Aineiston analyysi. Tässä tutkimuksessa teemahaastattelujen analysointi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina käyttäen hyväksi abduktiivista päättelylogiikkaa. Teoriaohjaava analyysi sisältää Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan teoreettisia kytkentöjä ja teorian on mahdollista toimia apuvälineenä analyysin tekemisessä. Teoriaohjaavassa analyysissa tavoitteena on teorioiden testaamisen sijaan suurimmaksi osaksi uusien ajatusten luominen käyttäen hyväksi esimerkiksi ihmisten kokemuksista tutkimusongelmasta. Näin ollen kyseinen analyysimalli poikkeaa merkittävästi esimerkiksi aineistolähtöisestä analyysistä, jossa aikaisemmilla teoreettisilla havainnoilla ei sallita olevan mitään tekemistä itse analyysivaiheen kanssa. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2009, 96–97, 117–118.) Teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin useimmiten liittyvä abduktiivinen päättely sallii tutkijan ajatteluprosessin varioivuuden siten, että analyysitilanteessa teoria ja itse aineisto-osuuden tulkinta vuorottelevat (Tuomi & Sarajärvi 2009, 97). Teoriaohjaava asetelma soveltui tämän tutkimuksen teemahaastatteluaineistojen analyysimuodoksi psykologisen sopimuksen tutkimisessa erityisesti siksi, että se salli uusien näkökulmien esille nousun analyysivaiheen yhteydessä. Abduktiivinen päättelylogiikka yhdistettynä teoriaohjaavuuteen jättivät siis tutkijalle enemmän pelivaraa empiirisen osuuden sekä teorian luovaan yhdistelyyn, mikä nähtiin erityisen tärkeänä tutkimustulosten eli lopullisen tulkinnan kannalta. Haastatteluaineiston analyysin vaiheet voidaan Hirsijärven ja Hurmeen (2011) jakaa muun muassa luentaan, luokitteluun, yhteyksien löytämiseen sekä raportointiin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei tulisi koskaan jämähtää analyysivaiheeseen, vaan tutkimusongelma ja – tehtävä tulisi aina viedä syvällisemmän teoreettisen ymmärryksen tasolle. Kyseinen tutkimusaineiston saattaminen synteesin tasolle tapahtuu sen syvällisemmän tulkinnan kautta, joka onkin synteesin pohjimmainen tarkoitus. (Hirsijärvi & Hurme 2011, 144–145.) Tässä tutkimuksessa litteroitu haastatteluaineisto järjesteltiin ensin teemoittain perinteisen leikkaus ja liimaus – toiminnan avulla. Tämän jälkeen teemoittain järjestetty aineisto pilkottiin edelleen pienempiin alaluokkiin, joiden perusteella tutkija teki aineistoon liittyviä päätelmiä muistiinpanojen muodossa. Tutkimuksen konkreettiseen analyysiosioon haluttiin liittää tutkijan toteuttaman aineiston luokittelun tiivistelmä ”konsulttien näkemystaulukoiden” muodossa. Nämä näkemystaulukot liitettiin joka...
Aineiston analyysi. Tutkimusaineiston keräämisen jälkeen aineisto tulee muuttaa sellaiseen muotoon, että sitä voi- daan tutkia ja analysoida. Tässä tutkimuksessa primääriaineistona toimiva teemahaastattelu muu- tetaan nauhoituksesta tekstimuotoon Wordissä. Tätä kutsutaan litteroinniksi. Litterointi on aikaa vievää, mutta se edesauttaa tutkijan vuoropuhelua tutkimusaineiston kanssa. Haastattelun litte- rointi helpottaa analysointia eli aineiston järjestelmällistä läpikäymistä, luokittelua ja ryhmittelyä. (Vilkka 2021.) Litterointia voidaan tehdä eri tarkkuuksilla, riippuen miten tarkkaa tekstimuotoista sisältöä halutaan. Litterointia voidaan tehdä niin sanatarkasti, että erilaiset eleet ja äänenpainotkin on litteroitu. Yksi vaihtoehto on litteroida propositiotasolla, jolla tarkoitetaan sitä, että litteroin- nissa huomioidaan sanoman ydinsisältö. Tässä tutkimuksessa käytetään tällaista litterointitark- kuutta, sillä sanatarkalla litteroinnilla ei saa tähän tutkimukseen lisäarvoa. (Kananen 2015, 160– 161.) Tässä opinnäytetyössä haastattelut siis äänitetään, jonka jälkeen litteroin ne Wordiin. Litteroinnin jälkeen aineistosta on helppo lähteä poimimaan asioita korostamalla tekstiä esimerkiksi eri värillä. Tekstinkäsittelyohjelmalla voidaan sen jälkeen leikata, liimata ja siirrellä tekstiä esimerkiksi teemo- jen alle. Litteroitu aineisto voidaan siis purkaa teema-alueittain helpommin luettavaan muotoon. (Hirsijärvi & Hurme, 2000, 141.) Kun aineisto on saatu järkevään tekstimuotoon, sitä voidaan ana- lysoida. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään analysointimenetelmänä usein sisällönanalyysiä. Aineistoa voidaan lähestyä aineisto- tai teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. (Vilkka 2021.) Aineisto- lähtöisessä analysointitavassa aineisto luokitellaan aineistoista löytyvien aiheiden mukaan. Teo- riapohjaisessa analysointitavassa taas aineistoa voidaan analysoida teorian avulla ja sitä voidaan selittää teoreettisten käsitteiden avulla. Tämä analysointitapa mahdollistaa myös teorian testaa- misen. Teorialähtöisessä luokittelussa voidaan aineiston analysoinnin apuna käyttää taulukointia. Taulukkoon nostetaan teoriasta käsitteet ja ilmaisut. Aineiston litteroidusta tekstistä poimitaan ilmaisut, joiden katsotaan kuuluvan samaan luokkaan. (Kananen 2017, 142–144.) Tutkimuksen aineisto teemoitellaan ensimmäisenä, jonka jälkeen sitä analysoidaan. Tässä tutki- muksessa käytetään teoriapohjaista analysointitapaa, sillä tutkimuksessa käsitellään Leanin teoriaa osana prosessien tarkastelua ja kehi...
Aineiston analyysi. Toteutin aineiston analyysin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, jossa aineistoa käsitellään eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen (Tuomi & Sarajärvi 2009, 105-110). Analyysin lopputuloksena muodostetaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty jäsennys järjestellen aineistoa selkeään ja informatiiviseen muotoon sisällön kuitenkaan muuttumatta (Eskola & Suoranta 1998, 138.) Tarkoituksena on selkeyttää aineistoa ja luoda uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Sisällönanalyysissa käsiteltävää haastatteluaineistoa ensin luokitellaan, teemoitetaan sekä tyypitetään ja lopuksi toteutetaan yhteenveto (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92-93). Aineistosta nousi esille paljon erilaisia kiinnostavia huomioita, mutta rajasin analyysin koskemaan vain vastaajien suhtautumista SIB-toimintamalliin tutkimuskysymykseni kannalta olennaisella tavalla. Luokittelin, teemoitin ja tyypittelin aineiston, ja muodostin aineiston pohjalta neljä ryhmää, joiden avulla jäsensin aineistovastaukset. Muodostamani neljä ryhmää olivat realistinen suhtautumistapa, vähäiset odotukset, tulevaisuusorientoitunut optimismi sekä vähäiset tiedot. Tyypitellyssä aineisto ryhmitellään tietyiksi tyypeiksi, joiden avulla etsitään näkemyksille yhteisiä ominaisuuksia ja muodostetaan näistä yhteisistä näkemyksistä eräänlainen yleistys, tyyppiesimerkki (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93). Muodostamani neljä ryhmää edustavat näitä tyyppiesimerkkejä, joiden vastauksista tiivistin eri vastaajaryhmien näkemykset yleistyksiksi. Puolistrukturoidussa haastattelussa teemoja olivat aikaisempi tietoisuus SIB- toimintamallista, periaatteellinen suhtautuminen siihen, näkemys sen tarkoitusperistä sekä SIB-toimintamallin aikaan saama mahdollinen muutos. Tulosten kokoamisen yhteydessä syvennän analyysiäni nostaen esiin haastatteluaineistosta löytämiäni huomioita ja näkemyksiä vastausten yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista.
Aineiston analyysi. Kehyskertomuksien analysointi ei vaadi poikkeuksellisia analyysimenetelmiä vaan siihen on sovellettavissa kaikki samat analysointikeinot kuin muissakin laadullisissa tutkimuksissa. (Es- kola 2001, 83). Valitsimme teemoittelun kehyskertomusten analyysimenetelmäksi, sillä aineis- tosta nousi esille selkeitä teemoja. Teemoittelu tarkoittaa kerätyn aineistoin lajittelua aineis- tosta nousevien teemojen mukaan (Eskola & Xxxxxxxxx 2001, 41). Aineiston analyysissa olemme edenneet Xxxxxxx ja Xxxxxxx (2006) ohjeiden mukaisesti ja aloitimme kehyskertomus- ten analysoinnin lukemalla ne otteeseen läpi. Tällä varmistimme, että tuotettu aineisto tuli meille tutuksi ja saimme syvemmän ymmärryksen kirjoitetuista kehyskertomuksista. Tämän jälkeen saatoimme aloittaa alustavan teemoittelun. Tutustuimme aineistoon erikseen ja so- vimme tekevämme siitä muistiinpanoja ja kirjaavamme ylös siitä nousevia asioita ja mene- telmiä. Aineistoon huolellisen perehtymisen jälkeen kaikki samaan kehyskertomukseen annetut vasta- ukset ryhmiteltiin paperilla allekkain. Tämän jälkeen aloimme yksinkertaistaa kehyskerto- muksiin tuotettua aineistoa. Tässä vaiheessa kehyskertomusten vastaukset sekoittuivat ja ne ryhmiteltiin samojen aihepiirien mukaan. Työntekijät olivat kuvanneet käyttämiään työmene- telmiä eri sanoin ja kokosimme niistä mielestämme samaa tarkoittavat vastaukset yhteen, jotka sitten tiivistettiin alateemoiksi. Kuvio 2 havainnollistaa kuinka teemoittelimme aineis- toa ja poimimme esiin sieltä nousevia työmenetelmiä. Kun koko aineisto oli käyty läpi ja ryhmitelty, aloimme yhdistää mielestämme samankaltaiset alateemat, toisin sanoen työmenetelmät, ryhmiksi ja nimesimme nämä ryhmät yhdistävän yläkäsitteen mukaan teemoiksi. Analysoitua aineistoa havainnollistettiin aineistosta kerätyin sitaatein. Sitaatit ovat suoria lainauksia työntekijöiden kirjoittamista kehyskertomuksista ja niiden tarkoituksena on tuoda työntekijöiden ääni kuluviin. Alkuperäisilmaukset Alateema Teema Käyn Ainon kanssa keskustelua asiasta, jossa tuon esiin faktat, taloudelliset sekä ns. inhi- milliset. Yritän yhdessä Xxxxx kanssa kartoit- taa hänen elämäntilannettaan, asunnon ja tuen tarvetta, mahdollisesti tätä kautta myös muita asumisen vaihtoehtoja. kohtaaminen dialogisuus motivointi Keskustelupohjaisia menetelmiä Omien ohjaajien säännöllinen yhteydenpito on asia, jota painottaisin kotiutumista ajatel- len. Panostaisin asiakassuhteen luomiseen ja säännöllisiin tapaamisiin. kohtaaminen omaohjaajuus Keskustelup...
Aineiston analyysi. Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää erilaisia analyysitekniikoita, joilla aineisto ryhmitellään luokkiin. Synteesissä tutkittava ilmiö esitetään uudessa perspektiivissä ja siitä pyritään saamaan mahdollisimman selkeä kokonaiskäsitys. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 136–143.) Eskola ja Suoranta (2014, 138) painottavat, että keskeisintä laadullisen aineiston analyysissä on saada hajanaisesta aineistosta aikaan mielekäs ja selkeä kokonaisuus, jotta tutkittavasta asiasta kyetään saamaan uutta tietoa (ks. myös Xxxxx, Xxxxxx & Xxxxxxxx 2007, 475). Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä, jossa kuvattiin aineisto mahdollisimman systemaattisesti ja tarkasti. Eri tutkimusmenetelmillä saatu aineisto jaettiin erilaisiin kategorioihin, joita käyttämällä saatiin tutkittavista aiheista esiin uutta tietoa ja uusia näkemyksiä. Sisällönanalyysiä voidaan Tuomen ja Sarajärven (2009, 109–116) mukaan käyttää laadullista aineistoa analysoitaessa. Aineisto on tässä tutkimuksessa pääsääntöisesti sanallisessa muodossa, vaikka joissakin aineiston osissa käytetään myös määrällisiä arvoja. Sisällönanalyysissä pääkohdealueet löytyvät kommunikatiivisista, verbaalisista ja symbolisista sisällöistä. Xxxxxxx (2000, 254) toteaa, että tutkittava aineisto voi olla lähes mitä tahansa, kunhan se voidaan kytkeä tutkittavaan ilmiöön ja sitä pystytään kokoamaan, havainnoimaan ja analysoimaan.