Asumispalvelut Mallilausekkeet

Asumispalvelut. Tulosyksikön toiminta-ajatus

Asumispalvelut. Asiakas Tehostettu palveluasuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittari Tavoitetaso 2017 Palvelut (prosessit) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittari Tavoitetaso 2017 Henkilöstö Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittari Tavoitetaso 2017 Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittari Tavoitetaso 2017 Taloudelliset tunnusluvut: Terveys- ja vanhuspalvelut TP2014 TP2015 TA2016 muutettu alkuperäinen TA2017 Yhteensä -45 631 567 -46 047 118 -45 863 040 -43 423 300,00 TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 Avovastaanotot Vuodeosastot Tukipalvelut Työterveyshuolto TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 tp2014 tp2015 ta2016 tae2017 Suun- ja hampaiden terveydenhuolto Erikoissairaanhoito

Asumispalvelut. Kuntien asumispalveluita koskevat palvelusopimukset voidaan jakaa ikääntyneiden ja kehitysvammaisten palveluita koskeviin sopimuksiin. Pääsääntöisesti kumpaakin palvelukokonaisuutta koskevat asumispalve- luiden sopimukset ovat sisällöltään samankaltaisia. Mainittavana erona on kuitenkin se, että kehitysvam- maisten asumispalveluita koskevissa sopimuksissa on joissain tapauksissa mukana samassa sopimuk- sessa myös päivätoimintaa koskevaa toimintaa. Tämän lisäksi asumispalvelut jakautuvat eri ryhmiin sen mukaan, kuinka intensiivistä tukea palvelun asiakkaat tarvitsevat asumisensa tueksi. Olennainen jako tältä osin jako tehostettuun palveluasumiseen ja tuettuun palveluasumiseen. Sopimusten yleisten huomioiden osalta tällä erolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Ero näkyy lähinnä hankittavan palvelun kuvauksina. Asumispalveluita hankitaan poikkeuksetta puitesopimuksilla. Tämän puitesopimuksen perusteella kunta tekee yksittäistä asiakasta koskevan päätöksen palveluasumisesta ja laaditaan erillinen sopimus koskien tätä asiakasta. Yleisesti käytetty tapa on laatia kolmen sopijaosapuolen kesken vuokrasopimus, jossa osa- puolina on asukas, kunta ja palveluntarjoaja. Joissain tapauksissa asukas tekee itse vuokrasopimuksen palveluntarjoajan kanssa ja muutamassa tapauksessa järjestely on toteutettu alivuokrausketjuna, jossa kunta vuokraa tilat ja vuokraa ne sen jälkeen asukkaalle. Sopimukset laaditaan pääsääntöisesti määräai- kaisina. Sopimuskaudet ovat yleensä viisi vuotta tai alle ja niihin sisältyy tyypillisesti mahdollisuus vuoden tai kahden vuoden optiokauteen. Sopimukset, jotka jatkuisivat sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voi- massa olevina ovat asumisen palveluissa melko harvinaisia. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia on laadittu lähinnä säätiöiden ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osa näistä säätiöiden kanssa solmituista toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista oli myös hyvin vanhoja. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden kanssa solmitut sopimukset ovat lähes poikkeuksetta määräaikaisia. Eritysesti tehostetun palveluasumisen sopimuksille tyypillistä on varsin yksityiskohtaisten laatukriteerien käyttäminen. Näissä kriteeristöissä määritellään sisältyvän palvelun minimitasot muun muassa ravitsemuk- sen ja siivouksen osalta. Lisäksi osassa sopimuksista on sisällytetty tämän lisäksi mahdollisuus asukkaalle hankkia omalla kustannuksella lisäpalveluita. Monissa sopimuksissa nämä laatukriteerit on myös yhdistetty palvelusta maksettavaan ...

Asumispalvelut. Aktiivisella maa- ja kaavoituspolitiikalla pyritään turvaamaan riittävä tonttitarjonta ja markki- nointi kunnan eri osa-alueilla. Tätä kautta pyritään lisäämään uuden kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana. Kuntien omistamat kiinteistö-osakeyhtiöt fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi.