ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Uudistettu Yleinen runkosopimus tulee voimaan 23.3.2022. Siihen asti Yleisen runkosopimuksen määräyksiä noudatetaan sellaisina kuin ne ovat olleet voi- massa aiemmin.

Sopimuskausi päättyy 29.2.2024. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään yksi kuukausi ennen sopimuskauden päättymistä.

Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen marraskuun 2022 loppuun mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa työehtosopimuksen 31.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.

2 Palkankorotukset vuonna 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,5 prosentin yleiskorotuksella ja 0,4 prosentin työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus lasketaan huhtikuun 2022 palkkasummasta luontoisetui- neen. Työnantaja päättää työpaikkakohtaisen erän käyttämisestä.

Työpaikkakohtaisen erän maksamisessa noudatetaan seuraavaa: Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteet

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeellisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitii- kan toteutumista, ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suortuminen ovat ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten ko- rotusten jakamisessa.

Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteista ja kohdentumisesta neuvotel- laan 15.5.2022 mennessä luottamusmiehen tai sen puuttuessa koko henkilös- tön kanssa.

Työpaikkakohtaisen erän jakamista koskeva selvitys

Työnantaja informoi henkilöstöä työpaikkakohtaisen erän käytöstä ja jakoperus- teista. Työnantaja myös selvittää heille erän määräytymisperusteet ja suuruu- den. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi jokaisen toimi-

henkilön työpaikkakohtaisesta erästä saaman osuuden suuruus sekä toimihen- kilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Selvitys annetaan kirjallisesti luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle 30.6.2022 mennessä. Mikäli selvitystä ei ole annettu määräaikaan mennessä, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien.

3 Henkilöstön edustajien korvaukset

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1,9 prosentilla 1.6.2022 lukien. Luottamusmiehen korvaus on 1.6.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Korvaus €/kk
8 – 29	22
30 – 99	30
100 –	36

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.6.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Korvaus €/kk
8 – 29	13
30 – 99	18
100 –	23

4 Tekstimuutokset

4.1 Muutetaan 7 § 15. kohdan neljäs virke (muutos alleviivattu):

”Vuorokautinen liukumaraja saa olla enintään 4 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä eli liukumasaldo enintään 40 tuntia.”

4.2 Lisätään 17 §:ään uusi määräys:

”Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asias- ta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.”

4.3 Muutetaan 18 § 3. kohdan määräys (pöytäkirjamerkintä pysyy ennallaan):

”Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Työnantaja suorittaa palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöl- tä siihen tarvittavat selvitykset.

b) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnanta- jalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.”

4.4 Muutetaan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 4 § e-kohdan määräys: ”Työnteon este ja työaikapankkivapaa

Ennen järjestelmän käyttöönottoa on syytä sopia, miten menetellään tilanteissa, joissa toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen vapaan alkamista tai sen aika- na. Työkyvyttömyystilanteissa voidaan sopia noudatettavan esimerkiksi vuosi- lomalain säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä.

On syytä sopia myös ne tilanteet, joissa toimihenkilö olisi muusta syystä estynyt työnteosta. Ellei tällaisten tilanteiden varalta muusta sovita, noudatetaan niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta, jolloin poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin.

Sovitun vapaan perumisesta tai sen ennenaikaisesta keskeyttämisestä on sovit- tava työnantajan kanssa.

Vapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen va- paan kanssa (vuosiloma, perhevapaa tai työehtosopimukseen perustuva va- paapäivä).”

