistamista, että oikeustila työsuhteisen työn ja yrittäjyyden välisen jaon osalta ei muutu. Eräissä lausunnoissa puollettiin kokonaisarviointia koskevan säännösehdotuksen neutraalia muotoilua. Viranomaisilla oli esityksestä erilaisia näkemyksiä. Osa lausunnon antaneista viranomaisista piti kokonaisarvioinnin nostamista lain tasolle perusteltuna, ja sen arvioitiin muun muassa voi- van edistää kokonaisarvioinnin tekemistä tai yhdenmukaisia tulkintoja. Työsuojeluviranomai- nen arvioi kuitenkin, ettei ehdotettu muutos selkeytä oikeustilaa riittävästi. Uudenmaan ELY- keskus arvioi, että esitetty sanamuoto voisi pikemminkin eriyttää tulkintoja. Eräissä muiden lausunnon antajien lausunnoissa nostettiin esiin tarve yksinkertaistaa tai täs- mentää työsuhteen...