Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä Mallilausekkeet

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähen- netään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molem- mat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. (Jälleenhan- kinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.2) Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus. Jos kuitenkin esineen arvo on vahinkohetkeen mennessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivän- arvon mukaan (ks. kohta 5.3.2). Xxxxx vahingoittunut esine arvi- oidaan erikseen. Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa 5.3.4 ja 5.3.5 mainitut ikävähennykset.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa ollees- ta jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoperusteinen jäännösarvo sekä tämän jälkeen vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa mainitut ikään tai käyttövuosiin perustuvat vähennykset. (Jälleenhankinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdas- sa 5.1.2) Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset vähennettynä vakuutuseh- doissa tai vakuutuskirjassa mainituilla ikään tai käyttövuo- siin perustuvilla vähennyksillä, kuitenkin enintään jälleen- hankinta-arvon ja jäännösarvon erotus. Jos kuitenkin omaisuuden arvo on vahinkohetkeen men- nessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivänarvon vahingon mää- rän laskentaperusteiden mukaan (ks. kohta 5.3.2). Kukin vahingoittunut esine ja rakenne arvioidaan erikseen..
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Vahingon määrä ja omaisuuden arvo lasketaan pääsääntöisesti omaisuuden jälleenhankinta-arvon mukaan. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan omaisuuden jälleenhankinta-ajankohdan jälleenhankinta-arvosta ottamalla huomioon • vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa mainitut omaisuuden ikään perustuvat vähennykset va- hingon määrästä • vahingoittuneen rakennuksen korjaamisen tai rakentamisen lisäkustannukset, jotka aiheutu- vat viranomaisten rakennusta koskevista pa- kottavista määräyksistä. Lisäkustannuksina otetaan huomioon enintään 10 % ilman lisä- kustannuksia lasketusta vahingon määrästä. Li- säkustannuksia korvataan ainoastaan niiden ti- lojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVISA-järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut. Raken- nuksen kokonaisvahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään vakuutusmäärä. • omaisuuden jäännösarvo tai omaisuuden jäännösarvon aleneminen, jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei lainsäädännön tai viranomaismääräysten vuoksi voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseen entiseen kuntoonsa. • verotuksesta annetut säädökset. Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Jos LähiTapiola pyytää, vakuutuksenottajan on ha- ettava poikkeuslupaa rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon. Jos lupaa ei myönnetä, vakuu- tuksenottajan on haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan on LähiTapiolan pyynnöstä valtuutettava LähiTapiola edustamaan vakuutuk- senottajaa poikkeuksen hakemista koskevassa asi- assa. Vahingon määrään ei lasketa sellaisia vahingoittu- neen koneen tai laitteen rakenteen tai sen käyttä- män aineen uusimis-, muutos- tai parannustöitä, joita muuttunut lainsäädäntö tai viranomaismää- räykset edellyttävät. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, va- hingon määräksi lasketaan korjauskustannusten määrä, kuitenkin enintään omaisuuden jälleenhan- kinta-arvo ottamalla huomioon edellä mainitut teki- jät. Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa kor- jaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyaikaisin ra- kennusosin, Suomessa yleisesti kaupan olevin ra- kennustarvikkein ja nykyaikaisin työmenetelmin. Korjauskustannuksissa ei oteta huomioon raken- nusten, esineiden tai kokoelmien entisöinnin ai- heuttamia lisäkustannuksia, ellei siitä ole vakuutus- kirjassa mainintaa. Jälleenhankinta-ajankohdalla tarkoitetaan ajankoh- taa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tuhoutuneen t...
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvon mukainen vakuutusarvo ja vahin- gon määrä määritetään omaisuuden jälleenhankintahet- kellä vallitsevan hintatason mukaisesti. Jälleenhankintahetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tu- houtuneen tilalle. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä las- ketaan omaisuuden jälleenhankintahetken jälleenhan- kinta-arvosta ottamalla huomioon jäljempänä kohdissa 10.4.3 - 10.4.10 mainitut tekijät. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä lasketaan korjauskustannuksista ottamalla huo- mioon kohdissa 10.4.3 - 10.4.10 mainitut tekijät.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molemmat arvot lasketaan jälleenhankinta- arvon mukaan. (Jälleenhankinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdassa E -5.1.2) Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus. Jos kuitenkin esineen arvo on vahinkohetkeen mennessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan (ks. kohta 5.3.2). Kukin vahingoittunut esine arvioidaan erikseen. Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa E -5.3.4 ja E -5.3.5 mainitut ikävähennykset. E-5.3.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä Päivänarvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun päivänarvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molemmat arvot lasketaan päivänarvon mukaan. (Päivänarvon käsite on määritetty edellä kohdassa E -5.1.3) Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään päivänarvo vähennettynä päivänarvoperusteisella jäännösarvolla. Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa E -5.3.4 ja E -5.3.5 mainitut ikävähennykset. E-5.3.3 Ensiriskin mukainen vahingon määrä Jos omaisuus on vakuutettu ensiriskivakuutuksella, poikkeaa korvaus jälleenhankinta- ja päivänarvokorvauksesta siltä osin, ettei alivakuutussääntöä sovelleta. (Ensiriskin käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.4) Korvauksista vähennetään vakuutusehdon kohdissa 5.3.4 ja 5.3.5 mainitut ikävähennykset. E-5.3.4 Vahingon määrä koneen ja laitteen rikkoutumisvahingoissa Kohdassa E -2.1.1 mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa korvattavissa rikkoutumisvahingoissa tehdään kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista mukaan lukien kohdassa 5.2 mainitut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset 5 % vähennys jokaiselta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdassa E -2.1.2 mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa vahingoissa.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimi- seen samalle paikalle. Vahingon määrä saadaan, kun omaisuu- della välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo. Molemmat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos vahingoittunut omaisuus voi- daan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jos omaisuuden päivänarvo on vahinkohetkellä vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta, arvioidaan vahingon määrä seuraavasti: ‒ Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on kor- jauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäl- leenhankinta-arvo. ‒ Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo vähennet- tynä jäännösarvolla. ‒ Jos rakennusta ei korjata tai rakenneta uudelleen, on vahingon määrä rakennusvahingon osalta kuitenkin aina enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä. Jälleenhankinta-arvo ja sen mukainen vahingon määrä mää- ritetään omaisuuden jälleenhankintahetkellä vallinneen xxx- xxxxxxx mukaan.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jälleenhankinta-arvon mukainen vakuutusarvo ja vahingon määrä määritetään omaisuuden jälleen- hankintahetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti. Jälleenhankintahetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tu- houtuneen tilalle. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä on omaisuuden jälleenhankinta-arvo hankintahetkellä, jos- sa on otettu huomioon jäljempänä kohdissa 30.3 – 30.10 mainitut tekijät. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, joissa otetaan huomioon kohdissa 30.3 – 30.10 mainitut tekijät. Vahingon määrään lasketaan myös vahingoittuneen omaisuuden raivaus-, purku- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset, kuten kaato- paikka- ja ongelmajätemaksut.

Related to Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.