5 Tekniset muutokset

5.1 Korjataan 7 § 15.kohdan ensimmäisen virkkeen pykäläviittaus: ”…työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta…”

5.2 Muutetaan 17 §:n määräyksiä pykälän selkeyttämiseksi sisällön pysyessä sa- mana:

a) Muutetaan ”lomaltapaluuraha” termit ” lomarahaksi”

b) Siirretään 7. kohta ja sen pöytäkirjamerkintä kohtaan 4.

c) Siirretään 6. kohta 5. kohdaksi.

d) Siirretään entinen 5. kohta uuden 5. kohdan pöytäkirjamerkinnäksi.

e) Siirretään 4. kohta 6. kohdaksi.

f) Siirretään 8. ja 9. kohta soveltamisohjeiksi kohtaan 6.

g) Siirretään 10. kohta 7. kohdaksi.

h) Lisätään uusi määräys ”Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi” kohtaan 8.

i) Selkeytetään tekstiä.

Muutettuna kohta kuuluu seuraavasti:

”17 § Lomaraha

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankoh- tana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomarahaa 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2 momentis- sa mainitun syyn takia.

3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimi- henkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluura- han maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön hoitovapaalta työsopi- muslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustelluista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomarahasta puolet suoritetaan ennakkona kesälomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomarahan saamisen edellä olevat edelly- tykset.

Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesälomakautena ennen kuin lomarahan ennakko on hä- nelle maksettu, suoritetaan se toimihenkilölle edellä olevasta poi- keten lopputilin yhteydessä.

5. Lomarahan jälkimmäinen osa suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jol- loin toimihenkilön palkka vuosiloman jälkeen maksetaan tai olisi maksettu, mi- käli hän ei tämän pykälän 2. ja 3. kohdassa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.

Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenki- löstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päät- tymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

6. Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimi- henkilölle, joka asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen pa- laa töihin.

Soveltamisohje 1: Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Soveltamisohje 2: Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen pa-

lattuaan palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön. Lomara- han määrä lasketaan toimihenkilön palvelukseen astuessa sovel- lettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti siitä lomapal- kasta ja lomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

7. Lomakorvaus ja lomaraha

Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmääräytymis- vuoden perusteella laskettavasta lomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan täl- löin toimihenkilön loppupalkan yhteydessä.

8. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asi- asta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.”

5.3 Korjataan 19 § 4. kohdan puutteelliseksi jäänyt virke lisäämällä tekstiin sana ”hoitoaikaa”:

”Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana an- nettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoai- kaa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5.4 Muutetaan 23 §:n otsikko kuulumaan ”Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu” ja lisätään 6. kohtaan uusi määräys sopimuskaudella saavutetun neuvottelutu- loksen mukaisesti:

”Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoi- tamisesta hänen edustettaviensa toimihenkilöiden määrän mukaan. Korvaus on 1.6.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Korvaus €/kk
8 – 29	13
30 – 99	18
100 –	23

5.5 Korvataan 24 § e-kohdan termi ”työntekijäliitto” termillä ”toimihenkilöliitto”.

5.6 Korjataan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 4 § f-kohdan laki lakiviittaus työai- kalain 19 §:stä nykylain 18 §:ksi ja korvataan sanat ”yli- ja lisätyön” sanalla ”työ- ajan”. Korjattuna kohta kuuluu seuraavasti:

”Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa. Työaikapankkivapaa ei ole työaikaa, eikä sitä katsota työajaksi työaikalain 18

§:n työajan enimmäismäärää laskettaessa.”

5.7 Poistetaan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 3 § e-kohdan määräyksen lis- tauksesta ”lomaltapaluurahat”.

5.8 Korvataan työehtosopimuksessa termi ”työntekijä” termillä ”toimihenkilö” seu- raavissa kohdissa:

- 5 § 11. kohta

- 7 § 15. kohta ensimmäisen kappaleen viimeinen virke

- 10 § 1. kohta

- 11 § 1. kohta

- 17 § 3. kohta (2 kohtaa)

- 18 § 2. kohta

- 18 § 5. kohta

- 21 § 2. kohta

- liite 1 Työaikapankki ensimmäinen kappale

- liite 1 1 § ensimmäinen kappale

- liite 1 2 § ensimmäinen kappale

- liite 1 4 § b-kohta (2 kohtaa)

- liite 1 5 § a -kohta

- liite 1 5 § c-kohta

- liite 1 5 § d-kohta

- liite 1 5 § e-kohta (3 kohtaa)

- liite 1 6 § ensimmäinen ja toinen kappale (2 kohtaa)

6 Allekirjoituspöytäkirjaan

6.1 Perhevapaauudistustyöryhmä

Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee sopimus- kauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.

Jos allekirjoittajajärjestöt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muu- toksista työehtosopimukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaikojen maksamista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden lop- puun saakka.

6.2 Kehittämistyöryhmä

Sopimusosapuolet asettavat sopimuskauden ajalle työryhmän tarkastelemaan, selkiyttämään ja uudistamaan yleistä runkosopimusta. Työryhmä kiinnittää eri- tyistä huomiota vanhentuneisiin lakiviittauksiin sekä tarkastelee mahdollisuutta päivittää työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ja pöytäkirjat. Osapuolet sopivat muutoksien toteuttamisen ajankohdasta.

Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen

Y L E I N E N R U N K O S O P I M U S

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tämä sopimus tulee noudatettavaksi työehtosopimuksena liittojen välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä run- kosopimusta täydentävät lisäykset ja poikkeamat.

2. Tätä sopimusta noudatetaan edellä tarkoitetussa pöytäkirjassa mainittuihin Palvelualojen työnantajat PALTA:n jäsenten palveluksessa oleviin Toimi- henkilöliitto ERTOon kuuluviin toimihenkilöihin. Tämä sopimus ei kuiten- kaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai- ko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja STTK:n välisiä keskusjärjestösopimuksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän so- pimuksen osana 1.2.2017:

Yhteistoimintasopimus Hyvityssakkopöytäkirja

Lisäksi noudatetaan seuraavaa suositusta:

Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla

2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehto- sopimukseen.

3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia PALTA:n ja ERTO:n välisiä kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

Luottamusmiessopimus Koulutussopimus

Sopimus paikallisesta sopimisesta

Sopimus nuorten työllistämisedellytysten parantamisesta Pöytäkirja kesäharjoitteluohjelman toteuttamiseksi

4 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Koeajasta voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mu- kaan. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Ellei näin ole koe- aikana tapahtunut, työsuhde jatkuu.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työsopimuslain 4 §:n mukaan työsopimuksen purkaminen koeai- kana ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Pöytäkirjamerkintä 2:

12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeai- ka saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta

2. Työsopimus on tehtävä kirjallisena.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenki- löiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

4. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesti. Jos määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voi- massa olevana työsopimuksena.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan työnantajan ir- tisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
alle vuosi	14 päivää
vuosi ja enintään 4 vuotta	kuukausi
yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisanomisaika:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	kuukausi

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauksessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan kon- kurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyttö- myyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatettava tämän pykä- län 1. momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koe- aikana on määrätty tämän sopimuksen 4 §:ssä.

3. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden johdos- ta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan perhevapaa- seen. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taik- ka hoitovapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella vain, jos työnantajan toiminta kokonaan lop- puu.

4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kir- jallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

5. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työ päättyy ilman ir- tisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Tällaisen työsuhteen päät- tymisestä on ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin.

Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta teh- täessä ole tiedossa, työnantaja pyrkii ilmoittamaan siitä toimihenkilölle vä- hintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen päättymistä.

6. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työso- pimuksen tai muutoin lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisano- misajan palkkaa vastaavan määrän.

7. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muu- ten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko.

8. Edellä 6. ja 7. kohdissa tarkoitettu korvaus voidaan pidättää toimihenkilön saatavista siten, kuin työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty.

9. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun toimihenki- lön työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä lukuun ottamatta nii- tä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muuten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, mää- räytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

10. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudat- taen.

11. Muutosturva

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädettyjen työllistymisvapaiden lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada palkallista vapaata enintään viisi työpäi- vää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk- seen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viran- omaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensi- joitusvalmennukseen.

