Yleiset sopimusoikeudelliset velvoitteet Mallilausekkeet

Yleiset sopimusoikeudelliset velvoitteet. On hyvä myös hieman miettiä mitä sanalla sopimus yleisemmin ottaen tarkoitetaan. Se voi tarkoittaa joko sopimuksen tekemistä, jossa sopijaosapuolet tulevat sopimusoikeudellisesti sidotuiksi sopimukseen tai yhteisnimitystä sopimusosapuolten 187 Komulainen 2010, 428. 188 Sutela 2003, 181. velvollisuuksille ja oikeuksille. Yhtäältä sopimus on perinteisesti määritelty selittämällä se kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmäksi, yhteensulautumaksi. Toisaalta sopimus katsotaan syntyneeksi OikTL:n mukaan kahden oikeustoimen, tarjouksen ja vastauksen, kautta. Xxxxxxxxxxx (2009) kuitenkin katsoo, että on perustellumpaa puhua pelkästään kahdesta tahdonilmaisusta kuin mainita tarjous ja vastaus, sillä sopimus voi syntyä muutenkin kuin OikTL:n mukaan. Lisäksi se voi yksinkertaisesti tarkoittaa asiakirjaa, josta sopimuksen ehdot löytyvät. Sopimus myös sitoo osapuoliaan ja on näin ollen kaksipuolinen oikeustoimi ja tahdonilmaisu. Palvelusopimus on näin ollen juridinen sopimus, mikä ilmenee juuri sanasta sopimus.189 Sopimuksilla on yleensä juuret yksityisoikeudessa. Niiden avulla on sovittu muun muassa kaupasta ja työsuhteesta. Sopimus voi syntyä vain silloin, kun sopijapuolet tarkoittavat tahdonilmaisuillaan samaa asiaa. Sopimuksen perusmääritelmään sisältyvät yhteisesti hyväksytty sisältö ja oikeudellinen sitovuus 190 Lisäksi vanhan sopimusoikeudellisen pääsäännön mukaan sopimukset on pidettävä (pacta sund servanda). Tämä ilmenee jo kauppalailla (27.3.1987/355) kumotun kauppakaaren (31.12.1734/3) 1 luvun 2 §:ssä. Periaatetta vahvistaa se, että OikTL 1 §:n mukaan tarjous ja vastaus sitovat antajaansa. Palvelusopimusta koskevat myös muut yleiset sopimusoikeudelliset säännökset ja periaatteet yksityisoikeudesta, sillä yleisten sopimusehtojen ja -menettelyiden sääntely yleisin oikeusnormein koskee kuitenkin suurimaksi osin myös julkisyhteisöä.191 Sopimusoikeudelliset vapaudet ovat pääsääntöisesti samoja yksityisellä ja julkisella puolella. Näin ollen taataan sopimusten tietty muotosidonnaisuus ja samalla kuntalaisten oikeusturva, niin että julkisoikeudellisten henkilöidenkin solmimissa sopimuksissa noudatetaan mm. hyvän hallinnon takeita.192 Tietysti myös pakottava lainsäädäntö on oltava mukana palvelusopimusta tehdessä tai sopimus voidaan tulkita pätemättömäksi. 189 Saarnilehto 2009, 4–6. 190 Taxell 1972, 1. 191 Myllymäki 2004, 124.