Tehtävät Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
Arkipyhät 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.
Työryhmät Perustetaan työryhmä editoimaan liitteiden kieliasua sisältöä muut-tamatta, työryhmän työ tähtää sopimuksen ymmärrettävyyden ja käytettävyyden lisäämiseen. Työryhmän määräaika on 31.12.2018. Perustetaan työryhmä selvittämään verkkotekstejä koskevien palkkio-tariffien ottamista omana liitteenään osaksi Yhtyneet-sopimusta viimeistään seuraavan sopimuskauden alusta. Työryhmä selvittää samalla valokuvien käytön korvaamista Yhtyneet-työssä. Selvitys tehdään osana SJL:n, Finnfoton ja Ylen välisen Valokuvat -sopimuksen aseman selvittämistä. Työryhmän määräaika 31.12.2018. Pasilassa, 28.11.17 Yleisradio Oy Suomen Journalistiliitto ry Aika 25.5.2016 Paikka Eteläranta, Helsinki
1 Allekirjoittajaosapuolet sopivat Yhtyneet-sopimukseen liittyvistä keskinäi-sistä luottamusmiesjärjestelmään ja neuvottelujärjestykseen kuuluvista kysymyksistä tämän pöytäkirjan mukaisesti.
2 Sopimuksen 21 §:ään [1.12.2016 voimaan tulleessa sopimuksessa 30 §] viitaten sovittiin seuraavaa: Yhtiö pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, Suomen Journalistiliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne neljännesvuosittain SJL:n ilmoittamalle pankkitilille. Henkilölle annetaan kalenterivuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
3 Sopimuksen 22 §:ään [1.12.2016 voimaan tulleessa sopimuksessa 26 §] viitaten sovittiin seuraavaa: SJL/RTTL ry:n jäsenyhdistyksellä Freelance-ammattiosasto FAO ry:llä on oikeus valita luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on edustaa yhdistykseen kuuluvia henkilöitä tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Luottamusmiehenä voi toimia vain tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilö, jonka yhdistys on keskuudestaan valinnut. Valitusta luottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava yhtiölle. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos luotta- musmies on pitkäaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaansa voidaan valita toinen henkilö. Luottamusmiehenä toimiminen ei perusta työsuhdetta luottamusmieheksi valitun ja yhtiön välille eikä luottamusmieheksi valitseminen vaikuta mah-dollisen työsuhteen (työsuhteiden) ehtoihin. Yhtiö korvaa luottamusmiehelle tehtävän hoitamisesta aiheutuneet matka-kulut, matka-ajan korvauksen sekä mahdolliset ruoka- ja päivärahat tässä työehtosopimuksessa sovituin perustein. Yhtiö maksaa RTTL ry:lle vuosittaisena luottamusmieskorvauksena 0,08 % edellisen kalenterivuoden työsuhteisten Yhtyneet-palkkioiden määrästä. Hankintapalkkioita ei lueta korvauksen määräytymisperusteeseen. Kor-vaus maksetaan kahdessa erässä puolivuosittain jälkikäteen RTTL ry:n yhtiölle lähettämää laskua vastaan. Edellyttäen, että kohdan luottamus-mies on valittu ja että hän tai varahenkilönsä todistettavasti toimii tehtäväs-sään.
Vapaapäivät Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla: - kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka - vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
Ilmoitusmenettely Fennialla on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on - uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys - oikeuskäytännön muuttuminen - ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai suuronnettomuus) - vakuutusmaksuun ja/tai omavastuun euromäärään vaikuttavan, vakuutuskirjassa tai vakuutusehdossa mainitun indeksin muutos - korvausmenon muutos. Korvausmenon muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi tilastokeskuksen määrittelemän toimialaluokituksen mukaisesti. - hoitokustannusten muutos - yleisen kustannustason muutos - vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen tai sen putkiston ikä. Korotus on tällä perusteella enintään 15 % siitä alkaen, kun rakennuksen valmistumisesta tai putkiston uusimisesta kulunut aika on vähintään 10 vuotta. Ajan ylittäessä 20 vuotta korotus on enintään 30 % ja ajan ylittäessä 30 vuotta korotus on enintään 50 %. Tässä kohdassa tarkoitettu korotus tehdään riippumatta muista vakuutusmaksuun vaikuttavista muutosperusteista. - muutos sellaisessa seikassa tai olosuhteessa, jolla on Fennian mukaan riskiä ja vakuutusmaksua korottava vaikutus. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi - toimialan muutos - omaisuuden laadun tai käyttötarkoituksen muutos - vakuutusmäärän muutos - liikevaihdon, laskutuksen, palkkasumman, henkilömäärän, tilavuuden, pinta-alan tai muun vastaavan, vakuutetun toiminnan, omaisuuden tai etuuden määrää tai laajuutta kuvaavan tunnusluvun muutos - rakennuksen paloluokan muutos - sammutuslaitteiston, paloilmoittimen, hälytysjärjestelmän, toimintavalmiuden tai muun vastaavan, vahingontorjunnan teknisen tai operatiivisen tason muutos - vakuutuksen voimassaoloalueen, voimassaoloajan tai omavastuun muutos. Fennialla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos Fennia tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, se lähettää laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Näitä yleisiä maakaasun verkkopalveluehtoja sovelletaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n maakaasun jakeluverkkoon liitetylle maakaasun käyttäjälle tapahtuvassa maakaasun verkkopalvelussa. Verkkopalveluehdot ovat osa tätä palvelua koskevaa, jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välistä maakaasun verkkopalvelusopimusta.
1.2 Näissä maakaasun verkkopalveluehdoissa
1.2.1 Maakaasun verkkopalvelulla tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan kaikkea sitä toimintaa, joka mahdollistaa maakaasun siirtymisen (siirtopalvelu) vastiketta vastaan jakeluverkonhaltijan maakaasun jakeluverkossa;
1.2.2 Maakaasun jakeluverkko on paikallinen tai alueellinen maakaasuputkisto, jonka kautta maakaasua siirretään vähennetyllä paineella;
1.2.3 Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan maakaasun jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvan varaista maakaasuverkkotoimintaa;
1.2.4 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa maakaasun liittymissopimuksen tekevä maakaasun käyttöpaikan omistaja tai haltija;
1.2.5 Maakaasun käyttäjä on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja tai muu maakaasun käyttäjä, joka ostaa maakaasua maakaasun myyjältä ja maakaasun verkkopalvelun jakeluverkonhaltijalta;
1.2.6 Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii maakaasua pääasiassa yksityisessä taloudessaan käytettäväksi ( kuluttajansuojalaki 38/1978, 1. luku 4 §);
1.2.7 Maakaasun myyjä on maakaasua ja maakaasutoimituksia myyvä henkilö, yhteisö tai laitos;
1.2.8 Avoimen maakaasutoimituksen myyjällä tarkoitetaan maakaasun myyjää, joka myy maakaasun käyttäjälle tämän kaiken maakaasun tarpeen tai tasapainottaa maakaasun käyttäjän maakaasun käytön ja kiinteiden maakaasu toimitusten erotuksen;
1.2.9 Kiinteä maakaasutoimitus on kullekin taseselvitysjaksolle ennalta sovittu kiinteä maakaasumäärä;
1.2.10 Liittymällä tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan hallitsemia putkistoja, laitteistoja ja laitteita, jotka ovat tarpeen maakaasun toimittamiseksi liittyjän maakaasun käyttöpaikalle;
1.2.11 Maakaasun liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimus, joka koskee maakaasun käyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän maakaasun käyttö mahdollisuuksien ylläpitoa;
1.2.12 Maakaasun verkkopalvelusopimus on jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasun verkkopalveluiden myymisestä ja ostamisesta;
1.2.13 Maakaasun myyntisopimus on maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasuenergian myymisestä ja ostamisesta;
1.2.14 Maakaasun toimitussopimus on sellainen maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus, jossa maakaasun myyjä vastaa myös maakaasun verkkopalvelusta. Tällöin ei tehdä erillisiä maakaasun myynti ja verkkopalvelu sopimuksia.
Määritelmä Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Irtisanomisaika Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu, enintään 5 vuotta yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta
Erinäisiä määräyksiä 1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuo- netta.
2. Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaate- tuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi, joita työntekijä on vel- vollinen työssään käyttämään. Soveltamisohje: Työnantajan tulee uusia rikkoontuneet tai muuten käyttökelvottomiksi käytössä muuttuneet turvajalkineet ja suojavaatetus. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 2 kuukautta on kulunut turvajalkineiden hankkimisesta, työn- tekijä on velvollinen lunastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon loppu- tilistä. Mikäli työntekijä joutuu huolehtimaan itse työvaatteidensa pesusta, hänelle maksetaan korvausta 5 euroa kuukaudessa.
3. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnte- kijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.
4. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulu- tuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkin- nästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkin- töjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin en- nen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
5. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljetta- jakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien mää- rävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkul- jettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettaja- korttia. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uu- simisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljet- tajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputi- listä.
6. Mikäli työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijän ajokortti, ammattipätevyys, muu työssä vaadittava pätevyys tai Suomessa työskentelyoikeus ei ole voimassa taikka että työntekijä on työsken- nellyt toisessa yrityksessä vähimmäislepoaikojensa aikana taikka enimmäisajoaikoja tai enimmäistyöaikoja rikkoen, työntekijällä on vel- vollisuus toimittaa työnantajalle asiaa koskeva virallinen selvitys tai velvollisuus valtuuttaa työnantaja hankkimaan asiaa koskeva viralli- nen selvitys.
7. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmat- kalla ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutus- turvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoi- don jälkeen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.
8. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia eh- toja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tä- män sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.