6 § Palkat ‌

1. Liitot sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta alakohtaisessa runkosopimukseen liittymispöytäkirjassa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenki- lön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään sul- jettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin pal- kan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

3. Hälytysraha

Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan työhön hänen säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan hänelle hälytysrahana kahden tunnin palkkaa vas- taava korvaus.

4. Harjoittelijan palkka on 85 prosenttia vastaavalle henkilölle muutoin mak- settavasta palkasta. Harjoittelijan palkka on sovittava työsopimuksessa ja sitä voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajan.

5. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että tuntipalkka maksetaan kerran kuukaudessa.

6. Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan maksaa työsuhteen päättämistä seuraavana yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

7 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia päivässä ja enintään 37,5 – 40 tuntia keskimäärin viikossa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskusjärjestöjen sopimaa yleistä vuosityöajan lyhentämistä vas- taava keskimääräinen viikkotyöaika on vuodesta 1990 lukien 37 tuntia 50 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli runkosopimuksen piiriin kuuluvassa yrityksessä tehdään ns. maksimityöaikaa, lyhennetään sitä liittojen erikseen sopimalla ta- valla.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla edellyt- täen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikko- työaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

2. Mikäli yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimää- räisesti. Tällöin on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka ku- luessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa eikä se minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia eikä ylittää 48 tuntia viikossa.

3. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeami- selle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välil- lä. Toinen viikoittainen vapaapäivä annetaan viikkolepopäivän yhteydes- sä, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Le- potauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pi- tuiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotau- on aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

5. Toimihenkilö saa kerran päivässä työpaikalla nauttia mukanaan tuomiaan tai siellä muuten saatavina olevia virvokkeita sellaisena työnjohdon mää- räämänä aikana, jolloin se kunkin toimihenkilön kohdalta työtä haittaamat- ta käy päinsä.

6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voi- daan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muu- ta johdu.

8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Tuntipalkkai- selle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tun- tipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta, jos sa- nottu arkipyhä muutoin olisi ollut toimihenkilön työpäivä.

9. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 3. kappaleen mukaisesti tai yrityksessä tehdään vuorotyötä taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadit- tava työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään.

10. Työnantajan on tehtävä kutakin työviikkoa tai -jaksoa varten työvuoroluet- telo, joka on annettava tiedoksi viikkoa ennen työviikon tai työjakson al- kamista.

11. Säännöllisenä työaikana klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyö- korvaus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että iltatyökorvauksen suuruus on 15 % toimi- henkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.

13. Joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä 100 %:lla korotettu palkka.

14. Joka seitsemäs viikonloppu on järjestettävä vapaaksi, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

15. Liukuva työaika

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta. Tämä tarkoittaa, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuo- rokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Vuorokautinen liukuma- raja saa olla enintään 4 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä eli liukumasaldo enintään 40 tuntia. Työn luonteeseen tai kausivaihteluun liittyvistä syistä toimihenkilön kanssa voidaan sopia, et- tä liukumasaldo voi olla enintään + 60 tuntia.

Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon pitämisestä ensisi- jaisesti kokonaisina vapaapäivinä. Jos toimihenkilö on sovitun saldova- paan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä seuraavaan ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittä- vää osaa samalle vapaajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pide- tä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Toimihenkilön on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään.

16. Liitot suosittelevat, että työsopimusten laatimisen yhteydessä tai päivitet- täessä työsuhteen ehtoja samalla määritettäisiin, missä määrin työmatko- ja tehtäisiin ja missä suhteessa ne ovat työaikaan ja palkallisuuteen.

17. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudel- leenkoulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoit- tamassa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enin- tään 20 tuntia kalenterivuodessa.

Työpaikalla voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen tai koko henki- löstön välillä, että 20:sta tunnista enintään kymmenen tuntia voidaan käyt- tää myös tavanomaiseen työhön (paikallisesti sovittu lisätyö).

Koulutus- ja kehittämistilaisuuteen tai paikallisesti sovittuun lisätyöhön käytetty aika on säännöllistä työaikaa ja sen ajalta maksetaan säännölli- sen työajan palkkaa vastaava palkka. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa siten, että vuorokautinen työ- aika pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden tai paikallisesti sovitun lisätyön keston verran. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.

Xxxxxxxxxxxxx kanssa on erikseen sovittava tässä kohdassa tarkoitetusta lisätyön tekemisestä. Ennen sopimista, toimihenkilölle on kerrottava, että paikallisesti sovitusta lisätyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkka.

Koulutus- ja kehittämistilaisuudesta on oikeus kieltäytyä tapauskohtaises- ti, asiallisten henkilökohtaisien syitten takia (esim. terveydelliset syyt, las- ten tai omaisten hoito).

18. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjakson aikana.

8 § Lisätyö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Yrityksen noudattaes- sa lakisääteistä enimmäistyöaikaa (8/40) lyhyempää vuorokautista ja vii- koittaista työaikaa, maksetaan keskimäärin yli 7,5 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin yli 37,5 tuntia viikossa tehdystä lisätyöstä 50 %:lla korotettu palkka. Muusta lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkajakajaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.

2. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä edel- lyttää toimihenkilön suostumusta.

9 § Ylityö ‌

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain salli- missa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovel- lettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai liit- tojen välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöai- kaa vastaavaa tuntimäärää, ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäi- vänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostu- muksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Täl- löin se on korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

4. Laskettaessa ylityökorvauksia, saadaan yksinkertainen tuntipalkka jaka- malla kuukausipalkka luvulla 160.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla- päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinker- tainen peruspalkka. Sunnuntaityökorotus voidaan toimihenkilön kanssa sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaaseen.

2. Tämän pykälän 1. momentissa tarkoitetusta työstä maksetaan 9 §:stä poi- keten sunnuntaityökorotuksen lisäksi kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, milloin kysees- sä on ylityö.

11 § Lepoajat ‌

1. Viikkolepo järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35:n tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdolli- suuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35:ksi tunniksi kahden viikon aikana. Lepo- ajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viik- kojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkim- mäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

12 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aika- na. Jos vapaa-aika on arkipäivä, ei toimihenkilöllä ole mahdollista ylityö- korvausta lukuun ottamatta vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvauk- seen. Jos vapaa-aikana tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sun- nuntaityökorotukset.

2. Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamatta jäänyt vapaa-aika korvata kokonaisuudessaan rahana, siten että hänelle suoritetaan säännöllisen palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta:

− peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

− tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.

Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan vapaa-aikana tehtäväs- tä työstä.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päät- tyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmak- suvelvollinen. Poissaolo voidaan korvata myös vastaavalla määrällä työ- tunteja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien työ- tuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työpäivien sekä maanantain ja perjantain väliselle ajalle sattuvien arkipyhien (mukaan lukien vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto) lukumäärää.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 9 §:n 4. kohdan tuntipalkkajakajaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ylityö- ja lomapalkan laskemista varten on omat määräykset run- kosopimuksen asianomaisissa kohdissa.

14 § Varallaolo ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

2. Varallaolo pyritään järjestämään siten, ettei varallaoloajaksi sovita toimi- henkilön kannalta haitallisen lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaolo olisi yhdenjaksoinen.

15 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan verohallituksen asianomaisia määräyksiä.

16 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toimihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä kaksi viikkoa.

3. Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimi- henkilö määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.

4. Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.

17 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan xxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosi- loman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimi- henkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapa- luurahan maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön hoitovapaalta

työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustel- luista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomarahasta puolet suoritetaan ennakkona kesälomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomarahan saamisen edellä olevat edellytykset.

Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesälomakautena ennen kuin lomarahan ennakko on hä- nelle maksettu, suoritetaan se toimihenkilölle edellä olevasta poi- keten lopputilin yhteydessä.

5. Lomarahan jälkimmäinen osa suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka vuosiloman jälkeen maksetaan tai olisi makset- tu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. ja 3. kohdassa mainitusta syystä olisi ol- lut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.

Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenki- löstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päät- tymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

6. Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toi- mihenkilölle, joka asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen jäl- keen palaa töihin.

Soveltamisohje 1: Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Soveltamisohje 2: Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen pa- lattuaan palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön. Lomara- han määrä lasketaan toimihenkilön palvelukseen astuessa sovel- lettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti siitä lomapal- kasta ja lomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessa.

7. Lomakorvaus ja lomaraha

Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenki- löstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmää- räytymisvuoden perusteella laskettavasta lomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan tällöin toimihenkilön loppupalkan yhteydessä.

8. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asiasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.

18 § Sairausajan palkka ‌

1. Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
enintään 1 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 %
1 kk ja enintään 3 vuotta	28 päivää
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta	35 päivää
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta	42 päivää
yli 10 vuotta	56 päivää

2. Jos toimihenkilö sairastuu samaan sairauteen 21 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin aina vähintään sairausvakuutuslain mukaisel- ta karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

3. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Työnantaja suorittaa palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenki- löltä siihen tarvittavat selvitykset.

b) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnan- tajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivära- han määrä.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toi- mihenkilölle, joka terveydenhoitolain mukaan (ns. karanteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin

mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Xxxxxx toimihenkilö oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työ- kyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

6. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimi- henkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

7. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaises- ta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

8. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

9. Toimihenkilöllä on oikeus eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sai- raudestaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksel- la.

19 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttä- en, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on il- moitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintar- kastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laborato- rio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tark- kailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemisek- si

− hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkas- tus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankki- miseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyt- tömyys.

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan laki- sääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tä- mä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/1993) sekä säteilylaissa (592/1991) tarkoitettuja tutkimuksia sekä nii- tä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä yrityksen si- sällä toisiin työtehtäviin.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Tarkastuksen tapahtuessa toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutus- lain mukaista vähimmäispäivärahaa. Siinä tapauksessa, että toimihenkilö

saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairaus- ajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihen- kilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoaikaa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada pal- kallista tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10- vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.

2. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaale- ja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsene- nä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Ero- tus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suoritta- masta ansionmenetyksen korvauksesta.

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänel- le palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

8. Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO:n ja sen valtakunnal- lisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin osallistumisesta valittuna edustajana ei toimihenkilön palkka- ja vuosilo- maetuja vähennetä.

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä työnantajalle.

21 § Perhevapaat ‌

1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista.

2. Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 2. kap- paleen mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osittaisen hoitovapaan osalta noudatetaan mitä työsopimuslaissa säädetään. Osittaisesta hoitovapaasta on sovittava kaksi kuukaut- ta ennen sen alkamista.

3. Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuu- kautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuukauden pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun jär- jestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnan- taja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuu- tuslain perusteella työnantajalle.

4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kes- tänyt vähintään 6 kuukautta, isyysvapaan palkan viideltä työpäivältä. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysra- ha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.

5. Xxxxxxx toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukaut- ta, adoptoi lapsen, joka hoitoon ottamishetkellä on alle 7-vuotias, suorittaa työnantaja toimihenkilölle adoptiovapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuukauden pituiselta ajanjaksolta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö saa vanhempainpäivärahaa. Siltä ajalta, jolta työnantaja suo- rittaa palkkaa, suoritetaan vanhempainpäiväraha työnantajalle. Mikäli vanhempainpäiväraha suoritetaan toimihenkilölle, maksaa työnantaja vanhempainpäivärahan ja palkan välisen erotuksen.

Soveltamisohje:

Palkallinen vapaa annetaan vain yhdelle vanhemmalle lasta koh- den.

6. Jos äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha menetetään toimihenkilön lai- minlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa vastaava osa.

7. Hoitovapaan alkamisesta ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen hoitovapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

8. Toimihenkilön ollessa 2. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisäätei- sen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoai- kaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovit- tu.

