Markkinariski. Sijoituskohteisiin vaikuttaa markkinariski eli riski, joka tulee yleisen taloudellisen kehityksen kautta, toisin sanoen tekijöistä, jotka vaikuttavat kaikkien markkinoilla toimivien yritysten tuloksentekokykyyn ja/tai siihen, että sijoituksen arvo laskee talousnäkymien muutoksen seurauksena. Sijoituskorin arvonkehitys riippuu Kohde-etuuden arvonkehityksestä, joka voi vaihdella Sijoitusaikana. Kohde- etuuden arvonkehityksestä ei voi antaa takuuta. Sijoitusten historiallinen kehitys ei takaa niiden tuottoa tulevaisuudessa. Sijoitus sijoituskoriin ei ole sama asia kuin sijoitus suoraan Kohde-etuuteen. Sijoittaja ei välttämättä hyödy suoraan osakkeille tai osakeindekseihin sisältyville osakkeille maksettavista osingoista. Korkoriski aiheutuu siitä, että sijoituskorin arvo muuttuu markkinakorkojen muutosten seurauksena. Korkoriski voi toteutua, mikäli sijoittaja nostaa säästönsä sijoituskorista ennen sijoituskorin erääntymistä. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, korkotason nousu sijoitusaikana laskee Sijoitusobligaation arvoa ja korkotason lasku puolestaan nostaa sitä. Sijoitus sijoituskoriin on suositeltavaa vain, jos sijoittaja voi pitää sijoituksensa korissa sen päättymiseen saakka. Ennenaikainen lunastaminen tapahtuu sen hetkiseen lunastushintaan, joka voi olla merkittävästi alempi kuin sijoitettu pääoma. Markkinahäiriöstä johtuen sijoituskorista tehtäviä lunastuksia voidaan joutua rajoittamaan. Laskenta-asiamies voi tehdä Kohde-etuutta koskeviin lainaehtoihin muutoksia lainaehtojen määrittelemissä rajoissa mahdollisen markkinahäiriön tai vastaavan tapahtuman sattuessa.
Markkinariski. Riski aiheutuu sijoituskohteen markkinoiden (esim. Suomen osakemarkkinoiden) yleisestä tai osittaisesta heikkenemisestä.
Markkinariski. Rahoitusvälineiden markkinariski aiheutuu markkina- hintojen vaihtelusta. Markkinariskejä ovat korko, osa- ke-, valuutta- tai muu hintariski. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea tarjonnan ja kysynnän, sijoit- tajien kiinnostuksen ja kohde-etuutena olevien tai sii- hen liittyvien sijoitusten hintojen mukaan. Myös esi- merkiksi yhtiökohtaisiin, toimialoihin, poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvillä tekijöillä voi ol- la vaikutusta. Markkinariski voi vaikuttaa rahoitusvä- lineen arvoon, olipa kyse koko markkinoiden muutok- sesta tai vain sijoituskohtaisesta muutoksesta. Luottoriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija tai takaaja ei kykene maksamaan ra- hoitusvälineen pääomaa tai tuottoa liikkeeseenlas- kuehtojen mukaisesti sijoittajalle takaisin. Luottoris- ki liittyy myös vastapuolen luottokelpoisuuden heik- kenemiseen, joka voi laskea luotonottajan liikkeeseen laskeman arvopaperin kurssia markkinoilla. Selvitysriski on riski, joka syntyy, kun vastapuoli ei toi- mita rahoitusvälineitä tai maksua sovittujen ehtojen mukaisesti toisen vastapuolen jo täytettyä omat sopi- musvelvoitteensa. Selvitysriskiä voi sisältyä erityises- ti rahoitusvälineiden kaupankäyntiin silloin kuin maksu ja rahoitusvälineen luovutus hoidetaan eri aikaan.
Markkinariski. Sijoituskohteisiin vaikuttaa markkinariski eli riski, joka tulee yleisen taloudellisen kehityksen kautta, toisin sanoen tekijöistä, jotka laa- jasti vaikuttavat markkinoilla toimivien yritysten tuloksentekokykyyn ja/tai siihen, että sijoituksen arvo muuttuu talousnäkymien muutok- sen seurauksena. Sijoituskorin arvonkehitys riippuu Kohdemarkkinan arvonkehityk- sestä, joka voi vaihdella Sijoitusaikana. Kohdemarkkinan arvonke- hityksestä ei voida antaa takuuta. Sijoitusten historiallinen kehitys ei takaa niiden tuottoa tulevaisuudessa. Sijoitus sijoituskoriin ei ole sama asia kuin sijoitus suoraan Kohdemarkkinaan.
