Keskeiset ehdotukset. Esityksessä ehdotetaan, että voimaansaattamislakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin maininta taloussuhteiden edistämisestä tehdyn sopimuksen voimassaolon ja soveltamisajan päättymisestä. Lisäksi laista kumottaisiin väliyhteisölain soveltamisen estävä pykälä. Lain 1 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin tieto rajatun verosopimuksen voimassaolon päättymisestä 1.6.2021 ja soveltamisajan päättymisestä 31.12.2021. Lain 2 § ehdotetaan kumottavaksi, koska rajatun verosopimuksen soveltaminen päättyy. Vä- liyhteisölain soveltamista ei enää estettäisi erityisellä määräyksellä. Asiassa ei ole kyse rajatun verosopimuksen irtisanomisesta sopimuksen 9 artiklan mukaisesti, vaan sopimuksen 7 artiklan mukaisesti soveltamisajan päättymisen vuoksi tarpeellisiksi tulleista muutoksista voimaansaattamislakiin. Sopimuspuolet ovat nootitse todenneet, että sopimusta ei uudisteta sopimuksen 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jolloin sopimuksen voimassaolo on päät- tynyt 1.6.2021 ja sen soveltaminen jatkuu 7 artiklan mukaisesti 31.12.2021 asti. Wienin valtio- sopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen (SopS 33/1980) 54 artiklan b kohdan mukaan val- tiosopimuksen päättyminen ja osapuolen luopuminen siitä voi tapahtua a) valtiosopimuksen määräysten mukaisesti; tai b) milloin tahansa kaikkien osapuolten suostumuksella sen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu muiden sopimusvaltioiden kanssa.
Keskeiset ehdotukset. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen, siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan sekä lain yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että yleissopimuksen 33 artiklan mukaisina yhteystahoina toimisivat ulkoasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi siinä ehdotetaan 33 artiklan mukaisen koordinaatiomekanismin nimeämistä. Koordinaatiotehtävä osoitettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavalle uudelle koordinaatioelimelle, joka korvaisi ministeriön yhteydessä nykyisin toimivan valtakunnallisen vammaisneuvoston. Koordinaatiojärjestelmästä nimetty kansalaisjärjestön edustaja osallistuisi yhteystahon toimintaan. Yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaiselle rakenteelle kuuluvat tehtävät annettaisiin kansallisen ihmisoikeusinstituution hoidettavaksi, miltä osin esityksessä ehdotetaan muutettavan eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua lakia lisäämällä siihen 3 b luku, jossa säädettäisiin kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta.
Keskeiset ehdotukset. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen. Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta tehdyn pöytäkirjan. Esitys sisältää ehdotukset edellä mainittujen sopimusten voimaansaattamista koskeviksi laeiksi, joilla saatetaan voimaan sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan liittymisestä johtuvat muutokset ampuma-aselakiin, autoverolakiin, ajokorttilakiin, ajoneuvolakiin, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin, valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin ja taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta annettuun lakiin. Liittymisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä myös sotilaallisessa puolustusyhteistyössä tunnistettuja, kokonaisuuteen liittyviä yksittäisiä muutoksia ajokorttilakiin, liikenteen palveluista annettuun lakiin, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annettuun lakiin. Näistä asioista ei ole nimenomaisia määräyksiä Nato SOFAssa tai Pariisin pöytäkirjassa. Suomen Nato-liittymisestä aiheutuvia vaikutuksia on käsitelty hallituksen esityksessä HE 315/2022 vp. Tämän esityksen vaikutusarvioinnissa on huomioitu yhtäältä Nato SOFAsta ja toisaalta Pariisin pöytäkirjasta aiheutuvia vaikutuksia. Suoraan näistä sopimuksista johtuvat vaikutukset ovat vähemmän merkityksellisiä kuin näistä johtuvat välilliset vaikutukset. Lisäksi on huomioitu Suomen rooli sekä vastaanottajavaltiona että lähettäjävaltiona. Arvioinnissa on myös huomioitu, että Suomi on jo PfP SOFAn ja sen lisäpöytäkirjojen sopimuspuolena soveltanut Nato SOFAa ja Pariisin pöytäkirjaa, joskin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Vaikutusarviointeja tullaan jatkamaan sopimusten mukaisen toiminnan vakiintuessa. Sopimuksilla on 70-vuotinen historia ja soveltamiskäytäntö Naton jäsenvaltioiden välillä. Soveltamiskäytäntö ohjaa ja tarkentaa sopimusmääräysten tulkintaa kansainvälisessä yhteistyössä ja niiden taustaan on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota Nato- jäsenyysvelvoitteiden mukaisessa toiminnassa. Suomi osallistuu osaltaan myös soveltamiskäytäntöjen kehittämiseen ja tulkintaan kansainvälisessä yhteisössä. Sopimuksiin liittymisen ja kansallisten säädösmuutosten myötä myös kansallinen lainsäädäntö...
Keskeiset ehdotukset. Työsopimuslain soveltamisalasäännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siihen lisätään säännös, jonka mukaan epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa työntekosuhteen oikeudel- lista luonnetta olisi arvioitava kokonaisharkintaa käyttäen. Kokonaisharkinnan rooli työnteko- suhteen oikeudellisen luonteen määrittelyissä korostuisi erityisesti juuri tilanteissa, joissa yksit- täisten työsuhteen tunnusmerkkien arvioinnin jälkeen jää vielä epäselväksi, onko työtä tehty työsuhteessa vai jossakin muussa oikeussuhteessa. Kokonaisharkinta ja siinä huomioon otettavat seikat täydentäisivät soveltamisalasäännöksen en- simmäisen virkkeen tunnusmerkistötekijöitä. Työsuhteisessa työssä kaikkien työsuhteen tun- nusmerkkien edellytetään täyttyvän. Tällä esityksellä ei muutettaisi työsuhteelta vaadittavien yksittäisten tunnusmerkkien sisältöä, vaan niiden sisällöstä annettu tulkintakäytäntö olisi edel- leen merkityksellistä työsuhteen olemassaolon tunnistamisessa. Yksittäisillä tunnusmerkeillä ja niiden sisällöllä (sopimuksella, työn tekemisellä työn teettäjän lukuun, vastikkeen laadulla ja määrällä sekä työn johto- ja valvontavallan konkreettisella toteutumistavalla) olisi luonnollisesti merkitystä myös kokonaisharkinnassa. Kokonaisharkinnassa huomioon otettavista seikoista säädettäisiin esimerkkiluettelolla. Huomi- oon olisi otettava työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikut- tavat seikat. Arvioinnissa huomioon otettavista seikoista säätäminen tyhjentävällä luettelolla ei ole mahdollista, vaan lisäksi oikeussuhteen luonnetta koskevassa arvioinnissa voisi tulla huo- mioon otettavaksi muita sellaisia yksittäisiä seikkoja, joilla on vaikutusta osapuolten asemaan kyseisessä työntekosuhteessa. Olennaista olisi sen arviointi, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työn teettäjään. Merityösopimuslain nähtävänäpitoa koskevaan säännökseen ehdotetaan palautettavaksi kaksi momenttia, jotka kumoutuivat epähuomiossa hallituksen esitykseen HE 60/2022 vp sisältyneen teknisen virheen vuoksi.
Keskeiset ehdotukset. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Japanin hal- lituksen välisen työlomajärjestelyä koskevan sopimuksen. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuk- sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.