Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.
Arkipyhät. 1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat: • pitkäperjantai, • toinen pääsiäispäivä, • helatorstai, • juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva - uudenvuodenpäivä - vapunpäivä, - loppiainen, - itsenäisyyspäivä, - jouluaatto, - joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä samaan työvuoroluetteloon sisältyvänä aikana. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia vapaan antamisesta muuna ajankohtana, jolloin vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä.
3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa normaalityöaikamuodossa ja jaksotyössä 7 tunnilla 45 minuutilla, toimistotyössä 7 tunnilla 36 minuutilla sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran. Keskeytyspäivien ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityökynnystä kukin keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
4. Arkipyhälyhennys ei koske enintään yhden viikon kestäviä työsuhteita.
Arkipyhät. 1. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helator- stai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).
Arkipyhät. 1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat: – pitkäperjantai, – toinen pääsiäispäivä, – helatorstai, – juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva – uudenvuodenpäivä, – vapunpäivä, – xxxxxxxxxx, – itsenäisyyspäivä, – jouluaatto, – joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai työaikajak- son kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankoh- dasta muuta sovita.
3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla sekä osa-aikatyössä keski- määräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
Arkipyhät. 14.1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiai- selta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa 9.2 §:ssä esitetyllä tavalla.
14.2. Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäi- syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.
14.3. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi it- senäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palk- kaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Arkipyhät. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa: • pitkäperjantai • toinen pääsiäispäivä • juhannusaatto • helatorstai Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikon- päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi: • uudenvuodenpäivä • vapunpäivä • itsenäisyyspäivä • jouluaatto • joulupäivä • tapaninpäivä • loppiainen Mikäli edellä mainittuja päiviä ei voida antaa vapaana, on kyseinen vapaa annet- tava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän vä- lillä muuta sovita. Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva arkipyhä ly- hentää osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäi- sen työajan verran.
Arkipyhät. Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 47 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.
Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.
2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5). Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.
Arkipyhät. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa normaalityöaikamuodossa ja jaksotyössä 7 tunnilla 45 minuutilla, toimistotyössä 7 tunnilla 36 minuutilla sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran. Keskeytyspäivien ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityökynnystä kukin keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
Arkipyhät. 1. Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen
2. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä ja näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten ylityö.