Markkinariski. Yhtiön markkinariskit jaetaan korkoriskiin, luottoriskiin, valuut- tariskiin, osakeriskiin, kiinteistöriskiin ja keskittymäriskiin. Yhtiön markkinariskiherkkyys mitataan laskemalla markki- nariskin Solvenssi II -vaade standardikaavan mukaisesti sekä sisäisillä malleilla. Näistä tärkein on aiemmin mainittu mark- kinariskilimiitti, jonka herkkyyslukuja käytetään myös yhtiön omassa ORSA-luvussa markkinariskien osalta. Korkoriski on merkittävin yhtiön vakuutusvastuisiin liittyvä markkinariski. Se vaikuttaa toisaalta tuottovaatimusten ja taatun asiakaskoron kautta kannattavuuteen, toisaalta varojen ja velkojen markkina-arvostuksen kautta vakavarai- suuteen. Vakavaraisuuden kannalta korkoriski muodostuu saatavien ja maksettavien tulevien kassavirtojen nykyarvon erotuksesta. Maksuvalmiuden ja riskinoton kannalta korko- riski muodostuu asiakkaille taattujen korkojen ja riskittö- män markkinakoron erosta. Jos asiakkaalle taattu korko on riskitöntä korkoa korkeampi, vaaditaan sijoitustoiminnalta korkeampaa riskinottoa. Tuotetasolla tämä riski on olennai- nen erityisesti laskuperustekorkoon sidottujen säästö- ja eläkevakuutusten osalta. Numeerisesti yhtiön virallinen korkoriskivaade on alhaisten korkojen aikana ollut hyvin pieni, ja vuosina 2019–2021 käy- tännössä nolla, koska standardikaavan mukaisen Solvenssi II -pääomavaateen laskentatapa ei sisällä stressiä negatiivisten korkojen laskusta. Loppuvuodesta 2022 korkoriski alkoi kui- tenkin taas kasvaa markkinakorkojen noustua takaisin positii- visiksi. Korkojen laskua vastaan tehdyt korkosuojatoimenpiteet aiheuttivat sen, että yhtiön korkoriski on nyt herkkä noususke- naariolle oltuaan aiemmin herkkä laskuskenaariolle. Nousevia korkoja vastaan suojaamista ei ole katsottu vielä aiheelliseksi. Korkoriski vaikuttaa yhtiön taseeseen, vaikka sääntely ei nykymuodossa sitä tehokkaasti huomioikaan, ja sisäisessä laskennassa käytetty menetelmä, jossa myös negatiiviset korot saavat stressikertoimen, kuvailee riskiä huomattavasti paremmin. Sisäisessä mallissa riski on myös matalien kor- kojen aikana ollut realistisempi, mutta myös sisäisen mallin puitteissa skenaarion merkki on vaihtunut stressistä alaspäin stressiin ylöspäin. Numeerisesti riski näyttää ainakin tilapäi- sesti vähentyneen kulkiessaan nollakohtansa ohi. Sisäinen korkoriskikomponentti laski vuoden aikana 25,3 miljoonasta eurosta (riski korkojen laskiessa) 3,3 miljoonaan euroon (riski korkojen noustessa) ohittaen jossakin neljännen kvartaalin aikana nollatason. SC...
Markkinariski. Riski aiheutuu sijoituskohteen markkinoiden (esim. Suomen osakemarkkinoiden) yleisestä tai osit- taisesta heikkenemisestä. Korkoriski: Riski syntyy korkotason heilahtelusta. Sijoituskohde voi menettää arvoaan, koska korkotaso muuttuu. Korkoriski on merkittävä riski erityisesti joukkovelkakirjalainoihin sijoittaville. Kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalai- nan suhteellinen arvo laskee korkotason noustessa. Vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan korkotuottoa ei voi ennakoida. Volatiliteettiriski: Volatiliteetti tarkoittaa sijoituskohteen arvon/hinnan nopeaa heilahtelua ylös tai alas. Volatiliteetin kasvaessa myös tappion ja voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myyntihinnan välillä voi olla suurikin ero. Valuuttariski: Vieraan valuutan määräisiin rahoitusvälineisiin liittyy valuuttakurssiriski, joka aiheutuu valuuttakurs- sien vaihtelusta. Vieraaseen valuuttaan sidotun sijoituskohteen (esim. rahasto-osuuden) arvo laskee, jos kyseisen valuutan arvo heikkenee. Likviditeettiriski: Rahoitusvälineen ostaminen ja myyminen voi olla hankalaa tiettynä ajankohtana. Riskiin vaikutta- vat lähinnä rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta sekä muut tekijät, kuten markkinahäiriöt. Verotusriski: Sijoituskohteen verotusta koskeva lainsäädäntö tai oikeuskäytäntö saattavat muuttua. Sijoituksiin voi liittyä myös sijoittajakohtaisia veroseuraamuksia. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee selvittää sijoituskohteen verotukseen liittyvät tiedot. Yritysriski: Osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin liittyvä riski, joka aiheutuu sijoituskohteena olevan yhtiön talou- dellisen menestyksen epävarmuudesta.