SUOMEN RIISTAKESKUSTA KOSKEVA

Läsnä	Xxxx Xxxxxxxx, Palta ry	Xxxxxx Xxxxx, Meto ry
	Xxxx Xxxxx, Riistakeskus	Xxxx Xxxxxxx, Riistakeskus
	Xxxxx Xxxxx, Riistakeskus	Xxxxx Xxxxx, Jyty ry
		Xxxxx Xxxxxxxxx, Riistakeskus
		Xxxxx Xxxxxxxxx, YTN ry
		Xxxxx Xxxxxxx, Riistakeskus

1. Sopimuskausi ja voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2020, mikäli 2020 palkkaratkai- susta ei päästä yksimielisyyteen. Kirjallinen irtisanomis ilmoitus tulee talloin saattaa toisen osapuolen tietoon viimeistään 30.11.2019.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkankorotukset vuosina 2018 ja 2019

Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,2 % suoritetaan yleiskorotuk- sena ja 0,4 % yrityskohtaisena eränä työnantajan päättämällä tavalla

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien yleiskorotuksen määrällä. Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.5.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,0 % suoritetaan yleiskorotuk- sena ja 0,6 % yrityskohtaisena eränä työnantajan päättämällä tavalla.

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien yleiskorotuksen määrällä. Yrityskohtaisen erän jako vuosina 2018 ja 2019

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannusta- vuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mah- dollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Xxxxxxxxxxxxx- den osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtais- ten korotusten jakamisessa. Erän käyttö selvitetään henkilöstölle ja luottamusmiehil- le viimeistään 15.8.2018 ja 15.8.2019. Selvityksestä tulee käydä ilmi palkkasumma, josta yrityskohtaisena jaetun erän suuruus on laskettu, kuinka monelle toimihenkilölle yrityskohtaista erää on jaettu, keskimääräisen korotuksen suuruus ja euromääräinen vaihteluväli jaettujen erien suuruudesta.

Yrityskohtainen erä maksetaan heinäkuun 2018 ja 2019 palkanmaksun yhteydessä takautuvasti 1.4.2018 ja 1.5.2019 lukien.

Yrityskohtaisena eränä jaettavan palkankorotuksen suuruus lasketaan vuoden 2018 osalta joulukuun 2017 henkilökohtaisten kuukausipalkkojen summasta ja vuoden 2019 osalta joulukuun 2018 henkilökohtaisten kuukausipalkkojen summasta.

Mikäli yrityskohtaista erää ei ole kohdennettu ja selvitystä annettu määräaikaan mennessä, korotukset maksetaan takautuvasti yleiskorotuksena 1.4.2018 ja 1.5.2019 lukien.

2.2 Palkkaratkaisu 2020

Osapuolet tarkastelevat syksyllä 2019 yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä toimialan että yritysten taloudellista tilannetta. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.11.2019 mennessä vuoden 2020 palkkaratkaisun tasosta ja rakenteesta. Mikäli palkkaratkaisusta ei päästä yksimieli- syyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen päät- tymään 31.1.2020.

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

Neuvottelutuloksen liitteenä.

Helsingissä, 29.1.2018 PALVELUALOJENTYÖNANTAJAT PALTA RY METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLllTTO JYTY RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Tekstimuutokset Suomen Riistakeskus tes 2018 - 2021

Työehtosopimuksen alusta poistetaan teksti:

Työnantajan tavoitteena on kannustava ja työntekoa palkitseva TES, joka ei johda käytössä olevan palkkasumman pienentymiseen. Mahdolliset kustannussäästöt oh- jataan palkkausjärjestelmän kautta palkkasumman vastaavaan kasvamiseen.

3 § 4 kohta kirjataan kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaan määräytyvästä koe- ajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päättyy sen työpäivän päättyessä, jonka aika- na ilmoitus purkamisesta tehtiin. Työsopimuksella voidaan sopia myös lyhyemmästä koeajasta.

12 § kohdan 5 pöytäkirjamerkintä muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Tätä noudatetaan 1.2.2018 alkaen.

