Laillisuuden määritelmä. 2. Toimitusketjun valvonta
Laillisuuden määritelmä. Laillisesti tuotettu puutavara olisi määriteltävä Indonesiassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Käytetyn mää ritelmän on oltava yksitulkintainen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen. Sen on käsitet tävä vähintään lait, joiden soveltamisalaan kuuluvat seuraavat: — Puunkorjuuoikeudet: lakisääteisen oikeuden myöntäminen puun korjaamiseen laillisesti määritellyltä rajatulta alueelta; — Metsätalous: metsänhoitoa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, myös asianmukaisen ympäristö- ja työlainsäädännön noudattaminen; — Maksut ja verot: suoraan puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin liittyviä veroja ja maksuja koskevien laki sääteisten vaatimusten noudattaminen; — Muut käyttäjät: maa-alueita ja muita resursseja, joihin puunkorjuuoikeudet voivat vaikuttaa, koskevien toisten osapuolten laillisten omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, kun tällaisia muita oikeuksia on; — Xxxxxx ja tulli: kauppaa ja tullimenettelyjä koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen. avainkysymykset: — Onko laillisuuden määritelmää ja laillisuuden varmentamisen vaatimuksia muutettu tämän sopimuksen tekemisen jälkeen? — Onko asiaankuuluva työlainsäädäntö sisällytetty laillisuuden määritelmiin liitteessä II? Jos laillisuuden määritelmää on muutettu, avainkysymyksiä ovat etenkin seuraavat: — Onko kyseisistä muutoksista ja laillisuuden varmennusjärjestelmän mahdollisista myöhemmistä muutoksista kuultu kaikkia tärkeitä sidosryhmiä prosessissa, jossa niiden näkemykset on otettu riittävästi huomioon? — Onko selvää, mikä säädös koskee kutakin määritelmän uutta osa-aluetta? Onko kunkin määritelmän osa-alueen noudattamisen testaamisessa käytettävät arviointiperusteet ja indikaattorit tarkennettu? Ovatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia? — Osoittavatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeästi kaikkien asianomaisten toimijoiden tehtävät ja vastuut ja arvioidaanko varmennuksessa niiden suoritus? — Sisältääkö laillisuuden määritelmä kaikki edellä esitetyt voimassa olevan lainsäädännön keskeiset osa-alueet? Jos ei, miksi tietyt lainsäädännön osa-alueet on jätetty määritelmän ulkopuolelle?
Laillisuuden määritelmä. Markkinoille saatetun puutavaran laillisuus perustuu kansallisten lakien ja asetusten sekä asianmukaisesti ratifioitujen kansainvälisen oikeuden instrumenttien noudattamiseen. Niiden soveltaminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmis taa tuotanto- ja/tai vientiyrityksen, sen toimittajien ja alihankkijoiden metsän omistajan nimissä (valtio, kunta, yksityis omistaja tai yhteisö) suorittaman metsänhoidon kestävyys. Eri osapuolten yhdessä vahvistama laillisuuden määritelmä voidaan tiivistää seuraavasti: ”Lailliseksi puutavaraksi katsotaan yhdestä tai useammasta tuotanto tai hankintaprosessista peräisin oleva tai saatu puutavara, joka täyttää kaikki Kamerunissa voimassa olevissa metsäalaan sovellettavissa laeissa ja asetuk sissa asetetut kriteerit ja joka on varmentamalla/tarkastamalla todettu lailliseksi puutavaraksi”. Myytävän puutavaran laillisuuden määritelmä perustuu Kamerunissa voimassa olevien lakien ja asetusten tuntemuk seen ja soveltamiseen sekä Kamerunin asianmukaisesti ratifioimien metsäalan, kaupan, ympäristönsuojelun, sosiaa lialan ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisen oikeuden instrumenttien noudattamiseen. Kyseessä olevat kansalliset lait ja asetukset käsittävät mm. seuraavat: — Kamerunin tasavallan perustuslaki, — metsäalaa, eläimistöä ja kalastusta koskeva laki nro 81-13, annettu 27.11.1981, jota ei ole kumottu kokonaisuu dessaan, ja sen soveltamissäännökset (soveltamisasetus nro 83-169, annettu 12.4.1983, ei kumottu), — metsäalaa, eläimistöä ja kalastusta koskeva uusi metsälaki nro 94-01, annettu 20.1.1994, ja sen soveltamissään nökset (asetus nro 94-436, 23.8.1994, jota ei ole kumottu kokonaisuudessaan, asetus nro 95-531, 1995, ja muut voimassa olevat päätökset ja yleiskirjeet), — ympäristöhallinnon puitelaki nro 96/12, 5.8.1996, ja sen soveltamissäännökset, — MINEF:n (1) päätös nro 222, tehty 25.5.2001, jolla vahvistetaan DFP-metsien (2) hoitosuunnitelmien täytäntöön panomenettelyt, — yleinen verolaki nro 2002/003, annettu 19.4.2002, — investointilaki (laki nro 2002/004, annettu 19.4.2002, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä lailla nro 2004/020, annettu 22.7.2004), — asetus 99/781/PM, annettu 13.10.1999, jolla vahvistetaan 20.1.1994 annetun metsäalaa, eläimistöä ja kalastusta koskevan metsälain nro 94-01 71 §:n 1 momentin soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, — ympäristövaikutusten arviointia (EIE) koskeva asetus nro 2005/577, annettu 23.2.2005, ja päätös nro 0069 MINEP (3), tehty 8.3.2005, jolla vahvi...