22 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Kunkin työpaikan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuutta- manaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edustajalle.

4. Muilta osin noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.

5. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitami- sesta hänen edustettaviensa työntekijöiden määrän mukaan siten, että korvaus on 1.6.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Korvaus €/kk
8-29	22
30-99	30
100-	36

6. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta hänen edustettaviensa toimihenkilöiden määrän mukaan. Korvaus on 1.6.2022 lukien:

Edustettavien toimihenkilöi- den määrä	Korvaus €/kk
8 – 29	13
30 – 99	18
100 –	23

24 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuone- kunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työ- ajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erik- seen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouk- sia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollis- ta, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valitta- essa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja jär- jestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun ala- osaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

25 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ‌

Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijaosapuolet suosittelevat, että esimie- hille ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan työajalla työhyvinvointikorttikoulutusta.

26 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii Toimi- henkilöliiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle xxxx- xxxx vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliiton ilmoittamal- le pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden tai luot- tamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

28 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 29.2.2024 saakka ja tämän jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päät- tymistä ole irtisanottu.

2. Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen marraskuun 2022 loppuun mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa tämän työehtosopimuksen 31.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Työsopimusmalli ‌

1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET	Työnantaja		Y-tunnus
	Toimihenkilö		Henkilötunnus
	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työn- antajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraa- vin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä:
	Työsopimus on voimassa toistaiseksi.
	Työsopimus on voimassa määräajan Määräaikaisen työsuhteen peruste:	saakka.
3. KOEAIKA	Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa: Kyllä , Ei . Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä: Koeajan pituus voi olla enintään 6 kk työsuhteen alkamispäivästä lukien. Alle 12 kk:n määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuitenkin enintään puolet työ- suhteen kestosta.
4. TYÖAIKA	Kokoaikainen, säännöllinen työaika on:	t/vrk ja	t/vko.
	Osa-aikainen, viikkotyöaika t/vko on:
	Muu työaika (esim. keskimääräinen työaika):
5. TYÖTEHTÄVÄT	(Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa)
6. TYÖNTEKOPAIKKA
7. PALKKA	Työsuhteen alussa palkka on: Palkanmaksupäivä on:
8. IRTISANOMISAIKA	Yleisen runkosopimuksen mukaan.
	Muu, mikä:
9. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:n välillä solmittua Yleistä runkosopimusta.
10. MUUT EHDOT	(Tarvittaessa eri liitteellä: esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto)
11. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolel- le.
	Paikka	Aika
	Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Liite 1 Työaikapankki ‌

TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityk- sessä. Työaikapankkijärjestelmässä työnantaja ja toimihenkilö voivat siirtää tunneiksi muu- tettuja rahamääräisiä korvauksia työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

1 § Työaikapankin käyttöönotto yrityksessä

Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai tämän puuttuessa yhdessä toimihenkilöiden kanssa otettavaksi käyttöön tämän sopimuksen mu- kainen työaikapankki. Jos työpaikalla on ERTOn jäsenten keskuudestaan va- litsema luottamusmies, paikallisesti voidaan sopia noudatettavan myös tästä työaikapankista poikkeavia ehtoja.

Sopimus tulee toimittaa tiedoksi koko henkilöstölle.

2§ Työaikapankin käyttöönottosopimus toimihenkilön kanssa

Jos työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä, voivat yksittäiset toimihenkilöt ja työnantaja sopia järjestelyyn liit- tymisestä. Liittymissopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luottamusmiehel- le, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toimihenkilön yksilöintitietoja, ellei asian- omainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.

3 § Työaikapankkiin siirrettävät erät

Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi:

− lisä- ja ylitöiden perus- ja korotusosia,

− sunnuntaityökorvauksia,

− viikkolepokorvauksia,

− iltatyö- ja yötyölisiä,

− varallaolokorvauksia ja hälytysluontoisen työn korvauksia.