Pöytäkirjamerkintä: Kokemuslisällä tarkoitetaan ko. vuosien jälkeen vähimmäispalkan määrää. Kokemuslisäprosentti lasketaan kunakin tar- kasteluajankohtana (5, 10ja 15 vuotta) sen hetkisestä tehtäväkohtaises- ta peruspalkasta.

Lisätään luottamusmiessopimuksen 7 §:ään uusi kohta 3

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä, joka tarkastellaan vuosittain.

Henkilöstön edustajien korvaukset

Luottamusmieskorvaus on 100 euroa, 1.4.2018 alkaen. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 100 euroa 1.4.2018 alkaen.

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

1. Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jä- senenä olevaa Suomen riistakeskusta sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilö- liitto Jyty ry:tä, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä jäsenyhdistyksineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen riistakeskuksen sekä edellä mainit- tujen toimihenkilöyhdistyksien tai näiden jäseninä olevien jäljempänä määritel- lyissä tehtävissä toimivien toimihenkilöiden työsuhteisiin.

2. Sopimus ei koske

a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä johtaja, apulaisjohtaja ja julkisten hallinto- tehtävien päällikkö

b) työaikamääräysten osalta johtavassa asemassa olevat paikallisesti todetut toimihenkilöt, joihin ei sovelleta työaikamääräyksiä.

c) palkkausjärjestelmän osalta henkilöitä, jotka paikallisesti on sovittu jätettäväk- si järjestelmän ulkopuolelle.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan amma- tillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopijapuolten välises- sä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorit- tamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua sekä noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kohtaan.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaan määräytyvästä koe- ajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisano- misaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päättyy sen työpäivän päättyessä, jon- ka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Työsopimuksella voidaan sopia myös ly- hyemmästä koeajasta.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja, jollei toisin ole sovittu:

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

− 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika.

− 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta,

− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin kirjallisesti irtisanoa ja purkaa laissa sääde- tyin edellytyksin.

8. Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan.

9. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti.

10. Jos toimihenkilöllä työsuhteen päättyessä on kulumassa olevalta lomanmääräy- tymisvuodelta pitämätöntä vuosilomaa, voidaan tämä loma sisällyttää irtisano- misaikaan, mikäli molemmat osapuolet ovat siitä yhtä mieltä.

4 § Työaika ‌

4.1 § Yleiset määräykset ‌

1. Pääsääntöisesti noudatetaan viisipäiväistä työviikkoa siten, että toimihenkilöllä sunnuntai ja pääsääntöisesti lauantai ovat vapaapäiviä, mikäli se töiden järjestä- misen kannalta on mahdollista. Vapaapäiviksi merkittäviä lauantaipäiviä ovat aina uudenvuoden viikon, loppiaisviikon, pääsiäisviikon, vappuviikon, itsenäisyyspäi- väviikon ja joulun jälkeisen viikon lauantait.

2. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: pitkä perjantai, toinen pääsiäispäivä, hela- torstai, juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyys- päivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja ei lueta kuuluvaksi työaikaan.

4. Laskennallisen säännöllisen päivittäisen työajan (enintään 7,5 tuntia) ylittävä matka-aika ei ole työaikaa, mutta korvataan / hyvitetään kuten säännöllinen työ- aika.

5. Työajan tasoitusjakson pituus on kuusi kuukautta.

6. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja työvuorokausi klo 00.00 ellei muuta ole sovittu.

4.2 § Toimistotyö ‌

1. Toimistotyötä suorittavilla toimihenkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden pääasial- liset työtehtävät ovat henkilöstö- ja taloushallinnon sekä toimistonhoidon tehtäviä, tai muita toimistopalvelu-, varastonhoito- ja kiinteistönhoitotehtäviä.

2. Toimistotyöaika on 6 - 8 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia keski- määrin viikossa. Työajan tulee tasoittua edellä sanottuun viikkotyöaikaan tasoi- tusjakson aikana.

3. Toimistotyössä voidaan paikallisesti sopia otettavaksi käyttöön työaikalain mu- kainen liukuva työaika.

4. Edellä tämän kohdan tarkoittamaa toimistotyöaikaa määriteltäessä otetaan huo- mioon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Pidentäminen toteutetaan toimisto- työn osalta ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen kannalta tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla. Sopijaosapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja.

