Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen yleiset ehdot

Sisällysluettelo

Näitä ehtoja sovelletaan valtionavustuksiin, valtuudesta tehtyihin rahoituspäätöksiin sekä määrä- rahan jakopäätöksiin (jäljempänä rahoituspäätös), jotka Tekes on myöntänyt julkisten toimijoiden projekteille silloin, kun projekti liittyy rahoituksen saajan lakisääteisiin tehtäviin tai kun kyse on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta (SGEI). Ehdot koskevat valtion talousarvion määrärahasta 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö ja 32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittäminen myönnettyä rahoitusta.

Muille kuin valtion budjettitalouden virastoille ja laitoksille Tekes on myöntänyt avustusta valtionavustuslain (688/2001) nojalla.

Julkista tietoa rahoituksesta ovat rahoituksen saajan nimi, Y-tunnus, koko, toimiala, maakunta, rahoitusmuoto, myöntämispäivä sekä myönnetyn ja maksetun rahoituksen määrä. Tulosten julkisuutta koskevat ehdot ovat kohdassa 12.

Kun rahoituksen saaja tiedottaa projektista tai sen tuloksista, sen tulee kertoa, että Tekes on rahoittanut projektia.

2 Kustannusten seuranta

Rahoituksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että projektista aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilitykseen voidaan todentaa.

Projektiin käytetyn työajan tuntiseuranta on järjestettävä kohdan 3.3 mukaisesti.

3 Hyväksyttävät kustannukset

Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen kustannusarvio on määritelty päätösilmoituksessa.

Kun rahoitus on korkeintaan 100 000 euroa, päätöksessä on käytetty yksinkertaista kustannusarviota.

• Muina kustannuksina hyväksytään kustannusarvion mukainen prosenttiosuus, enintään 20 prosenttia rahapalkkojen ja ostopalvelujen yhteismäärästä. Näiden kustannusten sisältöä ei tarvitse raportoida Tekesille eikä niiden tarvitse sisältyä rahoituksen saajan projektikirjanpitoon.

• Tekes hyväksyy yleis-, matka-, aine- ja tarvikekustannukset sekä laiteostot, laitepoistot ja

-vuokrat laskennallisena eränä muissa kustannuksissa. Näitä kustannuksia ei voida hyväksyä palkoissa tai ostopalveluissa.

• Yksinkertaisen kustannusarvion projektiin ei sovelleta kohtia 3.5 – 3.9.

3.1 Periaatteet

Kaikkien kustannusten on oltava projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja kohtuullisia. Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa. Tekesillä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen projektiin ei ole selkeästi osoitettavissa tai ne eivät ole kohtuullisia.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menot, jotka ovat

• aiheutuneet projektista sen kestoaikana

• rahoituksen saajan kirjanpidossa

• nettomääräisiä.

Projektille ei voi kohdistaa menoa, joka perustuu ennen projektijakson alkua tehtyyn tilaukseen paitsi silloin, kun tilaukseen liittyy projektin käynnistymiseen kytketty purkamismahdollisuus.

Menojen pitää olla maksettu rahana, kun ne tilitetään Tekesille. Kustannusten pitää perustua niitä vastaavien menojen maksutapahtumakirjauksiin. Tämä ei koske projektille laskennallisesti koh- distettavia menoja.

Rahoituksen saajan täytyy pyydettäessä toimittaa tietoja ja dokumentteja, joita projektin kustannusten valvonta vaatii. Näitä voivat olla, esimerkiksi tositekopiot, laskuerittelyt ja ostettujen palvelujen valintaperusteet.

Rahoituspäätöksen liitteenä olevan kustannusarvion kustannuslajikohtaiset summat määrittävät yksittäisten kustannuslajien hyväksyttävän enimmäismäärän.

Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä joidenkin kustannuslajien kohdalla tilitysmenettelyn, joka perustuu rahoituksen saajan kustannuslaskentajärjestelmien antamiin, kirjanpidon menokirjauk- sista johdettuihin yksikkökustannushintoihin. Menettelystä on sovittava projektikohtaisesti.

Tekesillä tai sen valtuuttamalla on oikeus tarkastaa laskentajärjestelmän luotettavuus. Tekes voi myös edellyttää, että riippumaton tilintarkastaja antaa lausunnon laskentajärjestelmien luotettavuudesta.

Arvonlisäverokustannukset

Valtionavustuksen saajan kustannukset voidaan hyväksyä arvonlisäveroineen, jos rahoituksen saaja ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverolliset kustannukset voi tilittää myös, jos ne liittyvät arvonlisäverottomaan toimintaan, ja maksettava arvonlisävero jää rahoituksen saajan lopulliseksi kustannukseksi.

Arvonlisäveroa ei kuitenkaan hyväksytä, jos valtionavustuksen saaja saa valtion talousarviosta korvauksen toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella, ja tämä korvaus kattaa myös Tekesin rahoitusosuudesta maksettavat arvonlisäverot.

Valtion budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset kirjaavat projektin välittömiin kustannuksiin liittyvät Tekesin rahoitusosuutta vastaavat arvonlisävero-osuudet (käyttö- ja kirjausoikeus)

• työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29, kun rahoitus- päätös on tehty talousarviomäärärahan 32.20.40 valtuudesta tai 32.01.42 määrärahasta

• ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille 24.01.29. kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarviomäärärahasta 24.30.66.

Kun määrärahan jakopäätös on tehty talousarvion määrärahasta 32.20.42, valtion budjettitalouteen kuuluvien virastojen ja laitosten tulee raportoida kustannukset Tekesiin arvonlisäveroineen.

Rahoituksessa käytetty määräraha on mainittu rahoituspäätöksessä.

3.2 Hankintamenettelyt

Projektin kustannuksiin saa sisällyttää ainoastaan sellaisia hankintoja, joiden tulokset tulevat rahoituksen saajan omaan käyttöön ja jotka ovat edellytys rahoituksen saajan oman projektin tulosten aikaansaamiseksi.

Projektissa tehtyihin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä ja rahoituksen saajan hallinnon antamia ohjeita. Hankinnoista on pyydettäessä toimitettava selvitys (kilpailutus tai suorahankinta). Loppuraportin yhteydessä valtionavustuksen saajan on toimitettava riippumattoman tilintarkastajan tarkastusraportti, jossa tilintarkastaja on ottanut kantaa hankintasäännösten noudattamiseen.

Jos hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole projektille hyväksyttävä kustannus. Tekesin antama hyväksyntä jollekin hankinnalle osana projektisuunnitelmaa ei tarkoita, että hankintamenettely olisi hankintasäännösten mukainen. Hankintamenettelyn lainmukaisuudesta vastaa aina rahoituksen saaja.

3.3 Rahapalkat

a) Työajanseuranta

Jokaisen projektille työtä tekevän henkilön on pidettävä tuntitasoista työajanseurantaa.

• Projektin kultakin raportointijaksolta on oltava saatavissa luotettava tieto henkilön kaikista tunneista, jotta projektille kuuluva osuus palkkakustannuksista voidaan todentaa.

• Jos henkilölle ei ole määritetty kokonaistyöaikaa, hänen on pidettävä työajanseurantaa kokonaistyöajasta projektituntien lisäksi.

• Projektille tehdyt työtunnit on kohdistettava niille päiville, joina työ on tehty.

• Projektin vastuullisen johtajan tai työntekijän esimiehen on vahvistettava työtunnit vähintään kerran kuukaudessa. Vahvistamisesta on jäätävä merkintä seuranta- järjestelmään.

Tekesillä on oikeus jättää rahapalkat osittain tai kokonaan hyväksymättä, jos työajanseurantaa ei ole järjestetty näiden ehtojen mukaisesti.

Työajanseurantaan liittyvä aineisto, tuntikohtaiset seurantaraportit sekä vahvistetut kuukausittaiset yhteenvedot, on säilytettävä kymmenen vuoden ajan projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta.

b) Tilitettävän palkan määrä

Rahoituksen saaja saa tilittää henkilölle maksetusta kokonaistyöajan rahapalkasta ainoastaan työajanseurannan perusteella projektille kohdistuvan työajan palkan.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat projektin toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden tehollisen työajan (enintään 11 kk/vuosi/henkilö) ennakonpidätyksenalaiset rahapalkat (palkkaerittely Y4).

Teholliseen työaikaan ei lasketa palkallisia poissaoloja, kuten vuosiloma- ja sairaus-, äitiys-, vanhempain-, isyysloma-aikaa.

Tekesille tilitettävien palkkojen taso ei saa olennaisesti poiketa

• siitä, mitä henkilölle on maksettu vastaavantasoisesta työstä ennen projektia

• korvauksesta, jonka rahoituksen saaja maksaa henkilölle muusta työstä projektin aikana.

Tekes ei hyväksy sellaisia palkaneriä, jotka maksetaan henkilölle ehdolla, että palkanerää varten saadaan rahoitusta Tekesiltä tai muulta rahoittajalta.

Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille, jos tilitettäviin palkkoihin sisältyy tulospalkkioita tai muita vastaavia poikkeuksellisen palkanmaksutavan eriä. Tekes voi harkintansa mukaan hyväksyä ne, jos ne ovat vakiintuneet kattavaksi osaksi rahoituksen saajan palkanmaksua. Rahoituksen saajan on aina annettava selvitys poikkeuksellisten erien kokonaismäärästä sekä määräytymisperusteista ja -ajasta, jotta projektille kohdistuva osuus voidaan määritellä.

Jos työstä maksettu korvaus on työkorvausta eikä palkkaa, rahoituksen saajan pitää tilittää se kustannustilityksen kohdassa Ostetut palvelut.

Rahoituksen saajan johdon ja hallinnon palkat ovat pääsääntöisesti yleiskustannuksia. Näiden henkilöiden palkkoja voidaan harkinnan mukaan hyväksyä suorina kustannuksina, jos tehty työ kohdistuu suoraan projektille.

Rahoituksen saajan on ilmoitettava palkkaerittelylomakkeella, jos projektille tilitetään ulkomailta Suomeen tulevien henkilöiden tai ulkomailla työskentelevien henkilöiden palkkoja.

3.4 Henkilösivukustannukset

Henkilösivukustannuksiksi voidaan hyväksyä projektin kustannusarvion mukainen prosenttiosuus (enintään 50 %) maksetuista, tehollisen työajan palkoista, jotka on hyväksytty projektille.

Henkilösivukustannuksiin sisältyy muun muassa

• loma-ajan ja sairausajan palkka ja lomaraha

• sosiaaliturvan kustannukset

• muut työvoimakustannukset, esimerkiksi rekrytointikustannukset, henkilöstökoulutus, luontoisedut sekä työ- ja suojavaatteet.

Tekesillä on oikeus tarkistuttaa henkilösivukustannukset ja maksaa rahoitus todellisten henkilösivukustannusten perusteella, jos ne jäävät alle kustannusarviossa hyväksytyn tason. Henkilösivukustannukset lasketaan Tekesin verkkosivuilta saatavalla henkilösivukustan- nuslaskelmalla.

Tekesillä on oikeus puuttua kustannusarviossa hyväksyttyjen henkilösivukustannusten määrään sellaisten työsuhteiden yhteydessä, joissa palkoista ei makseta samoja henkilösivukustannuksia kuin tavanomaisissa työsuhteissa. Tällaisia työsuhteita on esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulevilla ja ulkomailla työskentelevillä henkilöillä. Jos henkilölle ei makseta loma-ajan palkkaa, henkilösivukustannuksena hyväksytään 30 prosenttia tilitetyistä rahapalkoista.

3.5 Yleiskustannukset

Tekes voi hyväksyä yleiskustannuksiksi enintään 20 prosenttia projektin palkka- ja henkilösivukustannusten summasta. Tekesillä on oikeus tarkistuttaa yleiskustannusprosentti ja maksaa rahoitus todellisten yleiskustannusten perusteella, jos ne jäävät alle kustannusarviossa hyväksytyn tason. Yleiskustannuskerroin lasketaan pyydettäessä Tekesin verkkosivuilta saatavalla yleiskustannuskerroinlaskelmalla.

Yleiskustannusluonteisia menoja ei hyväksytä tilityksen muissa kustannuslajeissa. Tällaisia me- noja ovat esimerkiksi johdon ja hallinnon palkat, tietotekniikka-, toimisto- ja toimitilakustannukset ja niihin liittyvät poistot.

3.6 Matkakustannukset

Projektisuunnitelmaan sisältyvät matkakustannukset voidaan hyväksyä voimassa olevien Verohallinnon määräysten mukaisesti:

• Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista

• Verohallinnon ohje työmatkakustannusten korvauksista verotuksessa

Tekes hyväksyy matkakustannukset rahoituksen saajaa koskevien muiden säännösten ja hallinnon määräysten mukaisina silloin, kun matkakustannusten korvaamisesta on annettu Verohallinnon päätöksistä ja ohjeista poikkeavia säännöksiä.

Kustannukset hyväksytään enintään siltä osin kuin ne noudattavat laajuudeltaan ja suuruudeltaan organisaation tavanomaista tasoa.

3.7 Aine- ja tarvikekustannukset

Ulkopuolelta ostettavat aineet ja tarvikkeet voidaan hyväksyä laskutuksen mukaisina. Sisäiset aine- ja tarvikeveloitukset tilitetään omakustannushintaisina.

3.8 Laiteostot

Tekes voi hyväksyä projektin suorana kustannuksena projektiin ostettavan laitteen hankintamenon, kun se on pääosin projektin käytössä ja laitteen taloudellinen vaikutusaika on enintään kolme vuotta.

Jos laitetta käytetään projektin lisäksi muussa toiminnassa, hankintameno hyväksytään siltä osin kuin sitä käytetään projektissa. Jos projektin kestoaika on laitteen taloudellista vaikutusaikaa lyhyempi, hankintamenosta hyväksytään projektin kestoajalta kertyvien poistojen osuus.

Mitä edellä sanotaan laitteesta, koskee myös projektissa tarvittavia ohjelmistoja.

Osamaksukaupasta annetun lain mukaisella rahoitusyhtiön kanssa tehdyllä osamaksusopimuksella tai vastaavalla kaupalla hankittu käyttöomaisuus voidaan hyväksyä laiteostoksi silloin, kun kauppahintaa on lyhennetty vähintään yhtä paljon kuin on maksettavan Tekes-rahoituksen osuus kyseisestä käyttöomaisuudesta. Tällöin käyttöomaisuuden on oltava toimitettu rahoituksen saajalle.

Henkilökohtaisten tietokoneiden, matkapuhelinten ja muiden yleiskustannuksiin sisältyvien välineiden hankintamenoja ei voida sisällyttää laiteostoihin.

3.9 Laitepoistot/-vuokrat

Pääasiassa projektin käytössä olevien koneiden ja laitteiden poisto- tai vuokrauskustannukset voidaan hyväksyä niiltä osin kuin laitteita käytetään projektissa. Pilvipalveluhankinnat tilitetään laitevuokrana.

Poistot voidaan hyväksyä suunnitelman mukaisina kirjanpidossa olevina poistoina edellyttäen, että omaisuuden hankintaan ei ole saatu muuta julkista eikä Euroopan unionin rahoitusta.

Käyttöomaisuuden hankintaa vastaavasta vuokraamisesta aiheutuvina menoina voidaan hyväksyä enintään kyseisen hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot projektin kestoajalta. Muut vuokraamiseen liittyvät menot (hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- ja muut vastaavat menot) eivät ole rahoituskelpoisia. Jos edellä mainittuja eriä ei pystytä erittelemään, projektin kustan- nuksiksi voidaan hyväksyä enintään 50 prosenttia koko vuokrasopimuksen aiheuttamista projektille kuuluvista menoista.

Laitepoistoja ja -vuokria koskevia ehtoja sovelletaan myös t&k-toimitilakustannuksiin silloin, kun tilojen hankinta on ollut projektin kannalta välttämätöntä.

3.10 Ostetut palvelut

Ulkopuolelta ostettavat palvelut voidaan hyväksyä projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina edellyttäen, että hankinta on toteutettu kohdan 3.2 mukaisesti.

Ostopalvelukustannuksiin voidaan sisällyttää projektista aiheutuvina menoina

• projektin kustannusten tilintarkastus

• tiedonhankinta

• lisenssinosto pois lukien projektissa tarvittavat ohjelmistot.

Ostetut palvelut kotimaisilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä

Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista suomalaista yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää.

Työkorvaukset tilitetään kohdassa Ostetut palvelut pk-yrityksiltä.

Ostetut palvelut kotimaisilta julkisilta tutkimusorganisaatioilta

Tutkimuslaitoksella tarkoitetaan suomalaisia yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja julkisia tutki- muslaitoksia.

Ostetut palvelut muilta kotimaisilta yrityksiltä/yhteisöiltä

Tähän kustannuslajiin kirjataan ostetut palvelut muilta kuin edellä luetelluilta organisaatioilta.

Yksinkertaisen kustannusarvion ostopalvelut hyväksytään projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina. Ostopalvelut eritellään raportin kohdassa Voimavarat ja yhteistyö, mutta ne tilitetään yhtenä eränä.

Ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueelta

Tähän kirjataan ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueelta. Euroopan sisämarkkinoiden alueella tarkoitetaan Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta.

Ostetut palvelut Euroopan sisämarkkina-alueen ulkopuolelta

Tähän kirjataan Euroopan sisämarkkina-alueen ulkopuolelta ostetut palvelut.

3.11 Kustannukset, joita ei hyväksytä

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole

• edustuskulut, lahjoitukset, stipendit tai apurahat

• liiketaloudellisesta toiminnasta syntyneet kustannukset

• tuotantoon, mainontaan, markkinointiin tai myyntiin liittyvät kustannukset, kuten matkat, esitteet, ilmoituskulut tai messut

• rahoituskulut

• rahoituksen saajan rahoitusosuudet tutkimusorganisaatiossa toteutettavaan projektiin

• kustannukset, joihin kohdistuu sellaista julkista tukea, jonka ehdoissa kielletään muu julkinen tuki

• palkkakustannukset, joihin on saatu palkkatukea

• osamaksukaupan ehdoin tehtyjen hankintojen rahoitus-, hallinto, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat menot

• laitteiden vuokraamiseen liittyvät (hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- ja muut vastaavat) menot siltä osin kuin ne ylittävät kyseisen hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot projektin kestoajalta

• projektisuunnitelmaan kuulumattomat kustannukset.

4 Tulojen huomioon ottaminen

Tuloilla tarkoitetaan sellaisia saatavia varoja, joita vastaan varojen saaja luovuttaa välittömän vastikkeen, esimerkiksi tavaraa tai palvelua. Projektin hyväksyttävillä kustannuksilla ei ole tarkoitus tuottaa tuloja projektin kestoaikana.

Jos projektin aikana sen toteuttamiseen liittyvistä toimista syntyy tuloja, tulot ja niiden aikaansaamiseksi syntyneet kustannukset on pidettävä erillään projektin kustannuksista ja rahoituksesta.

Jos tulojen aikaansaamiseksi syntyvien kustannusten erottaminen projektin kustannuksista ei ole yksiselitteistä, projektiin liittyvät tulot on raportoitava Tekesiin. Projektin kestoaikana saadut tulot vähennetään projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Tuloja, jotka kertyvät rahoituksen saajan projektiin läheisesti liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä tai SGEI -toiminnasta, ei oteta huomioon projektin kustannuksia vähentävänä eränä.

Projektin kustannusten kattamiseksi muualta saatava vastikkeeton rahapanostus (yhteisrahoitus) ei ole tässä tarkoitettua tuloa vaan projektiin saatua rahoitusta.

5 Muu julkinen rahoitus

Kustannustilityksessä on ilmoitettava projektin muu julkinen - valtion, kunnan tai muun julkis- yhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön myöntämä - rahoitus. Ilmoitettava on myös Euroopan unionin varoista myönnettävä rahoitus.

6 Raportointi

Projektin vastuullinen johtaja raportoi projektin edistymistä Tekesin asiointipalvelussa. Myös projektille kohdennetut kustannukset tilitetään verkossa.

Palvelussa tehtävän tilityksen liitteenä toimitetaan palkkaerittely (Y4). Lopputilityksen yhteydessä on toimitettava lisäksi tarkastusraportti (katso kohta 7).

Rahoituksen saajan on raportoitava kaikki projektille kuuluvat kustannukset viimeistään lopputilityksessä. Jos kustannusarvion kustannuslajikohtaiset enimmäismäärät olennaisesti ylittyvät, rahoituksen saajan on haettava kustannusarvion muutosta (katso kohta 11). Kun loppuraportti on hyväksytty, projektille ei voi esittää enää lisää kustannuksia.

Väliraportin perusteella alustavasti hyväksytyt kustannukset käsitellään uudestaan loppu- raportoinnin yhteydessä. Tekes hyväksyy kustannukset lopullisesti vasta sen jälkeen, kun se on saanut tilintarkastajan tarkastusraportin.

7 Tilintarkastajan tarkastusraportti

Muiden kuin valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten on toimitettava lopputilityksen yhteydessä riippumattoman tilintarkastajan tarkastusraportti. Tarkastusraportti koskee koko projektin kestoaikaa. Määrämuotoinen raporttipohja löytyy Tekesin verkkosivuilta.

Tarkastuksessa tilintarkastajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko projektikirjanpito ja työajanseuranta toteutettu näiden ehtojen mukaisesti ja onko jäljitettävyysketju aukoton. Lisäksi tilintarkastaja arvioi hankintasäännösten noudattamista.

Projektin tilintarkastajan tarkastusraportin kustannukset voidaan hyväksyä projektille suoraksi kustannukseksi. Rahoituksen saajan on toimitettava Tekesiin laskukopio ja maksukuitti / tiliotekopio tilintarkastuksesta lopputilityksen yhteydessä.

Tekesillä on oikeus luovuttaa tarkastusraportti muille viranomaisille rahoituksen valvontaa varten.

8 Rahoituksen maksaminen

Tekes maksaa rahoituksen hyväksyttyjen raporttien ja kustannustilitysten perusteella.

Rahoitus maksetaan pankkitilille, jonka rahoituksen saaja on ilmoittanut rahoituspäätöksen hyväksymisilmoituksessa. Ilmoituksen allekirjoittajalla tulee olla organisaation virallinen nimenkirjoitusoikeus.

Vähintään 10 prosenttia myönnetystä avustuksesta maksetaan vasta loppuraportin hyväksymisen jälkeen edellyttäen, että projektille on kertynyt riittävästi hyväksyttäviä kustannuksia.

Viimeinen rahoituserä on haettava Tekesiltä loppuraportoinnin ja -tilityksen yhteydessä. Tämän jälkeen haettavaa rahoitusta ei enää makseta.

Oikeus myönnettyyn rahoitukseen tai sen osaan raukeaa, jos rahoituksen saaja ei toimita raportteja tai pyydettyjä lisätietoja rahoituspäätöksessä ilmoitettuun tai Tekesin erikseen antamaan määräpäivään mennessä. Tekes perii myös jo maksetun rahoituksen takaisin korkoineen.

Tekesillä on oikeus jättää väliraportin yhteydessä rahoitus maksamatta, jos maksettava summa jää pieneksi verrattuna koko rahoituksen määrään.

9 Yhteisprojektit

Yhteisprojektissa useampi kuin yksi organisaatio osallistuu projektissa tehtävään työhön raportoivana ja tilittävänä osapuolena.

9.1 Projektin raportointi ja kustannusten tilittäminen

Yhteisprojektin osapuolet toimittavat Tekesiin raportin oman työnsä edistymisestä rahoituspäätöksen mukaisen aikataulun ja yleisten ehtojen mukaisesti. Projektin edistymisen ja kustannusseurannan lisäksi osapuolet raportoivat, miten yhteistyö on projektissa toteutunut. Muutokset projektisuunnitelman mukaiseen yhteistyöhön tulee hyväksyttää Tekesissä.

Kukin osapuoli tilittää oman projektinsa kustannukset.

9.2 Hyväksyttävät kustannukset

Kustannuksiin voidaan hyväksyä ostopalvelua saman yhteisprojektin rahoitusta saavalta toiselta osapuolelta ainoastaan silloin, kun luovutettu ostopalvelu on palvelun myyjälle liiketoimintaa, eikä myyjän Tekesille tilittämää omaa t&k&i-toimintaa.

9.3 Rahoituksen maksaminen

Yhteisprojekteissa rahoitus maksetaan pääsääntöisesti samanaikaisesti kaikille osapuolille. Rahoituksen maksaminen voidaan keskeyttää kaikkien osapuolien osalta, jos projektisuunnitelman mukainen yhteistyö jää toteutumatta yhden osapuolen rahoituspäätöksen tai yleisten ehtojen vastaisen toiminnan vuoksi.

9.4 Tekesin tiedonanto-oikeus

Tekesillä on oikeus ilmoittaa projektin muille osapuolille asioista, jotka vaikuttavat yhteistyön toteuttamiseen ja/tai rahoituksen maksamiseen. Asiakasta kuullaan ennen ilmoitusta.

10 Raportointi projektin päättymisen jälkeen

Tekes seuraa projektien vaikuttavuutta myös niiden päättymisen jälkeen. Rahoituksen saajan on tarvittaessa raportoitava projektin tuloksista viiden vuoden ajan sen päättymisestä.

Rahoituksen saajan pitää pyynnöstä toimittaa toteutumatiedot kaikista suunnitelmista ja ennusteista, joita se esitti hakemuksen käsittelyn ja projektin aikana sekä selvitys projektin tulosten hyödyntämistavoista.

11 Muutokset

11.1 Projektimuutokset

Rahoituksen saajan on haettava Tekesiltä etukäteen lupaa, jos projektin eteneminen poikkeaa suunnitelmasta:

• merkittävät muutokset projektisuunnitelmassa

• kustannuslajimuutokset

• aikataulumuutokset

• raportointipäivän siirto

• projektin vastuullisen johtajan vaihtaminen.

Rahoituksen saajan pitää ilmoittaa Tekesille välittömästi muista merkittävistä muutoksista projektissa, esimerkiksi jos projektin toteutuksen kannalta keskeiset henkilöresurssit muuttuvat.

Muutoshakemuksena voi käyttää Tekesin verkkosivuilta saatavaa projektimuutoslomaketta.

11.2 Rahoituspäätöksen siirtäminen

Jos rahoituksen saaja haluaa projektin aikana siirtää rahoituspäätöksen kolmannelle osapuolelle, siihen on saatava Tekesin kirjallinen suostumus. Ennen siirtoa alkuperäisen rahoituksen saajan on raportoitava ja tilitettävä oma osuutensa projektista. Tilintarkastajan on annettava tilitetyistä

kustannuksista tarkastusraportti kun siirto koskee muun kuin valtion budjettitalouden viraston tai laitoksen rahoituspäätöstä.

12 Projektin tulosten julkisuus ja tuloksiin liittyvät oikeudet

Projektin tulokset ovat julkisia projektin päättymisen jälkeen. Rahoituksen saajan on levitettävä tuloksia aktiivisesti, syrjimättömästi ja laajasti. Erityisissä poikkeustapauksissa ja milloin laki tai muut viranomaismääräykset sitä edellyttävät, projektin tulos voidaan pitää kokonaan salassa. Tämä edellyttää Tekesin ja rahoituksen saajan yhteistä perusteltua päätöstä.

Rahoituksen saajan on huolehdittava, että sen työntekijöiden projektissa aikaansaamien tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet siirtyvät sille lain mukaisesti tai erikseen sovituilla siirtosopimuksilla.

Yhteisprojekteissa tuloksen omistaa sen aikaansaanut osapuoli. Omistajalla on ensisijainen oikeus päättää tuloksen suojaamisesta ja luovuttamisesta. Jos tulos aikaansaadaan yhdessä, osapuolten tulee sopia keskenään tuloksen omistuksesta, käyttöoikeudesta sekä tuloksen hyödyntämisestä näiden rahoitusehtojen mukaisesti.

Rahoituksen saajan tulee sopia erikseen projektin tulosten omistus- ja käyttöoikeuksista muiden osapuolten kanssa.

Rahoituksen saajan tulee saada tulosten omistus- ja käyttöoikeuksia luovuttaessaan yrityksiltä teollis- ja tekijänoikeuksista käypää hintaa vastaava korvaus. Korvaus tulee määritellä läpinäkyvällä ja objektiivisella tavalla Rahoituksen saajan on huolehdittava, että luovutussopimukset eivät ole ristiriidassa rahoituksen saajaa koskevien säännösten, Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön, erityisesti Euroopan komission tiedoksiantona tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen puitteiden kanssa (2014/C 198/01).

13 Viranomaisvalvonta

Rahoituksen saajan tulee antaa Tekesille oikeat ja riittävät tiedot, jotta tämä voi valvoa rahoituspäätöksen ehtojen noudattamista ja projektin toteuttamista.

Tekesillä, Valtiontalouden tarkastusvirastolla, Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä rahoituksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Tarkastuksia voi tehdä Tekesin valtuuttamana toinen viranomainen tai tilintarkastaja. Ulkopuolinen asiantuntija voi Tekesin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.

Tarkastusoikeus on voimassa kymmenen vuoden ajan projektin viimeisestä maksuerästä. Projektin asiakirjat ja muu projektin valvonnan ja tarkastuksen kannalta tarpeellinen aineisto on säilytettävä vähintään yhtä kauan.

Rahoituksen saajan pitää avustaa tarkastuksessa ja antaa tarvittavat tiedot tarkastajalle ilman korvausta.

Tarkastuksen tekijällä on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tar- kastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on laadittava pöytäkirja, jossa mainitaan hal- tuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa.

Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tiloihin, jotka ovat rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä. Tämä koskee liike-, varasto- tai muita vastaavia ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviä tiloja sekä muita alueita, joilla on merkitystä rahoituksen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. Tarkastusta ei saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.

14 Maksatuksen keskeyttäminen

Tekes voi seuraavin perustein määrätä, että rahoituksen maksaminen keskeytetään väliaikaisesti:

1. Tekesillä on perusteita epäillä, että rahoituksen saaja ei anna Tekesille pyydettyjä, oikeita tai riittäviä tietoja, tai käyttää rahoitusta rahoituspäätöksen vastaisesti.

2. Perusteet, joilla rahoitus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Tällaisiksi muutoksiksi katsotaan esimerkiksi, jos

a. rahoituksen saaja poikkeaa projektisuunnitelmasta ilman Tekesin kirjallista suostumusta

b. rahoituksen saajan taloudellisen asema heikkenee merkittävästi suhteessa enna- koituun kehitykseen

c. yritys menettää oman pääoman kokonaan

d. yritys hakeutuu saneerausmenettelyyn

e. yritykselle syntyy verovelkoja

f. yritys on laiminlyönyt Tekesiltä saamiensa lainojen takaisinmaksuvelvoitteet.

3. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että rahoituksen maksaminen keskeytetään.

Jos keskeytyksen syitä ei korjata keskeytyspäätöksessä määrätyssä ajassa, Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin- perittäväksi.

15 Rahoituksen palauttaminen

Rahoituksen saajan pitää viipymättä palauttaa rahoitus tai sen osa, joka on maksettu virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti. Alle 10 euron määrän voi jättää palauttamatta. Rahoituksen saajan on otettava yhteyttä Tekesiin ennen rahoituksen palauttamista.

16 Rahoituksen takaisinperintä

16.1 Lakisääteinen takaisinperintä

Tekes määrää rahoituksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun rahoituksen takaisin- perittäväksi, jos rahoituksen saaja on

1. jättänyt palauttamatta sellaisen rahoituksen tai sen osan, joka on palautettava näiden yleisten ehtojen kohdan 15 mukaisesti

2. käyttänyt rahoituksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen, kuin se on myönnetty

3. salannut tai antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa seikasta, joka on ollut omiaan olen- naisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin

4. muutoin 1-3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä.

16.2 Harkinnanvarainen takaisinperintä

Tekesillä on oikeus määrätä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu rahoitus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos

1. rahoituksen maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tie- toja, tietoja on salattu tai niitä on kieltäydytty antamasta tai Tekesin pyytämiä tietoja ei ole toimitettu määräpäivään mennessä

2. rahoitusta ei ole käytetty rahoituspäätöksen mukaisesti

3. rahoituksen saaja on kieltäytynyt avustamasta projektin tarkastuksessa

4. rahoituksen saaja on lopettanut rahoituksen kohteena olevan projektin, supistanut tai muuttanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle

5. rahoituksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai saneerausmenettelyyn

6. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että rahoitus on perittävä takaisin

7. rahoituksen saaja menettelee muulla, tämän kohdan seikkoihin rinnastettavalla tavalla.

16.3 Korko

Rahoituksen saajan on maksettava korkoa palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle.

Korko määräytyy rahoituksen maksupäivästä alkaen. Se lasketaan vuotuisena korkona, johon lisätään kolme prosenttiyksikköä. Vuotuinen korko määräytyy korkolain (633/1982) 3 pykälän 2 momentin mukaisesti.

16.4 Viivästyskorko

Jos rahoituksen saaja ei ole Tekesin asettamaan eräpäivään mennessä maksanut takaisin- perittävää määrää, määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa.

Viivästyskorko määräytyy eräpäivän ylittävältä ajalta korkolain (633/1982) 4 pykälän 1 momentin tarkoittaman korkokannan mukaisesti.

16.5 Avustuksen takaisinperinnän kohtuullistaminen

Tekes voi jättää perimättä osan palautettavasta tai takaisinperittävästä avustuksesta, sille lasket- tavasta korosta tai viivästyskorosta, jos täysimääräinen periminen on kohtuutonta rahoituksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin, avustuksella hankitun omaisuuden laatuun, tai perinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden.

Erittäin painavasta syystä Tekes voi päättää, että palautettava tai takaisinperittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä.

16.6 Takaisinperinnän määräaika

Rahoitusta, sille maksettavaa korkoa tai viivästyskorkoa ei enää peritä takaisin, kun projektin viimeisen rahoituserän maksamisesta on kulunut kymmenen vuotta.

17 Tekesin kuittausoikeus

Palautettava tai takaisinperittävä avustus korkoineen voidaan vähentää rahoituksen saajalle maksettavasta muusta avustuksesta.

18 Väärinkäytökset

Jos projektin yhteydessä on aihetta epäillä, että rahoituksen saaja tai sen puolesta toiminut henkilö on syyllistynyt rikoslaissa (19.12.1889) rangaistavaksi säädettyyn tekoon, jossa Tekes on asianomistajana, ryhtyy Tekes asian vaatimiin toimenpiteisiin.

19 Tulkintajärjestys

Mikäli rahoituspäätöksen ja sen liitteiden välillä on olemassa ristiriita, noudatetaan seuraavaa tulkintajärjestystä

1) rahoituspäätös ja sen erityisehdot

2) yleiset ehdot

3) kustannusarvio

4) projektisuunnitelma

5) rahoitushakemus ja sen liitteet sekä

6) muut rahoituspäätöksen tekemisen kannalta oleelliset dokumentit.

Document Metadata

Table of Contents

Julkisten toimijoiden kehittämishankkeiden rahoituksen yleiset ehdot

Document Metadata