Haastattelututkimus Mallilausekkeet

Haastattelututkimus. Haastattelututkimus toteutettiin haastattelemassa neljää Väyläviraston projektipäällik- köä. Haastateltavat henkilöt valittiin case-tutkimukseen valikoituneista ST- ja STk-ura- koista, mutta haastatteluissa kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä myös muiden kuin case-urakoiden osalta. Haastattelukysymykset toimitettiin haastateltaville projektipäälli- köille etukäteen ja ne olivat kaikille osallistujille samat. Haastattelut pidettiin tammi- ja helmikuussa 2022 Microsoft Teamsin välityksellä. Haastatteluissa tiedusteltiin toimivia käytäntöjä ja kehityskohteita liittyen Väyläviraston ST-malleilla toteutettujen rakennusurakoiden hankinta- ja sopimusvaiheen tehtäviin. Ta- voitteena oli löytää kehitystarpeet Väyläviraston ST-mallien kaupallisiin malliasiakirjoihin. Haastattelukysymyksiä oli 37 kappaletta, joista 14 koski hankintavaihetta ja 23 koski so- pimusvaihetta. Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 1. Haastattelukysymysten teemat olivat seuraavat: • Hankintavaihe o Markkinoiden informointi / kuuleminen o Hankintamenettely o Tarjouksen tekeminen ja sisältö o Laadun vertailuperusteet o Vähimmäisvaatimukset • Sopimusvaihe o Urakoitsijan tehtävät ja velvollisuudet o Riskien ja vastuunjako o Kannustejärjestelmä o Sakot ja sanktiot o Lisä- ja muutostyöt o Laatu- ja luovutusaineisto Haastattelukysymysten jälkeen haastateltavilta kysyttiin suoria kehityskohteita seuraa- viin Väyläviraston ST-malliasiakirjoihin: tarjouspyyntö, urakkaohjelma ja dokumentoin- tiohje. Haastattelututkimuksen tulokset on esitetty luvussa 5.
Haastattelututkimus. Jo ennen tutkimuksen aloittamista oli selvää, että haluaisin tutustua Toyota Fi- nance Finland Oy:n toimintaan ja asiakkaisiin tarkemmin. Koska tutkimukseni aiheena oli selvittää standardimuutoksen vaikutusta nimenomaan leasingasiak- kaisiin, oli ensimmäisenä tehtävänäni saada kattava kuva yrityksen asiakas- kannasta. Koska asiakassegmenttien hyvään ymmärtämiseen ei riitä pelkkä asiakaskannan tarkastelu näyttöpäätteeltä, päädyin tekemään haastattelututki- muksen kohdeyrityksen sisällä. Haastattelututkimukseni oli tyypiltään puolistrukturoitu, eli niin sanottu teema- haastattelu, jossa oli aika ajoin myös keskustelunomaisia piirteitä. Keskuste- lunomaisuus on kyseisessä tutkimustavassa sallittua, sillä puolistrukturoitu haastattelu ei sisällä tarkasti määriteltyä kysymysmuotoa tai esittämisjärjestys- tä, kuten strukturoitu haastattelu (Metsämuuronen, 2006, 115). Leasingasiakas- kantaan liittyvissä kysymyksissä haastattelin kohdeyrityksen leasingpäällikkönä toimivaa Xxxxx Xxxxxxxxx, jonka kanssa kävimme läpi myös leasingtoimialaan liit- tyviä tekijöitä. Luottopäätöksiin liittyvissä asioissa haastattelin Xxxx Xxxxxxxxxx, joka toimii luottoneuvojana Toyota Finance Finland Oy:ssä. (Haastattelurungot kts. Liite 2) Haastattelun yhteydessä sain leasingasiakaskannasta valmiiksi rajatun data- aineiston, joka edusti merkittävää osaa kohdeyrityksen koko leasingsopimus- kannasta. Aineisto oli rajattu siten, että se sisälsi Toyota Finance Finland Oy:n jälleenmyyjien tekemät sopimukset yrityksille, kunnille, säätiöille ja yhdistyksille. Koska kyselytutkimus vahvisti hypoteesin siitä, että standardimuutos voi vaikut- taa kansainvälisesti toimivien yritysten tilinpäätöksiin, päätin selvittää asiakas- kannasta, kuinka paljon kyseisiä yrityksiä löytyy Toyota Finance Finland Oy:n leasingasiakkaista. Koska aineistossa oli asiakasyrityksiä yhteensä 891, päätin rajata tarkasteluni kohteeksi vain yritykset, joilla on huoltoleasingsopimuksia, sil- lä niihin standardimuutos vaikuttaa eniten. Huoltoleasingasiakkaista rajasin vie- lä tarkasteluni kohteeksi 50 suurinta asiakasta sopimusmäärällä mitattuna, jol- loin kaikista huoltoleasingsopimuksista tarkasteluni koski hieman yli viittäkym- mentä prosenttia.

Related to Haastattelututkimus

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Työvuoroluettelo 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

  • Henkilövakuutus Pohjantähti voi irtisanoa vakuutuksen päättymään, jos - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on en- nen vakuutuksen myöntämistä tahalli- sesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, antanut vääriä tai puutteellisia tietoja eikä Pohjantähti oi- kean asianlaidan tuntien olisi myöntänyt vakuutusta - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on en- nen vakuutuksen myöntämistä antanut vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja ja kun vakuutussopimus tästä huoli- matta sitoo Pohjantähteä - vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa vaaran lisääntymisestä (kohta 4.2) eikä Pohjantähti asiantilan muuttu- misen vuoksi olisi enää pitänyt vakuu- tusta voimassa - vakuutuksenottajan tai vakuutetun Poh- jantähdelle sopimusta tehtäessä ilmoit- tamissa seikoissa on vakuutuksen voi- massa ollessa tapahtunut sellainen va- hingonvaaraa lisäävä muutos, ettei yhtiö enää muuttuneissa olosuhteissa myön- täisi vakuutusta - vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut va- kuutustapahtuman; - vakuutettu on vakuutustapahtuman jäl- keen antanut Pohjantähdelle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvi- oimisen kannalta. Pohjantähden oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyön- nin vuoksi määräytyy kohdan Vakuutus- maksun viivästyminen mukaisesti (5.4).

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.