Mikäli pidennyksestä ei ole paikallisesti sovittu, voi työnantaja päättää pidemmän säännöllisen työajan sisältävien päivien tai viikkojen sijoittelusta siten, että kuna- kin kalenterivuotena 32 työpäivän aikana säännöllinen työaika on 8 tuntia vuoro- kaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta. Työajan lisäyksestä ei myös- kään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä. Työajan lisäys 24 tunnilla tehdään kalen- terivuosittain.

5 § Lepoajat (toimistotyö)‌

1. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 38 tunnin viikkolepo. Mil- loin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana, voi- daan viikkolepo siirtää annettavaksi yhden kuukauden kuluessa.

2. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

3. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että em. tauko voidaan lukea työaikaan, jos se tehtä- vien hoidon kannalta on tarpeellista.

6 § Lisätyö (toimistotyö)‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan ja 40 tunnin välinen erotus (ns. lisätyö) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

2. Vapaa-aika annetaan tasoitusjakson aikana, jollei toisin sovita. Jos vapaa-aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan tehdyiltä työtunneilta viimeistään ta- soitusjaksoa seuraavan kuukauden aikana henkilökohtaista tuntipalkkaa vastaa- va korvaus.

3. Jos lisätyö tehdään viikolla, johon sisältyy 4 §:ssä lueteltuja päiviä, viikoittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaavasti työpäivien lu- kumäärän mukaisesti.

7 § Säännöllisen työajan ylittäminen (toimistotyö)‌

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erikseen antamaa suostumusta.

2. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata antamalla ylityönä tehtyjä tunteja vastaava määrä korotettuna vapaana. Vapaa on annettava ja pi- dettävä viimeistään seuraavan tasoitusjakson aikana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

5. Säännöllisen työajan ollessa 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 156. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8 § Sunnuntaityökorvaus (toimistotyö)‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena 100 %:lla korotettu palkka.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello

18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

3. Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava 10 §:n mukainen kor- vaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

9 § Ilta- ja yötyökorvaus (toimistotyö)‌

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 15 %:n suuruinen iltatyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillinen 30 %:n suuruinen yötyölisä, joka lasketaan yksinkertaisesta tuntipalkasta.

10 § Työaika muut toimihenkilöt (vapaamuotoinen työaika)‌

1. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan vapaa- muotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 37,5 tuntia viikossa. Myöskään päivittäistä työn alkamis- ta tai päättymistä ei määritellä. Toimihenkilö seuraa itse työaikaansa ja huolehtii siitä, että se tasoitusjakson aikana tasoittuu ohjeellisen työajan puitteisiin. Erillistä työaikalain tarkoittamaa työaikakirjanpitoa ei pidetä. Työpäivän aikana toimihenki- lö voi hoitaa myös omia asioitaan.

Pöytäkirjamerkintä: Omien asioiden hoitamiseen kuluva aika ei ole työaikaa.

Vuosittainen työajan pidentäminen 24 tunnilla

Edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua ohjeellista vuosi- työaikaa määriteltäessä otetaan huomioon myös keskusjärjestöjen 29.2.2016 te- kemässä kilpailukykysopimuksessa sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnil- la. Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yri- tyksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sopijaosapuolina ovat luot- tamusmies ja työnantaja.

Mikäli pidennyksestä ei ole paikallisesti sovittu, voi työnantaja päättää näiden pi- demmän säännöllisen työajan sisältävien päivien tai viikkojen sijoittelusta, jolloin pidennys voidaan toteuttaa myös määräämällä tämän työehtosopimuksen 4.1 §:

2. kohdassa mainituista arkipyhistä tai niiden jälkeisistä lauantaipäivistä kolme päivää työpäiviksi.

Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta. Työajan lisäyksestä ei myös- kään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä. Työajan lisäys 24 tunnilla tehdään ka- lenterivuosittain.

2. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön ohjeellinen viikkotyöaika ylittyy toistuvasti, eikä työajan tasoittaminen ole mahdollista, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.

3. Jos toimihenkilö esimiehen aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä so- pimuksen mukaisena tai vahvistettuna vapaapäivänä, maksetaan siitä arkipäivä- nä 50 % korotettu palkka ja sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä 150 % korotettu palkka.

11 § Palkka ja palkanmaksu ‌

1. Toimihenkilön palkka määräytyy palkkausjärjestelmän perusteella kuukausipalk- kana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjaksosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakkaluonne, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Koululaisten ja muiden vastaavien nuorten työntekijöiden palkka on vähintään 70

% alimman palkkaryhmän palkasta. Opintoihin liittyvää pakollista harjoittelua suo- rittavien harjoittelijoiden palkka on vähintään 75 % alimman palkkaryhmän pal- kasta (1.4.2018 alkaen 1919,25 €/kk ja 1.5.2019 alkaen 1938,44 €/kk)

3. Xxxx aikaisempaa työkokemusta vailla olevien oppisopimussuhteisten työntekijöi- den palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 80 % alimman palkkaryh- män palkasta ja toisen vuoden aikana vähintään 90 % alimman palkkaryhmän palkasta (1.4.2018 alkaen 1919,25 €/kk ja 1.5.2019 alkaen 1938,44 €/kk). Työ- suhteen kestäessä aloitettu oppisopimuskoulutus rinnastetaan palkkauksen osal- ta työntekijän omaan tehtävään.

4. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukauden 15. päivänä, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

5. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

6. Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauksista sovi- taan paikallisesti erikseen.

7. Päiväpalkkajakaja on 21,5 ja tuntipalkkajakaja toimistotyössä 156 ja vapaamuo- toisessa työajassa 158.

8. Erikseen sovittavaa palkan lisäksi maksettavaa sijaisuuskorvausta maksetaan toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt kahta viikkoa kauemmin hoita- maan oman toimensa ohella toisen toimihenkilön tehtäviä, maksetaan sijaiselle erikseen sovittu korotus hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Korvaus makse- taan koko sijaisuusajalta. Korvaukset ja muut työehtoihin liittyvät asiat tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista.

12 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Uusi palkkausjärjestelmä on sovittu paikallisesti 31.5.2014. Uuden palkkausjär- jestelmän käyttöönotto ei johda samasta työstä maksettavan palkan laskemiseen.

PALKKATAULUKKOT 1.4.2018 ja 1.5.2019 (vaativuuden mukainen peruspalkka)

Palkkataulukot 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.	1919,25 €
2.	2201,66 €
3.	2526,43 €
4.	2899,92 €
5.	3329,43 €
S	4611,27 €

Palkkataulukot 1.5.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

1.	1938,44 €
2.	2223,68€
3.	2551,69 €
4.	2928,92 €
5.	3362,72 €
S	4657,38 €

Palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen ja rooleihin perustuvaan palkanosaan (peruspalkka) ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkanosaan (henkilökohtainen palkka). Lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa tämän pykälän 3 kohdan mukaista tulospalkkaa ja kokemuslisää. Palkkausjärjes- telmän käyttöönotto ei laske toimihenkilön euromääräistä palkkaa, ellei hänen tehtävänsä samanaikaisesti muutu.

2. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuustason/roolien mukaisesti. Tehtävän muuttuessa sen arviointi uudistetaan. Uutta palkkaa maksetaan muu- tosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

3. Henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkanosuuden perusteet sovitaan ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta päätetään johto- ryhmässä toimihenkilön ja hänen esimiehensä vuotuisen kehityskeskustelun poh- jalta.

4. Toimihenkilölle tai toimihenkilöiden ryhmälle voidaan suorittaa riistakeskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksa- misen perusteet tulee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoimintalain periaattei- ta. Maksamisen edellytykset tarkistetaan vuosittain esim. tilinpäätösmenettelyn

yhteydessä. Vaihtoehtoisesti maksamisen edellytykset voidaan todeta jo ennen tilikauden päättymistä.

5. Kokemuslisä määräytyy työsuhteen keston perusteella peruspalkasta seuraavasti

−	5 vuotta,	kerroin 1.04
−	10 vuotta.	kerroin 1.07
−	15 vuotta,	kerroin 1.10.

Tätä noudatetaan 1.2.2018 alkaen

Pöytäkirjamerkintä: Kokemuslisällä tarkoitetaan ko. vuosien jälkeen vähim- mäispalkan määrää. Kokemuslisäprosentti lasketaan kunakin tarkasteluajan- kohtana (5, 10 ja 15 vuotta) sen hetkisestä tehtäväkohtaisesta peruspalkasta.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussään- nön mukaan.

2. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannus- ten korvauksista.

14 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seu- raavasti:

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua yli kuukauden mutta al- le viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 kalenteripäi- vän).

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tarkoitettuun palk- kaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairasloma jatkuu vuoden- vaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö tervehdyt- tyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttö-

myyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päi- vän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairasloma- jakso.

Kuitenkin jokaisessa uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oi- keus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

Mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, on toimihenkilöllä työsuh- teen kestosta riippumatta oikeus saada palkka kolmelta kuukaudelta.

Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta koh- dannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kuudelta kuukaudel- ta.

2. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, samoin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toimihenkilö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkärintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työ- kyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

3. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoitukselli- sesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumisen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

4. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan välillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työ- hön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaarantamatta.

5. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on myös lomautetuille toi- mihenkilöillä.

15 § Erityisäitiys- äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys, äitiys-, isyys ja vanhempainvapaaseen määräy- tyy sairasvakuutuslain ja työsopimuslain mukaan.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edel- lytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

16 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sairaus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle lai- minlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionme- netyksestä tapaturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman lii- kennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

17 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen kalenteripäivän poissaolon ajalta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vam- maisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lap- sen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansio- työssä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo- oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan.

2. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäispäivä- nään, hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta sekä lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäi- vänä, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelu- koulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä reserviläis- palkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvolli- selle suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n nojalla reservi- läispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimassa, mitä siitä on mainitussa laissa säädetty.

5. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjestönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto ja hallitus sekä niiden asettamiin toimikuntiin, mak- setaan toimihenkilön henkilökohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasioita.

6. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissa- olon syy työnantajalle.

7. Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan val- tioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terveystarkastuk- sista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionmenetyksen hänen menet- tämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauk- sissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutki- mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimihen- kilöiden matkustussäännön mukaisesti.

18 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilön vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Toimihenkilö saa varsinaista vuosilomaa:

a) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,

b) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden.

c) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähin- tään viisitoista vuotta.

3. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, niin vuosi- lomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0,38 % vuosilomalain 12 §:n mukai- sesta lomanmääräytymisvuoden palkasta.

19 § Loman antaminen ja siirto ‌

Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudate- taan seuraavaa:

a) Kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lasketaan lomapäivien lukumäärä arki- päivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta sisältyy lomaan kutakin viittä lomapäivää kohti yksi arkilauantai.

b) Milloin osa lomasta annetaan työnantajan vahvistaman lomasuunnitelman mu- kaisesti varsinaisen lomakauden ulkopuolella, myönnetään loma tältä osin piden- nettynä 50 prosentilla.

c) Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai van- hempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myöhäisem- pään ajankohtaan.

20 § Vuosiloman säästäminen ‌

1. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi, ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivis- tään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

2. Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa.

3. Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajan- kohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

5. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosiloma

6. palkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemisesta työ- suhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työ- suhteen muuttuessa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutuessa toistaiseksi lo- mautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

21 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen loma-ajan palkastaan. Lo- marahaa ei makseta mahdollisen vuosilomapidennyksen osalta.

2. Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä ei ole oikeutta lomarahaan, mikäli toimi- henkilö itse irtisanoutuu tai hän on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen.

3. Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken.

22 § Henkilöstön edustajat ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittua luottamusmies- sopimusta.

23 § Työsuojelu ja terveydenhuolto ‌

1. Työsuojelun puitteiden luomiseksi työpaikalla noudatetaan määräyksiä työsuoje- lun valvonnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä Suomen riistakes- kuksessa on sovittu erillisellä pöytäkirjalla (liite 1).

2. Työnantaja huolehtii toimihenkilöiden ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta järjestämällä kustannuksellaan vähintään lakisääteisen työterveyshuollon.

24 § Perehdyttäminen ‌

1. Osapuolet pitävät tärkeänä, että Suomen riistakeskuksen organisaatiossa kiinni- tetään huomiota suunnitelmalliseen toimihenkilöiden perehdyttämiseen. Tässä toiminnassa on annettava tiedot erityisesti organisaatiosta, työoloista, työsuoje- lumääräyksistä ja -organisaatiosta sekä neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmäs- tä erillisen perehdyttämissuunnitelman mukaisesti.

2. Opastuksessa otetaan huomioon ammatin ja työmenetelmien asettamat vaati- mukset, työturvallisuustekijät ja opastettavan aikaisempi kokemus.

25 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistumisesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on sovittu.

26 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden keskusjär- jestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmähenkivakuutuksen.

27 § Työpaikkaruokailutuki ‌

Työnantaja voi tukea toimihenkilöiden työpaikkaruokailua, silloin kun se ei pysty työ- paikalla järjestämään kohtuullista työpaikkaruokailua. Työpaikkaruokailun tukea maksetaan kuukausittaisena palkanlisänä 47 euroa toimistotyötä tekeville ja 36 eu- roa vapaamuotoista työaikaa noudattaville.

28 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsenmak- sut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saa- miensa ohjeiden mukaisesti.

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet al- lekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvotte- lut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaista- vaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia, tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotte- luissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen rat- kaistavaksi.

30 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty sopimuksen voimassa ollessa.

31 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2020, mikäli 2020 palkkaratkai- susta ei päästä yksimielisyyteen. Kirjallinen irtisanomisilmoitus tulee tällöin saattaa toisen osapuolen tietoon viimeistään 30.11.2019.

Helsingissä, 1.2.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Luottamusmiessopimus – PALTA, Jyty, METO ja YTN

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA – Jyty - METO – YTN välisen työehtosopimuk- sen tarkoittamiin toimihenkilöihin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

1. Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työehtosopi- musalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työ- ehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työ- lainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat mää- räysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvotte- lu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

3 § Valitseminen

1. Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihenkilöjär- jestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen vara- miehensä vaalilla.

2. Tämän sopimuksen tarkoittaman työnantajan palveluksessa olevia sopijajärjestö- jen jäseniä edustamaan valitaan kolme luottamusmiestä ja heille varamiehet.

3. Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjestet- tävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

4. Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtä- vän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestä- jän ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varamiehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnanta- jan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

4 § Työsuhdeturva

1. Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työs- tä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä

ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

2. Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla pe- rusteilla, luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poike- ta.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luotta- musmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtosopimuk- sen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 43 §:n perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimuslain 13 §:n järjestysmääräyksiin.

3. Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palk- ka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työso- pimuslain 47 f §:n 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamusmies- asema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatka- miselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työ- paikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

2. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annet- tava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seu- raavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

− Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,

− työpaikka ja organisatorinen osasto,

− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain se- kä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,

− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,

− koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muutokset.

4. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilan- teen muuttuessa.

5. Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsot- tava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vastaava.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamusmiestehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luot- tamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä.

2. Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakir- joille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamuksellisuus säilyy.

7 § Luottamusmieskorvaus

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on 100 euroa 1.4.2018 alkaen

2. Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työ- tehtävien yhteydessä.

3. Luottamusmiehen aniskehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä, joka tarkastellaan vuosittain.

8 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä on liittojen välil- lä erikseen koulutussopimuksessa sovittu. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, korvataan matkakustannukset matkus- tussäännön mukaisesti.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

2. Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen työehtosopimus- osapuolten ratkaistavaksi.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä. Mikäli neuvottelut kos- kevat työsuojeluun liittyviä asioita, voi neuvotteluun osallistua myös työsuojeluval- tuutettu.

4. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudate- taan työehtosopimuksen mukaista menettelyä erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

5. Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lak- kauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neu- vottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018 alkaen toistaiseksi. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi so- pimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on to- dettu päättyneiksi.

Helsingissä 1.2.2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kolme edustajaa.

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

3. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurs- sin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallis- tujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista.

4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit vii- meistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik- kakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis- työelimissä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

4.1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1. Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytyille enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yleisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä to- dettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa hait- taa.

2. Kielteisessä tapauksessa luottamushenkilölle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa.

3. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

4. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

4.2. Korvaukset

1. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansi- onmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen kor- vaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyöteh- täviin yrityksessä.

2. Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yri- tyksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyk- sessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma, elä- ke tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

MATKUSTUSSÄÄNTÖ ‌

1 § Soveltamisala

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt ry:n välisen työ- ehtosopimuksen liiteosana noudatetaan tätä matkustussääntöä työsuhteissa, joihin edellä mainittua työehtosopimusta sovelletaan.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kustannuksista matkustussäännön mukaan.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee määräyksestä tehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimihenkilön asun- nosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskente- lee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

5. Työmatkan ei katsota vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edel- lyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

6. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka al- kaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummas- ta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

7. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suo- rittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suorittamistaan rahti- maksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttä- mättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina mak- suina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljem- pänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisontapaik- kamaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kuta- kin työmatkaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, kor- vataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu II luokan paikasta, jos etukäteen muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmatkoihin kor- vataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajoneuvon käyttö- korvausten euro ja senttimäärät määräytyvät Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työ- matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen ko- kopäivärahaan.

Osapäivärahan ja kokopäivärahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti. Mahdolliset muutokset kor- vauksissa huomioidaan vastaavasti tässä matkustusmääräyksessä.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivärahat mää- räytyvät verohallinnon kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta va- paaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mu- kaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokonees- sa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kah- della tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokau- den mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus ky- seisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa työnantajan kustantaman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 % alennettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos työnantaja on järjestä- nyt 2 päivittäistä ruokailua. Maksamisen edellytykset määräytyvät Verohallinon vahvistamien perusteiden mukaisesti.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioinut tavan- omaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työ- paikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien vero- vapaiden korvausten mukaisesti.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutositteen perus- teella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Ma- joittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ateriaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yöpymisraha, jos työ- matka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja

7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä mak- sua yöpymiskustannuksista. Yöpymisrahan suuruus määräytyy Verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määrä ennakko- na.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaatimuksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotettavat selvi- tykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.

12 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irti- sanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustannusten kor- vausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan sovittujen korvausten tarkistamisesta.

Helsingissä 1.2.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LIITE 1

Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta Suomen riistakeskuksessa ‌

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

Toimihenkilöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelu- toimikunnalle myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseksi ja työnantajien ja toimihenki- löiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa sopijaosapuolet ovat tehneet tämän lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta tarkoittaman sopimuksen.

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen riistakeskuksessa.

2 § Työsuojelun toimielimet

Työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta, johon kuuluu neljä jäsentä: työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, toimihenkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuu- tettua. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta.

Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valintaan nähden noudatetaan työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ja vas- taavaa asetusta.

3 § Työsuojeluyhteistyö

Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään laadittavan toimintasuunnitelman mukaises- ti

− toimistojen työolosuhteiden kehitystä ja kehittämisesityksiä

− toimihenkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä työpaikan asioita

− toimistojen työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia ja niiden toteutumista

− työsuojeluun liittyvän toimihenkilöiden koulutuksen, työhönopastuksen ja pereh- dyttämisen järjestämistä sekä

− työterveyshuollon toimeenpanoa.

4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilöitä edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada riittävästi vapau- tusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien hoitamisesta erillisen korvauk- sen, jonka suuruus on 1.4.2018 alkaen 100 euroa.

5 § Voimaantulomääräykset

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018. Voimaantulon jälkeen sopimus on irtisanot- tavissa kirjallisesti kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanovan osapuolen tulee samalla tehdä pääkohdittainen ehdotus uudeksi sopimukseksi. Irtisanomisesta huo- limatta osapuolet noudattavat tätä sopimusta, kunnes uusi on solmittu.

Helsingissä 1.2.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

JULKIS- JA YKSITYISAOLOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Asxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Xxxxxxxxx 0 X, 0. xxx, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxx-xx.xx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry