Arviointia. Koeaikaa koskevaa sääntelyä on ollut olemassa yli 100 vuoden ajan.43 Sääntelylle voidaan katsoa olevan yleisesti hyväksytyt perusteet. Xxxxxxx sääntely vuoden 2001 TSL:ssa herättää ainakin kaksi kysymystä erityisesti sen johdosta, että perustuslakiva- liokunta (PeVL 41/2000) kiinnitti huomiota lausunnossaan työ- ja tasa-arvoasiain valio- kunnalle siihen, että yksittäisten henkilöiden voi olla vaikea saada selville, minkä sisältöiset työsuhteen ehtoja koskevat normit ovat sovellettavina.
Arviointia. Sopimusosapuolten tasavertaisen neuvotteluaseman ollessa tärkeää, voi pohtia ovatko työntekijät itse kykeneväisiä sopimaan kaikesta paikallisesti. Kuten tulevissa osioissa tullaan huomaamaan, kaikki työehtosopimuksen lausekkeet eivät täydennä kuka asiasta saa sopia paikallisesti. Täten, yleiskelpuuttavan lausekkeen pohjalta voi jäädä kuva, että näissä tilanteissa työntekijä itse voi sopia työnantajan kanssa toisin. Siksi olisi tärkeää, että työehtosopimusten lausekkeet täsmentäisivät, kenen tulee asiasta sopia. Varsinkin tilanteissa, joissa sovittava asia on hankala, sekä tilanteissa, joissa työnantajalla on mahdollista käyttää asemaansa väärin. Työntekijöiden edustajana paikallisessa sopimisessa pitäisi pääsääntöisesti toimia luottamusmies tai pääluottamusmies, sillä heillä on usein tarvittava osaaminen sopimustoiminnasta. Neuvotteluasema on myös tasapainoisempi kuin työntekijän ja työnantajan välillä, varsinkin luottamusmiesten kattavat irtisanomissuojan vuoksi.18 Siksi luottamusmiesten roolin painottaminen paikallisessa sopimisessa on ehdottoman tärkeää, jottei työnantaja voi sanella paikallisten sopimusten ehtoja. Voisi olla hyödyllistä, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet löytyvät suoraan jokaisen työehtosopimuksen yleiskelpuuttavasta lausekkeesta, kuten marava:n työehtosopimuksessa. Täten osapuolet tietäisivät yhdestä paikasta katsomalla, mistä asioista voi työehtosopimuksen puitteissa sopia toisin. Kuitenkin marava:n työehtosopimuksen listaa tulisi täydentää, jotta se sisältäisi kaikki paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Lisäksi selitys paikallisen sopimisen luonteesta voisi olla hyödyllistä löytyä jokaisesta yleiskelpuuttavasta lausekkeesta. Näin on tehty esimerkiksi marava:n työehtosopimuksessa tällä hetkellä ja osittain myös vartiointialan työehtosopimuksessa. Selityksen ei tarvitsisi olla pitkä, mutta se voisi kuvastaa esimerkiksi paikallisen sopimisen hyötyjä ja luonnetta.
Arviointia. Vaikka tarjolla oleva pilvipalvelu nostaa kustannuksiamme, se on silti selkeäs- ti edullisempi kuin vaihtoehtona oleva paikallisratkaisu. Kun lisäksi otetaan huomioon maakunta- ja SOTE-uudistuksen vaikutukset kaupungin käyttäjä- määrän vähenemisenä vuoden 2020 alusta lähtien, pilvipalvelu näyttäytyy vielä entistä edullisempana ratkaisuna. Toisaalta pilvipalvelun eduksi on luettava myös se, että siinä maksamme vain palvelusta, ja kustannus riippuu käyttäjämäärästä. Kaupungin ei tarvitse va- rautua laitekapasiteetin kasvattamisesta tai ohjelmistojen versiovaihdoksista johtuviin palvelukatkoihin ja kustannuksiin. Laadullisesti pilvipalvelu tarjoaa jatkuvasti kehittyvän ja modernin ympäris- tön, joka tukee hyvin myös mobiilipalveluja edellyttävää työtä kaikilla käyttä- jän eri laitteilla. Osa nykyisistä Istekin palvelimilla toimivista järjestelmistä on mahdollista to- teuttaa uudelleen pilvipalveluun ottamalla käyttöön siellä tarjolla olevia väli- neitä. Esimerkiksi intranet ja mobiililaitteiden etähallinta. Tällä voidaan saada aikaan säästöjä. Nykyisin noin kolmasosa Kuopion kaupungin käyttäjistä ei ole kustannussyis- tä voinut saada sähköpostia tai muita mm. mobiilikäyttöä tukevia palveluja käyttöönsä. Pilvipalvelu mahdollistaa aikaisempaa edullisemmin palvelut myös näille käyttäjille.
Arviointia. Yksittäisen työntekijän puutteelliset oikeussuojakeinot eivät koske pelkästään yleissitovana noudatettavia normimääräyksiä vaan periaatteessa sama ongelma koskee useita muita työ- suhteen ehtoja, pitkälti sellaisiakin, jotka perustuvat työlainsäädäntöön, kuten TAL:iin ja VL:iin ja YTL:iin. Myös näiden lakien osalta säännösten noudattaminen on jätetty työsuo- jeluviranomaisen valvonnan varaan. 166 Tehokkaiden oikeussuojakeinojen puute kuitenkin korostuu yleissitovassa järjestelmässä erityisesti sen vuoksi, että yleissitovaksi vahvistetut työehtosopimukset säännöstävät määrällisesti enimmät ja kiistatta myös keskisimmät työ- suhteen ehdot. Suurin osa työntekijöistä on yleissitovien työehtosopimusten piirissä, osa työ- suhteessa järjestäytyneisiin ja osa järjestäytymättömiin työnantajiin. Näyttäisi siltä, että oikeussuojakeinona yksittäisen työntekijän nostama suoritus- ja korvaus- kanne sopivat oikeussuojakeinona vain tiettyjen normimääräysten toteuttamiseen, mutta käyttäytymis- ja menettelynormien osalta se voi tulla käyttökelpoiseksi vain siinä poikkeuk- sellisessa tapauksessa, että työntekijälle aiheutuu korvattavaa vahinkoa. Sinänsä käyttäyty- mis- ja menettelynormien kohdalla voisi sopia yksittäisen työntekijän näkökulmasta 164 Työsuhdeasioiden valvonta 2017, s. 13. 165 Työsuhdeasioiden valvonta 2017, s. 21. 166 VL 37 § ja TAL 43 §. YTL:n noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön alainen yhteistoiminta- asiamies. oikeussuojakeinona vahvistuskanne, mutta yleiseksi käyttökelpoiseksi oikeussuojakeinoksi siitä tuskin on käytännön työelämässä, työstä pidättäytymisestä puhumattakaan. Aika lailla jo suppean normatiivisen tarkastelun perusteella voi todeta, että normimääräysten noudattamisen suhteen työsuojelunviranomaisen suorittama valvonta on oikeussuojakei- nona tehottomampi kuin normaalisitovan järjestelmän tehoste- ja toteuttamiskeinot. 167 Näin on jo todettu myös TSL:a koskevassa hallituksen esityksessä viitaten työsuojeluviranomai- sen rajallisiin resursseihin ja suppeisiin valvontakeinoihin. 168 Keskeinen ero työehtosopi- musjärjestelmien välillä on siinä, että ainakin käyttäytymis- ja menettelynormien noudatta- misen toteuttaminen yleissitovassa järjestelmässä on pitkälti vain viranomaisvalvonnan va- rassa. Normaalisitovaan järjestelmään kuuluvat tehoste- ja toteuttamiskeinot ovat moninaiset, mutta huomio kiinnittyy erityisesti niiden kärkeen, TEhtoL 7 §:n hyvityssakkoon, jota voi pitää tärkeimpänä normimääräysten noudattamista tehostavana san...
Arviointia