Oikeudelliset vaikutukset Mallilausekkeet

Oikeudelliset vaikutukset. Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen oikeudellisten vaikutusten suhteen on olennaista ensin käsitellä sitä, millai- sesta oikeudesta on kyse. Tekijän oikeus korvaukseen voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: (i) pelkkä oikeus korvaukseen101, (ii) korvaus, joka toimii hyvityksenä tekijälle102 ja (iii) ns. ”jäännös- oikeus” (eng. residual remuneratiOn right), eli korvaus, joka säilyy yksinoikeuksien luovuttamisen jälkeen.103 Oikeuskirjallisuudes- sa DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen on katsottu edustavan tätä kolmatta korvausoikeus- tyyppiä.104 Myös TekL 28 a §:n voidaan katsoa edustavan tällaista jäännösoikeutta, sillä oikeus korvaukseen ei edellytä, että tekijää tulisi kompensoida jostakin tietystä toiminnasta. Kyse ei myös- kään ole pelkästä oikeudesta korvaukseen itsessään, vaan kor- vaukselle on asetettu vaatimukset asianmukaisuudesta ja oikea- suhtaisuudesta. On tärkeää, että tekijä sopimussuhteissaan tiedostaa sen, missä vaiheessa sopimussuhteiden sääntelyä koskevia säännöksiä voi soveltaa ja ottaa käyttöön. Käytännön sopimusosaamisen kan- nalta on ratkaisevaa ymmärtää, miten sopimusehdot vaikuttavat sopimuksen elinkaaren (sopimuksen syntyminen, toteuttaminen ja päättyminen) aikana. Oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtai- seen korvaukseen toimii lähtökohtana sopimusneuvotteluille. So- pimuksen neuvotteluvaihe on tekijälle ratkaiseva, sillä sopimus- neuvotteluissa määritetään tekijänoikeuden luovutuksen laajuus ja ehdot.105 Neuvotteluissa myös sovitaan tekijälle maksettavas- ta korvauksesta. Korvauksen määrä ja muoto jää neuvoteltavak- si sopimusosapuolten välille, jotka sopimusvapauden periaatteen mukaisesti voivat vapaasti valita, minkä muotoisen sopimuksen he tekevät.10G Säännöksellä asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta tuetaan tekijää korvausta koskevassa sopimusneu- vottelussa sekä varmistetaan, että korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus arvioidaan sopimustilanteessa.107 Kuten esitetty edellä, se, että DSM-direktiivin 19–21 ar- tikloja koskevat sopimusmääräykset ovat luonteeltaan pakollisia, soveltuu oikeuskirjallisuuden mukaan myös 18 artiklaan. Samoin TekL 28 a § on luonteeltaan pakottava säännös.108 Siinä säädetyistä oikeuksista ei voi poiketa sopimuksella.109 Sopimukseen sovellet- tava pakottava lainsäädäntö menee edelle sopimuksiin sovellet- tavien normien soveltamisjärjestyksessä. Jos sopimusehdoissa on sovittu pakottavasta lainsäädännöstä poikkeavasti, sopimusehto jätetään huomiotta ja pa...
Oikeudelliset vaikutukset. Oikeudenluovutuksen peruuttaminen vaikuttaa sopimuksen si- tovuuteen ja sopimusvapauteen. Kuten esitetty edellä, sopi- musvapauden periaatteen mukaisesti sopimusosapuolet voivat päättää, millaisen sopimuksen he haluavat tehdä. Sopimuksen sitovuuden mukaisesti sopimuksen ehdot sitovat osapuolia eikä yksi osapuoli voi muuttaa sopimuksen ehtoja. Oikeudellisesti on merkittävää, että sopimusosapuoli voi yksipuolisesti päättää, että sopimuksen kohteena oleva oikeudenluovutus peruutetaan, tai että oikeudenluovutuksen yksinomainen luonne päättyy. Oi- keuskirjallisuudessa peruuttamisoikeuden on näin ollen katsottu olevan potentiaalisesti voimakas mekanismi, jonka avulla tekijän sopimusasemaa turvataan.230 Peruuttamisoikeus vaikuttaa myös sopimuksen päättymiseen, mikäli sopimus puretaan oikeuden- luovutuksen peruuttamisen myötä. Kun tekijät ovat siirtäneet oikeutensa yksinoikeudella, eikä oikeuksia hyödynnetä, he eivät voi kääntyä asiassa toisen sopimuskumppanin puoleen. DSM-direktiivin 22 artiklassa on 226 HE 43/2022 vp, s. 103 227 Ibid., s. 37, 103. 228 30 § koskee sopimusta julkisesta esittämisestä, 33 § julkaisemiseen liitty- viä velvollisuuksia ja 34 § teoksen julkaisematta jättämistä. 229 HE 43/2022 vp, s. 103. 230 Dusollier 2020, s. 1025; Dusollier – Bently – Kretschmer – Janssens – Benabou 2020, s. 22; Dusollier – Ker – Iglesias – Smits 2014, s. 80. 231 DSM-direktiivin johdan- to-osan 80 kappale. 232 HE 43/2022 vp, s. 103. säädetty peruuttamisoikeudesta, koska sen avulla tekijät voisivat tällaisessa tilanteessa siirtää oikeutensa toiselle sopimuskump- panille.231 Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöistä käy ilmi, että TekL 30 b §:n tavoitteena on varmistaa, että sopi- muskumppani ei voisi ostaa yksinoikeuksia teokseen vain tarkoi- tuksenaan estää teoksen pääsy markkinoille. Tällä olisi kielteinen vaikutus sekä teosten saatavuuteen että tekijöiden mahdollisuu- teen harjoittaa elinkeinoaan.232 Käytännössä oikeudenluovutuk- sen peruuttaminen antaa tekijälle mahdollisuuden sopia samO- jen oikeuksien luovutuksesta tOisen sopimuskumppanin kanssa. Oikeudenluovutuksen peruuttamisella on yhteys selvi- tykseen teoksen hyödyntämisestä (30 a §). Selvitys auttaa tekijää käyttämään peruuttamisoikeutta, koska selvitys antaa tekijälle tietoa koskien teoksen hyödyntämistä – ja täten myös hyödyn- tämättä jättämistä. Kuten esitetty edellä, DSM-direktiivin 19–21 artikloja koskevat sopimusmääräykset ovat direktiivin mukaan luonteel- taan pakollisia, eikä sopijapuoli ...

Related to Oikeudelliset vaikutukset

  • Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

  • Vakuutusyhtiön velvollisuudet Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahingonkor- vausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea. Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuk- senottaja tai vakuutettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheu- tuneita kustannuksia eikä korvaamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.

  • Paikalliset neuvottelut Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

  • Laitoksen velvollisuudet Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamis- taan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mu- kaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuo- toa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Yhteisvastuullisuus Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutus korvaa ainoastaan sen osan vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää voida osoittaa, vakuutus korvaa enintään pääluvun mukaisen osuuden kokonaisvahingosta

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.