− matka-ajan korvaus

− lomarahoja

− liukumatunteja

− säännöllisen työajan tunteja siinä tapauksessa, että Erton luottamusmie- hen kanssa on sovittu asiasta

4 § Siirrettyjen tuntien laskeminen

a. Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi

Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin tunneiksi ja minuu- teiksi siten, että korvaus jaetaan toimihenkilön siirtohetken henkilökohtai- sella, työehtosopimuksen mukaisesti lasketulla tuntipalkalla.

b. Vapaan pitäminen

Toimihenkilö ja työnantaja sopivat työaikapankkivapaan ajankohdan. Va- paata annetaan kokonaisina päivinä, ellei toisin sovita. Jollei vapaan ajan- kohdasta päästä sopimukseen, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdan toimihenkilöä ajankohdasta kuultuaan viimeistään kuusi viikkoa ennen va- paan alkamista.

c. Säästön enimmäismäärä

Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 75 tuntia, jos luottamusmie- hen kanssa ei ole muuta sovittu.

d. Edut vapaan aikana

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa luontois- ja henkilöstöetuineen.

e. Työnteon este ja työaikapankkivapaa

Ennen järjestelmän käyttöönottoa on syytä sopia, miten menetellään tilan- teissa, joissa toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen vapaan alkamista tai sen aikana. Työkyvyttömyystilanteissa voidaan sopia noudatettavan esimerkiksi vuosilomalain säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä.

On syytä sopia myös ne tilanteet, joissa toimihenkilö olisi muusta syystä estynyt työnteosta. Ellei tällaisten tilanteiden varalta muusta sovita, nouda- tetaan niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta, jolloin poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin.

Sovitun vapaan perumisesta tai sen ennenaikaisesta keskeyttämisestä on sovittava työnantajan kanssa.

Vapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa (vuosiloma, perhevapaa tai työehtosopimukseen perustuva vapaapäivä).

f. Vapaa on työssäolon veroista aikaa

Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista ai- kaa. Työaikapankkivapaa ei ole työaikaa, eikä sitä katsota työajaksi työaika- lain 18 §:n työajan enimmäismäärää laskettaessa.

5 § Työaikapankkisopimuksen päättyminen tai muuttaminen

a. Toimihenkilökohtaisen sopimuksen irtisanominen

Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken toisin sovita.

b. Paikallisen sopimuksen irtisanominen

Paikallinen yrityskohtainen sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei luottamusmiehen ja työn- antajan kesken toisin sovita.

c. Vapaa työaikapankin irtisanomisaikana

Työaikapankkivapaat pidetään työaikapankin irtisanomisajan kuluessa. Mikäli vapaata ei pidetä, pitämättömät vapaat korvataan toimihenkilölle hänen henki- lökohtaisella tuntipalkallaan viimeistään työaikapankin irtisanomisajan päätty- mistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

d. Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan toimihenkilön henkilökoh- taisella tuntipalkalla.

e. Työsuhteen ehtojen muuttuminen

Toimihenkilön työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti toimihenkilön ja työnantajan kesken on sovittava, miten toimitaan työaikapankin tuntien suh- teen. Mikäli sopimukseen ei päästä, korvataan työaikapankissa oleva vapaa toimihenkilölle muutoshetkeä edeltäneen henkilökohtaisen tuntipalkan mu- kaan.

6 § Työaikakirjanpito ja tiedoksisaanti

Työnantajan on pidettävä toimihenkilökohtaisista työaikapankin saatavista ja niiden kertymisestä työaikapankkitiliä.

Toimihenkilöllä on oikeus saada tieto työaikapankkitilinsä saldosta ja tapah- tumista pyytäessään. Luottamusmiehellä on mahdollisissa erimielisyystilan- teissa oikeus saada vastaavat tiedot.

Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA RY Toimihenkilöliitto ERTO RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Toimihenkilöliitto ERTO ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0,

00520 Helsinki

Puh. 09 613 231

xxx.xxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata