Budjetointi Mallilausekkeet

Budjetointi. 9 § KUSTANNUSPAIKAT J A T I L I T 10 § Y L E I S TÄ RAHALIIKENTEESTÄ
Budjetointi. Yksittäisten tapahtumien ta i hankintojen y l i t täessä v i i s i s a taa ( 500 ) euroa, tulee hallituksen tehdä budjetti tapahtumasta ta i hankinnasta s ekä e s i t tää s e hallituksen kokouksessa. Pienemmistä tapahtumista e i vaadita e r i l l i s tä budjettia, mutta i lmoitusvelvollisuus hallitukselle on tapahtuman j ä r j e s tä j i l l ä . Yli kahdentuhannenviidensadan ( 2500 ) euron tapahtumista j a hankinnoista on e s i tettävä toteumalaskelma kulun syntymisen j ä l keen hallituksen kokouksessa. Alle 500 euron yksittäiset menoerät e i vät vaadi e r i l l i s tä hallituksen päätöstä, mikäli ne kuuluvat j o hyväksyttyyn tapahtumabudjettiin ta i ta lousarvioon. Talousarvio j akaantuu a inakin s euraaviin e r i y l äkustannuspaikkoihin, j otka ovat Vapaa- a j an tapahtumat, Vuosijuhlat, Matkat, Liikunta, Tilat, Yritysyhteistyö, Viestintä, Koulutuspolitiikka j a edunvalvonta, Hallinto, PMEx Boomi, Mentorointi, Ainekerhot, Maisteritoiminta, Alumnitoiminta, Kansainvälisyys s ekä Tekstiilit j a oheistuotteet. Lisäksi kaikilla Boomin merkittävillä poikkitieteellisillä tapahtumakokonaisuuksilla on omat y l äkustannuspaikkansa. Kussakin kustannuspaikassa on tarpeellinen määrä t i l e j ä e r i tulo- j a menoerien e r i t te l emiseksi budjetissa. Uusista merkittävistä tapahtumakonsepteista perustetaan uusia kustannuspaikkoja tarpeen mukaan. Yhdistyksen r ahaliikenne on hoidettava s i ten, e t tä ennen maksun suorittamista on tarkastettava menotositteen päiväys, l a skutoimituksen o ikeellisuus j a menon a s i anmukainen hyväksyminen. Kaikesta r ahaliikenteestä j a l a skujen käsittelystä tulee o l l a kuittaus päiväysmerkintöineen.
Budjetointi. Voimassa olevaa sopimuskantaa analysoimalla voidaan saada ajantasainen tieto seuraavalle budjettikaudelle ulottuvista, voimassa olevista sopimuksista, jotka joko lisäävät menoja tai tuo- vat tuloja. Tämä on hyödyllistä erityisesti tilanteissa, joissa budjetoiva vastuuhenkilö on vaih- tunut, ja sopimustietoon ja niiden liiketaloudellisiin vaikutuksiin pitää perehtyä budjetointipro- sessin aikana.

Related to Budjetointi

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.