Common use of Kuvaus toiminnasta (kh) Clause in Contracts

Kuvaus toiminnasta (kh). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaosto. Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konser- niohjauksen kehittämisestä ja niiden yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta sekä val- vonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii konsernihallinto, seitsemän palvelukeskusta, Varsinais-Suomen aluepelastuslai- tos, Vesiliikelaitos sekä 23 strategista yhteisöä. Strategisten yhteisöjen osalta kaupunginhallitus on delegoinut valvontavas- tuunsa konsernijaostolle, joka huolehtii yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta. Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitos- ten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kan- sainvälisiä suhteita. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidos- ryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon ryhmää: hallintoryhmä, talous- ja strate- giaryhmä sekä kaupunkikehitysryhmä. Kullakin ryhmällä on kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva johtaja. Palvelukeskusten hallinnollisen johtamisen kaupunginjohtaja on delegoinut konsernihallinnon ryhmiin kuuluville johtajille. Konsernihallinnon tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksente- on valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiak- kaille. Palvelukeskuksen johtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginjohtajan alaisena pal- velukeskusta ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen sekä lakipalveluiden mat- riisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa.

Kuvaus toiminnasta (kh). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaostokonsernijaosto ja kaupunkikehitysjaosto. Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konser- niohjauksen konserniohjauksen kehittämisestä ja niiden yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä strategisten yhtiöiden tai säätiöiden omistajaohjauksesta sekä val- vonnastavalvonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä. Kaupunkikehitysjaoston tehtävänä on kaupungin kiinteistökehityksen, maankäytön ja tilankäytön strateginen ohjaus sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ohjauksesta päättäminen. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii konsernihallintovuoden 2019 alusta Konsernihallinto, seitsemän kuusi palvelukeskusta, Varsinais-Suomen aluepelastuslai- tosaluepelastuslaitos, Vesiliikelaitos sekä 23 24 strategista yhteisöä. Strategisten yhteisöjen osalta kaupunginhallitus on delegoinut valvontavas- tuunsa toimivaltansa konsernijaostolle, joka huolehtii yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta. Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitos- ten laitosten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kan- sainvälisiä kansainvälisiä suhteita. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidos- ryhmätilaisuuksissa sidosryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon ryhmää: hallintoryhmä, talous- ja strate- giaryhmä strategiaryhmä sekä kaupunkikehitysryhmä. Kullakin ryhmällä on kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva johtaja. Palvelukeskusten hallinnollisen johtamisen kaupunginjohtaja on delegoinut konsernihallinnon ryhmiin kuuluville johtajille. Konsernihallinnon tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksente- on päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiak- kailleasiakkaille. Palvelukeskuksen johtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginjohtajan alaisena pal- velukeskusta palvelukeskusta ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen kehittämisen, hankintojen sekä lakipalveluiden mat- riisitoiminnotmatriisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa. Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi tarkentu- neiden ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia vuonna 2018 (3,0 prosenttia vuonna 2017). Tilastokeskuksen elokuun lopussa 2019 julkista- mien ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi vuoden 2019 toisella neljänneksellä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Toisen neljänneksen talouskasvu oli vientivetoista, sillä se kasvoi 4,1 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 2,2 prosenttia, investoinnit 1,1, prosenttia yksityisten kulutusmenojen pysyessä lähes ennal- laan. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä julkis- tettujen tuoreimpien talousennusteiden arviot Suomen talouskasvusta vaihtelevat välillä 1,2 – 1,6 prosenttia vuodelle 2019 ja 0,5 – 1,5 prosenttia vuodelle 2020. Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan Manner-Suomen kunnat saivat vuoden 2019 tam- mi-kesäkuussa verotuloja 11,9 miljardia euroa ja valtionosuuksia 4,5 miljardia euroa. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajanjak- soon verrattuna 2,3 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat 0,9 prosenttia. Näistä eristä muodostuva verorahoitus oli Manner-Suomessa asukasta koh- den 2 979 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 1,0 miljardia euroa. Vuosikate heikkeni 35,1 prosenttia vuoden takaisesta. Lainakanta kasvoi Manner-Suomen kunnilla toisen vuosineljänneksen aikana 2,2 prosenttia verrattu- na maaliskuun lopun tilanteeseen. Lainakanta oli kesäkuun lopussa 18,0 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna lainakanta oli 3 284 euroa. Investointimenoja oli 22,0 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuussa, yhteensä 1,5 miljardia euroa. Manner-Suomen kuntien toimintakulut ilman sisäi- siä eriä olivat vuoden 2019 ensimmäisellä puolis- kolla 19,1 miljardia euroa. Kasvua edellisen vuo- den tammi-kesäkuuhun verrattuna oli 4,4 prosent- tia. Ulkoisia toimintatuottoja oli 3,4 miljardia. Toimintatuotot vähenivät 3,4 prosenttia. Eräät vertailuvuonna käytössä olleet kirjausmenettelyt kasvattivat osaltaan vertailuvuoden toimintatuot- toja ja -kuluja. Näiden menettelyjen loppuminen vähentää toimintatuottoja ja - kuluja vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Tilastokeskuksen arvion mukaan ilman vertailuvuoden poikkeuksel- lista järjestelyä kuntayhtymien ja kuntien välisissä sote-palvelujen järjestämispalveluissa, toiminta- tuotoissa ei olisi ollut vähenemistä ja toimintaku- lut olisivat kasvaneet enemmän vuoden 2019 en- simmäisellä puoliskolla. Kuntaliiton elokuun veroennusteen mukaan kun- nallisveron kertymät heikkenevät merkittävästi. Koko maan tasolla kunnallisveron tilitykset tulevat vuonna 2019 olemaan noin 400 milj. euroa alem- mat kuin Kuntaliiton huhtikuun veroennustekehi- kossa. Ennusteessa oletetaan, että tilanne korjaantuu vuoden 2020 aikana. Verovaje eli tilitysten ennak- koa hitaampi kertyminen liittyy tulorekisteri- ilmoittamisen teknisiin ongelmiin. Aiemmat en- nusteet ovat lähteneet siitä, että ilmoitusongel- mat saadaan ratkaistua ja kertymävaje saadaan kurottua umpeen loppuvuoden aikana. Kesäheinä- kuun kehitys ei kuitenkaan tue tätä näkemystä. Koska kyse on verotulojen kertymiseen ja siten jaksotukseen liittyvästä ongelmasta, niin vuoden 2020 kertymäennustetta on vastaavasti nostettu 400 milj. eurolla.