Common use of Asiakirjojen julkisuus ja salassapito Clause in Contracts

Asiakirjojen julkisuus ja salassapito. Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan viran- omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julki- suuslain säännöksiä. Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallis- tumishakemuksen, on julkinen asia sen jälkeen, kun asia on päätet- ty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankintayksikölle saapu- neet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia on, jos asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen oman harkintansa perusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi laajan esityslistoja koskevan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta- asioissa pidetä suositeltavana. Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätök- sen ja kun asiaa koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen päätös on syntynyt. Päätöksen julkistaminen ta- pahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kil- pailuun osallistuneille tarjouksentekijöille ja asettaa se yleisesti näh- täväksi kuntalain mukaisesti. Asianosaisille toimitettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeustur- vakeinoja (asianosaisjulkisuus). Lopullisesti kaikki hankinta- asiakirjat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain no- jalla julkisiksi, kun hankintasopimus on tehty (JulkL 7 §). Jälkim- mäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta. Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinen. Tarjoukseen liittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikkö- hinnat ja hintaerittelyt ovat pääsääntöisesti asianosaisjulkisia, koska tarjouskilpailun voittaja on saatettu valita näiden tietojen perusteel- la. Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikut- taneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvitta- essa hakea muutosta päätökseen. Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyt- tää oikeudettomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elin- keinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaise- minen saattaisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahin- koa (JulkL 24 §). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koske- va jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten lii- ketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Asiakirjojen julkisuus ja salassapito. Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asiakirjojen Xxxxxxx- xxxxx julkisuudessa noudatetaan viran- omaisten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julki- suuslain julkisuuslain säännöksiä. Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallis- tumishakemuksenosallistumishakemuksen, on julkinen julki- nen asia sen jälkeen, kun asia on päätet- ty päätetty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankintayksikölle saapu- neet hankintayksi- kölle saapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia on, jos asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen oman harkintansa perusteella pe- rusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi laajan esityslistoja koskevan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta- asioissa pidetä suositeltavana. Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätök- sen hankintapäätöksen ja kun asiaa koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen päätös on syntynyt. Päätöksen julkistaminen ta- pahtuu tapahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kil- pailuun kilpailuun osallistuneille tarjouksentekijöille tar- jouksentekijöille ja asettaa se yleisesti näh- täväksi nähtäväksi kuntalain mukaisesti. Asianosaisille toimitettuun toimi- tettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeustur- vakeinoja oikeusturvakeinoja (asianosaisjulkisuusasianosaisjulki- suus). Lopullisesti kaikki hankinta- hankinta-asiakirjat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain no- jalla julki- suuslain nojalla julkisiksi, kun hankintasopimus on tehty (JulkL 7 §). Jälkim- mäinen Jälkimmäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta. Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinen. Tarjoukseen liittyvän liitty- vän kokonaishinnan lisäksi myös yksikkö- hinnat yksikköhinnat ja hintaerittelyt ovat pääsääntöisesti asianosaisjulkisiaasian- osaisjulkisia, koska tarjouskilpailun voittaja on saatettu valita näiden tietojen perusteel- laperusteella. Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ver- tailuun ja päätöksen tekemiseen vaikut- taneista vaikuttaneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvitta- essa mahdolli- suus tarvittaessa hakea muutosta päätökseen. Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyt- tää oikeudettomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elin- keinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaise- minen saattaisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahin- koa (JulkL 24 §). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koske- va koskeva jälki-ilmoitus ei saa sisältää si- sältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten lii- ketietojen luotta- muksellisten liiketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua. Hankintalaki edellyttää, että hankintasopimus tehdään kirjallisesti. Kysymys on hankintata- pahtuman dokumentoinnista, mutta ei ehdottomasti sopimuksen syntymisajankohdasta, joka määräytyy oikeustoimilain mukaisesti.

Asiakirjojen julkisuus ja salassapito. Hankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asiakirjojen Asia- kirjojen julkisuudessa noudatetaan viran- omaisten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julki- suuslain julkisuuslain säännöksiä. Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallis- tumishakemuksenosallistumishakemuksen, on julkinen jul- kinen asia sen jälkeen, kun asia on päätet- ty päätetty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankintayksikölle saapu- neet hankin- tayksikölle saapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia on, jos asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen oman harkintansa har- kintansa perusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi laajan esityslistoja koskevan laajan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta- hankinta-asioissa pidetä suositeltavana. Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätök- sen hankintapäätöksen ja kun asiaa koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen päätös on syntynyt. Päätöksen julkistaminen ta- pahtuu tapahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon huomi- oon kuntalain, hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kil- pailuun kilpailuun osallistuneille tarjouksentekijöille ja asettaa se yleisesti näh- täväksi kuntalain mukaisestitarjouksentekijöille. Asianosaisille toimitettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeustur- vakeinoja oikeusturvakeinoja (asianosaisjulkisuusasianosais- julkisuus). Lopullisesti kaikki hankinta- hankinta-asiakirjat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain no- jalla nojalla julkisiksi, kun hankintasopimus on tehty (JulkL 7 §). Jälkim- mäinen Jälkimmäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta. Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinenjulkinen hankintaa koske- van päätöksentekoprosessin ja sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (JulkL 7 §). Tarjoukseen Tarjouk- seen liittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikkö- hinnat ja hintaerittelyt yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti asianosaisjulkisia, koska tarjouskilpailun voittaja on saatettu valita näiden tietojen perusteel- lajulkisia. Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikut- taneista vaikuttaneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvitta- essa tarvittaessa hakea muutosta päätökseenpäätökseen (JulkL 11 §). Osa hankinnoista on sellaisia, että tarjoushinta annetaan vain kokonaishintana. Huomatta- va osa hankittavista tuotteista tai palveluista on kuitenkin sellaisia, joiden lopullista määrää ei tiedetä vielä kilpailuttamisvaiheessa, joten hinta annetaan yksikköhintana. Tällaisia han- kintoja ovat tyypillisesti kausihankintoihin liittyvät tavarahankinnat, joiden lopulliset määrät selviävät vasta sopimuskauden aikana tavaroita kohteeseen toimitettaessa. Vastaavasti rakennusurakoissa käytetään yksikköhintoja joko rakennuskohteen toteuttamisen tiettyjen osa-alueiden hinnoittelussa tai jopa koko kohteen hinnoittelussa. Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyt- tää käyttää oikeudettomasti tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tarjouk- sen tehneen elin- keinonharjoittajan elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaise- minen ilmaiseminen saattaisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle elin- keinonharjoittajalle taloudellista vahin- koa vahinkoa (JulkL 24 §). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koske- va koskeva jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten lii- ketietojen liiketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailuakilpai- lua.

Asiakirjojen julkisuus ja salassapito. Hankintoja koskevien Hankinta-asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta. Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan viran- omaisten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun anne- tun lain (621/1999) eli julki- suuslain julkisuuslain ja hankintalain säännöksiä. Tarjouspyyntö tulee yleisesti julkiseksi hankintailmoituksen julkaisemispäivästä lähtien. Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallis- tumishakemuksenpyydetty, on julkinen asia sen jälkeen, kun asia on päätet- ty tai kirjattu viranomaisessaasia. Sen sijaan hankintayksikölle saapu- neet saapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen tässä vaiheessa julkisia. Eri asia onTarjouksia ei julkisteta ennen päätöksentekoa, jos asiassa järjestetään jotta tarjousten vertailu ja mahdollisten lisätietojen hankkiminen voitaisiin suorittaa asianmukaisella tavalla. Hankintapäätös on julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen oman harkintansa perusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi laajan esityslistoja koskevan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta- asioissa pidetä suositeltavana. Sen sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätök- sen ja kun asiaa koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen tar- kistettu tai viranhaltijan tekemä päätös on syntynyt. Päätöksen julkistaminen ta- pahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon hankintalain ja julkisuuslain velvoitteetallekirjoitettu. Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen jäl- keen antaa päätös tiedoksi kil- pailuun tarjouskilpailuun osallistuneille tarjouksentekijöille ja asettaa se yleisesti näh- täväksi kuntalain mukaisestitarjoajille. Asianosaisille toimitettuun toimitet- tuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksentekoon vaikuttaneet tiedottiedot kuten tarjousvertailut sekä muutoksenhakuohjeet, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä oikeustur- vakeinoja (asianosaisjulkisuus)käyttäälakisäätei- siä oikeusturvakeinoja. Lopullisesti kaikki hankinta- Hankinta-asiakirjat tulevat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain no- jalla yleisesti julkisiksi, kun hankintasopimus hankinta- sopimus on tehty (JulkL 7 §)tehty. Jälkim- mäinen tilanne koskee lähinnä nsTarjoajan liike- tai ammattisalaisuudet ovat edellä mainitusta huolimatta aina salassa pidettäviä. yleisöjulkisuuttaJos asianosainen ennen sopimuksen tekoa tai ulkopuolinen sopimuksen teon jälkeen pyytää nähtäväkseen tarjoukset ja niissä on liikesalaisuuksia, jotka on pidettävä salassa, niin ne on poistettava näytettävästä materiaalista. Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama an- tama tarjoushinta on kuitenkin julkinen. Tarjoukseen liittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikkö- hinnat ja hintaerittelyt ovat pääsääntöisesti asianosaisjulkisia, koska tarjouskilpailun voittaja on saatettu valita näiden tietojen perusteel- la. Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjousten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikut- taneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisi mahdollisuus tarvitta- essa hakea muutosta päätökseen. Hankintaviranomainen Luottamushenkilö tai kuntakonsernin palveluksessa oleva ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyt- tää oikeudettomasti ennen päätöksentekoa hankin- taa valmisteltaessa, antaa siitä ulkopuolisille muita kuin tarjouspyynnöstä ilmeneviä tai asian käsittelyaikaan liittyviä tietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elin- keinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen. Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaise- minen saattaisi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahin- koa (JulkL 24 §). EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koske- va jälki-ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten lii- ketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.