Arviointia. Koeaikaa koskevaa sääntelyä on ollut olemassa yli 100 vuoden ajan.43 Sääntelylle voidaan katsoa olevan yleisesti hyväksytyt perusteet. Xxxxxxx sääntely vuoden 2001 TSL:ssa herättää ainakin kaksi kysymystä erityisesti sen johdosta, että perustuslakiva- liokunta (PeVL 41/2000) kiinnitti huomiota lausunnossaan työ- ja tasa-arvoasiain valio- kunnalle siihen, että yksittäisten henkilöiden voi olla vaikea saada selville, minkä sisältöiset työsuhteen ehtoja koskevat normit ovat sovellettavina.
(1) Laissa on jätetty sääntelemättä koeajan sallittavuus saman työntekijän ja työn- antajan välisissä työsuhteissa, vaikka sen suhteen on oikeuskäytännössä ja -kirjalli- suudessa hyväksytty varsin yksiselitteiset periaatteet. Niiden mukaan merkitystä on työtehtävien muutoksilla ja, jos kysymys on peräkkäisistä työsopimuksista, myös sopi- musten välillä kuluneella ajalla. Lain perusteella ei yksittäinen työnantaja tai työnteki- jä pysty arvioimaan uuden koeaikaehdon sallittavuutta, koska se pitäisi osata päätellä koeajan tarkoitusta ja siihen kytkettyä koeaikapurun asiallisuutta koskevista säännök- sistä, minkä lisäksi olisi osattava ottaa huomioon myös kohtuuttomia ehtoja koskeva sääntely.
(2) Työntekijän kannalta olisi ollut toivottavaa, että työntekijän suorittaman koeai- kapurun asiallisuutta koskevia vaatimuksia olisi säännelty tai eduskuntakäsittelyssä, jossa hallituksen esitystä tältä osin muutettiin, ainakin perusteltu – puoleen tai toiseen – niin, että ammattilaispelaajaa koskevan ennakkoratkaisun (KKO 1993:42) vaikutta- vuuteen olisi otettu kantaa. Kysymyshän on tärkeä työntekijän lisäksi myös uutta työnan- tajaa koskevan vahingonkorvausvastuun takia. Vaihtoehtoa, jossa vaatimus koe- aikapurun perusteesta ei koskisi työntekijää tai olisi työntekijän osalta toisensisältöinen kuin työnantajan, puoltaa se, että tosiasiassa työntekijää voidaan rangaista rehelli- syydestä: jos ainoa – ääneen lausuttu – motiivi vaihtaa työpaikkaa on ollut parempi palkka, työntekijä voi, mahdollisesti uuden työnantajansa ohella, joutua korvaamaan sen vahingon, joka edelliselle työnantajalle on aiheutunut koeaikapurun johdosta. Ilmoit- tamalla purkuun muun uskottavan syyn, työntekijä välttyy korvausvastuulta. Lähteet Hallituksen esitys Eduskunnalle työsuhdeturvan kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 2005/1983 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työsopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut- tamisesta (HE 248/1985 vp). Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopi...
Arviointia. Yksittäisen työntekijän puutteelliset oikeussuojakeinot eivät koske pelkästään yleissitovana noudatettavia normimääräyksiä vaan periaatteessa sama ongelma koskee useita muita työ- suhteen ehtoja, pitkälti sellaisiakin, jotka perustuvat työlainsäädäntöön, kuten TAL:iin ja VL:iin ja YTL:iin. Myös näiden lakien osalta säännösten noudattaminen on jätetty työsuo- jeluviranomaisen valvonnan varaan. 166 Tehokkaiden oikeussuojakeinojen puute kuitenkin korostuu yleissitovassa järjestelmässä erityisesti sen vuoksi, että yleissitovaksi vahvistetut työehtosopimukset säännöstävät määrällisesti enimmät ja kiistatta myös keskisimmät työ- suhteen ehdot. Suurin osa työntekijöistä on yleissitovien työehtosopimusten piirissä, osa työ- suhteessa järjestäytyneisiin ja osa järjestäytymättömiin työnantajiin. Näyttäisi siltä, että oikeussuojakeinona yksittäisen työntekijän nostama suoritus- ja korvaus- kanne sopivat oikeussuojakeinona vain tiettyjen normimääräysten toteuttamiseen, mutta käyttäytymis- ja menettelynormien osalta se voi tulla käyttökelpoiseksi vain siinä poikkeuk- sellisessa tapauksessa, että työntekijälle aiheutuu korvattavaa vahinkoa. Sinänsä käyttäyty- mis- ja menettelynormien kohdalla voisi sopia yksittäisen työntekijän näkökulmasta 164 Työsuhdeasioiden valvonta 2017, s. 13. 165 Työsuhdeasioiden valvonta 2017, s. 21. 166 VL 37 § ja TAL 43 §. YTL:n noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön alainen yhteistoiminta- asiamies. oikeussuojakeinona vahvistuskanne, mutta yleiseksi käyttökelpoiseksi oikeussuojakeinoksi siitä tuskin on käytännön työelämässä, työstä pidättäytymisestä puhumattakaan. Aika lailla jo suppean normatiivisen tarkastelun perusteella voi todeta, että normimääräysten noudattamisen suhteen työsuojelunviranomaisen suorittama valvonta on oikeussuojakei- nona tehottomampi kuin normaalisitovan järjestelmän tehoste- ja toteuttamiskeinot. 167 Näin on jo todettu myös TSL:a koskevassa hallituksen esityksessä viitaten työsuojeluviranomai- sen rajallisiin resursseihin ja suppeisiin valvontakeinoihin. 168 Keskeinen ero työehtosopi- musjärjestelmien välillä on siinä, että ainakin käyttäytymis- ja menettelynormien noudatta- misen toteuttaminen yleissitovassa järjestelmässä on pitkälti vain viranomaisvalvonnan va- rassa. Normaalisitovaan järjestelmään kuuluvat tehoste- ja toteuttamiskeinot ovat moninaiset, mutta huomio kiinnittyy erityisesti niiden kärkeen, TEhtoL 7 §:n hyvityssakkoon, jota voi pitää tärkeimpänä normimääräysten noudattamista tehostavana san...
Arviointia. Vaikka tarjolla oleva pilvipalvelu nostaa kustannuksiamme, se on silti selkeäs- ti edullisempi kuin vaihtoehtona oleva paikallisratkaisu. Kun lisäksi otetaan huomioon maakunta- ja SOTE-uudistuksen vaikutukset kaupungin käyttäjä- määrän vähenemisenä vuoden 2020 alusta lähtien, pilvipalvelu näyttäytyy vielä entistä edullisempana ratkaisuna. Toisaalta pilvipalvelun eduksi on luettava myös se, että siinä maksamme vain palvelusta, ja kustannus riippuu käyttäjämäärästä. Kaupungin ei tarvitse va- rautua laitekapasiteetin kasvattamisesta tai ohjelmistojen versiovaihdoksista johtuviin palvelukatkoihin ja kustannuksiin. Laadullisesti pilvipalvelu tarjoaa jatkuvasti kehittyvän ja modernin ympäris- tön, joka tukee hyvin myös mobiilipalveluja edellyttävää työtä kaikilla käyttä- jän eri laitteilla. Osa nykyisistä Istekin palvelimilla toimivista järjestelmistä on mahdollista to- teuttaa uudelleen pilvipalveluun ottamalla käyttöön siellä tarjolla olevia väli- neitä. Esimerkiksi intranet ja mobiililaitteiden etähallinta. Tällä voidaan saada aikaan säästöjä. Nykyisin noin kolmasosa Kuopion kaupungin käyttäjistä ei ole kustannussyis- tä voinut saada sähköpostia tai muita mm. mobiilikäyttöä tukevia palveluja käyttöönsä. Pilvipalvelu mahdollistaa aikaisempaa edullisemmin palvelut myös näille käyttäjille.
1. Kuopion kaupunki päättää valita tarjolla olevista kahdesta vaihtoehdosta pilvipalvelumallin ja valtuuttaa tietohallintojohtajan allekirjoittamaan M365-sopimuksen kolmivuotiskaudeksi 04/2018 – 03/2021 ja
2. varautuu lisämäärärahatarpeeseen (enintään) 411.000 euroa Yleishallin- non kustannuspaikalle 1945, Tietohallinnon kehittämishankkeet. Lisä- määrärahaesitys tuodaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn, kun käyttösuunnitelmaan merkittyjen muiden kehittämishankkeiden ete- neminen on tarkemmin arvioitavissa. Liitteet 1 2314/2018 Microsoft 365 -palveluiden varautuminen Xxxxx Xxxxxxx puh. +000 00 000 0000 Valmistelija etunimi.sukunimi(at)xxxxxx.xx Kaupunginhallitus hyväksyy va. tietohallintojohtajan esityksen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat