Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessään. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessä, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissa. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkitt...
Yhteenveto. Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty täydet vuosiloma ja talviloma yhdessä. Lomalajit on pidettävä tarkoin erillään, koska vuosiloma perustuu 6-päiväiseen viikkoon ja talviloma 5-päiväiseen viikkoon.
Yhteenveto. Aineiston pohjalta yllättävää oli se, että suurin osa vastaajista näki SIB- toimintamallin sille asetettujen tavoitteiden ja odotusten kautta. Samoin demokraat- tiseksi defenssiksi kuvaamani ilmiö, jossa kysymykset SIB-toimintamallin vaikutuk- sista hallinnan tapojen muutokseen ja demokratiaan torjuttiin vetoamalla demo- kraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuuteen. Tämä näkyi aineistossa siten, että tulevaisuusorientoitunut optimismi -vastaajaryhmä oli hallitsevin vastaustyyppi. Mielenkiintoista aineiston pohjalta oli myös se, että tulevaisuusorientoitunut optimismi -ryhmä yhdistyi useissa kohdin vähäiset tiedot -ryhmän vastauksiin, jolloin ne muo- dostivat hybridivastauksia. Vastauksen alussa on tunnistettavissa vähäiset tiedot -vastaajaryhmän tapa suhtau- tua asiaan, jonka jälkeen vastauksessa korostuu tulevaisuusorientoitunut optimismi - ryhmän tapan suhtautua asiaan. Ensin tiedostetaan se, että SIB-toimintamallin vaikutuksia ei tunneta. Sen jälkeen esitetään toivomus siitä, että hanke ei korvaa kaupungin omaa toimintaa. Lopuksi halutaan nähdä SIB-toimintamalli lisäarvoa tuottavana mahdollisuutena. Vastauk- sessa näkyy päätöksentekijän tahto- ja toivetila siitä, että SIB-toimintamallin ei ole tarkoitus ottaa julkisen palvelutuotannon tehtävää kuin rajatussa ja täydentävässä tarkoituksessa. SIB-toimintamallin sekä toivottuihin ja ei-toivottuihin vaikutuksiin suhtaudutaan toiveiden ja odotusten pohjalta, ja toiveet ja odotukset nähdään suu- rempana mahdollisuutena kuin tiedon puuttumiseen sisältyviä riskejä. Vastauksessa itse asia/tavoite nähdään myönteisenä tulevaisuusorientoitunut opti- mismi -ryhmän tavoin, mutta keinoissa nähdään riskejä, jotka olivat läsnä vähäiset tiedot- ryhmän aineistovastauksissa. Aineiston pohjalta on tunnistettavissa myös vastauksia, joissa yhdistyvät kolmen eri vastausryhmän suhtautumissuunnat. Vastauksen alkuosassa tuodaan esiin se, että tietoa ei ole ja pidetään auki mahdolli- suus sille, että vaikutukset voivat olla myös negatiivisia. Tämän jälkeen kuitenkin korostetaan sitä, että vaikutukset ovat riippuvaisia toteutustavasta. Vastauksen alussa yhdistyy samanaikaisesti vähäiset tiedot -vastaajaryhmän että tulevaisuusorien- toitunut -vastaajaryhmän näkemykset. Kun vastaus pitää sisällään sekä skeptisyyttä että uteliasta myönteisyyttä, se näyttäytyy realistinen suhtautumistapa -ryhmän ajatte- lutavalta aineistovastausten perusteella. Tätä korostaa myös se, että hyvät ja huonot vaikutukset tehdään ehdolliseksi toteutusta...
Yhteenveto. Toimitettujen asiakirjojen perusteella voidaan todeta, että käyttöoikeussopi- mus on edelleen voimassa. Muutoksia on tehty, mutta ne ovat kohdistuneet yhteistoimintasopimukseen, joka on osaksi korvattu vuokrasopimuksella. Käyttöoikeussopimuksen mukaan kaupungilla on käyttöoikeus - kirjastorakennuksen eteisaulaan - kirjastorakennuksen kylkeen rakennettavaan auditorio- ja juhlasaliraken- nukseen - sovituissa aikarajoissa - käyttöoikeuden eteenpäin luovuttaminen ei saa aiheuttaa rakennuksen omistajalle vuokra-arvon alentumista Liikehuoneiston vuokrasopimukseen on otettu asioita, jotka aikaisemmin kuuluivat yhteistoimintasopimuksen piiriin. Koska uudempi sopimus syrjäyt- tää aikaisemmin siltä osin kuin on sovittu samoista asioista, vuokrasopimuk- sen ehdot ohittavat tällä hetkellä vanhan yhteistoimintasopimuksen ehdot ja aikaisemmin niihin tehdyt muutokset. Vuokrasopimuksen päättyessä tilanne palaa vuoden 1995 sopimuksessa voi- maan jätettyihin ehtoihin siltä osin kuin ei ole sovittu toisin. Kaupungilla on yksipuolinen oikeus päättää siitä, jatkuuko vuokrasopimus ja saada myös useampi jatko. Jos on tarkoitus sopia käyttöajoista ja käyttöku- luista, niistä on selkeintä sopia muuten kuin uudella tai jatketulla liikehuoneis- ton vuokrasopimuksella. Jos vuokrasopimusta uusitaan, tilojen käytöstä, käyt- tökuluista ja korjauksista pitää sopia hyvin yksityiskohtaisesti sen välttä- miseksi, että liikehuoneiston vuokrauksesta annetusta laista tulee mukaan täydentäviä ehtoja, joita ei haluta. Xxxxx Xxxxxxx VT, Turku Liitteet Tontin 992-39-54-3 lainhuutotodistus Tontin 992-39-54-3 rasitustodistus Tontin 992-39-54-4 lainhuutotodistus Tontin 992-39-54-4 rasitustodistus Suomen Asiakastieto Oy:n raportti Äänekosken kaupunki Turku 18.9.2023 Xxxxxx Xxxxxxxx xxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx SÄHKÖPOSTITSE
Yhteenveto. Yli 60 vuotta sitten perustettu TIR-järjestelmä ja TIR-yleissopimus ovat osoittautuneet erittäin tehokkaaksi kansainväliseksi passitusmenettelyksi ja ne ovat merkittävästi helpottaneet kansainvälistä kauppaa ja kuljetuksia ennen kaikkea Euroopassa, mutta viime aikoina myös Euroopan ja sen lähialueiden välillä. Euroopan itä-länsi -liikenteen nopea kasvu ja uusien itsenäisten valtioiden ilmestyminen Keski- ja Itä-Eurooppaan ovat johtaneet TIR-järjestelmän uusien ja ennalta-arvaamattomien haasteiden eteen. Tulliviranomaiset ovat samanaikaisesti joutuneet tekemisiin tullipetosten ja salakuljetustapausten kanssa, mikä on seurausta monissa alueen maissa tapahtuneista poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista muutoksista sekä useissa tapauksissa jyrkästi nousseista tulleista ja veroista. Lisäksi TIR-järjestelmän ylläpito ja valvonta on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia kansallisille tulliviranomaisille, jotka etenkin äskettäin itsenäistyneissä maissa joutuvat yhä hankkimaan tarvittavaa kokemusta ja joilla ei useinkaan ole tarvittavaa määrää riittävän hyvin koulutettua henkilökuntaa. Tämänkaltaisen ei-toivotun kehityksen torjumiseksi jotkin valtiot ja muut TIR- järjestelmän toimijat turvautuvat joskus yksipuolisiin toimenpiteisiin, kuten lisävakuuksien vaatimiseen TIR-kuljetuksilta tai tiettyjen tavararyhmien poissulkemiseen menettelyn piiristä, mitkä eivät ole sopusoinnussa TIR- yleissopimuksen määräysten ja hengen kanssa. Samalla kun tämä ehkä tuo väliaikaista helpotusta, kyseiset toimet sen lisäksi, että ne provosoivat muita maita ottamaan käyttöön samanlaisia toimenpiteitä, johtavat kansainvälisen kaupan ja kuljetustoiminnan kallistumiseen ja saattavat lopulta johtaa TIR-passitusjärjestelmän täydelliseen luhistumiseen ilman, että näköpiirissä olisi mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa. TIR-yleissopimus itsessäänkin tarjoaa monia mahdollisuuksia tulliviranomaisten laillisten etujen suojaamiseen, kuten vaatimukset saattopalvelujen käyttämisestä, sitovan kauttakuljetusreitin määrääminen ja kauttakuljetusajan rajoittaminen. Muita toimenpiteitä voidaan valmistella TIR-yleissopimuksen sopimuspuolten pyynnöstä. Vakaita ja pitkäaikaisia ratkaisuja voidaan saada aikaan vain kaikkien asianomaisten TIR-yleissopimuksen sopimuspuolten yhteistoiminnan kautta. TIR:n toimeenpaneva neuvosto (TIRExB) sekä UNECE:n liikenteeseen vaikuttavia tulliasioita käsittelevä työryhmä (WP.30) tarjoavat foorumin tällaiselle yhteistoiminnalle ja koordinoinnille. Kokemus on osoittanut, ett...
Yhteenveto. Avioliitto on vanha instituutio, joka on ajan kuluessa muuttunut merkittävästi. Alkujaan avioliitto voitiin mieltää myös sukujen väliseksi sopimukseksi, jossa toisen suvun tytär siirtyi isänsä edustusvallan alta miehensä edustamaksi. Tämä tapahtui oikeustilassa, jossa naisella ei muutoinkaan pääsääntöisesti ollut kovinkaan merkittävää asemaa ja naisen yhteiskunnallinen toimintakelpoisuus oli hyvin rajallista. Viimeisen reilun sadan vuoden aikana naisen asema kuitenkin on parantunut melkoisesti yhdessä hänen yhteiskunnallisen asemansa ja toimintakelpoisuutensa kanssa. Naisesta tuli ainakin juridisista lähtökohdista katsoen tasa-arvoinen toimija yhteiskunnassa, jolla on kyky ja valta edustaa itseään, omistaa ja hallita omaisuuttaan. Yhdessä tämän kehityksen kanssa avioliittoinstituutiota koskeva lainsäädäntökin kehittyi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa siirryttiin avioliiton aikaiseen omaisuuden erillisyyden järjestelmään ja avioliittolainsäädännön varallisuusoikeudelliset vaikutukset säädettiin toteutumaan avio-oikeuden käsitteen kautta. Tämän kehityksen johdosta molemmilla puolisoilla, sekä miehellä että naisella, oli jo nykyisen avioliittolain voimaan tullessa vuonna 1929 avioliitosta huolimatta yksinään omistusoikeus omaan omaisuuteensa ja vastuu omista veloistaan. Avioliiton purkautuessa avioeron tai puolison kuoleman johdosta avioliittolaki asetti oletuksen, jonka mukaan omaisuuden osituksen yhteydessä puolisoiden laskennallisen omaisuuden säästö tasataan heidän välillään ja se puoliso, jolla on enemmän omaisuutta suorittaa puolet säästöjen erotuksesta tasinkona toiselle puolisolle tai tämän perillisille. Xx tuolloin avioliittolaki antoi myös mahdollisuuden poiketa tästä lähtökohdasta laatimalla avioehtosopimus tai muu sopimus avioeron varalle. Näiden käyttöala oli kuitenkin hyvin suppea ja avioehtosopimuksen muodollisiin ja sisällöllisiin vaatimuksiin suhtauduttiin hyvin tiukasti. Alkuperäisessä avioliittolaissa operoitiin voimakkaasti avio-oikeuden käsitteellä ja ellei puolisolla ollut avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, pystyi omistajapuoliso päättämään omaisuudestaan hyvin vapaasti. Myös esimerkiksi puolisoiden yhteiseen kotiin liittyvät luovutusrajoitukset ja muut vallinnanrajoitukset oli sidottu puolison avio-oikeuteen. Erityisesti naisen yhteiskunnallisen aseman muutos miehensä edustamasta passiivisesta toimijasta aktiiviseksi itseään edustavaksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi on avannut mahdollisuuden sille, että puolisot voidaan liitoss...
Yhteenveto. PAMin neljän suurimman sopimusalan työehtosopimuksia vertailemalla on selvää, että jokainen näistä sisältää mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Eniten niitä löytyy vartiointialalta, ei vain määrällisesti, mutta myös laadullisesti. Hieman yli neljäkymmentä määräystä sisältää mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen, minkä vuoksi mainintoja paikallisesta sopimisesta tuntuu löytyvän joka puolelta työehtosopimusta. Osa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista löytyy pöytäkirjamerkinnöistä, mikä voi merkitä sitä, että asiasta on ollut hankala päästä sopuun. Suurimmassa osassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksissa työntekijöitä tulee edustaa luottamusmies tai pääluottamusmies. Tämä estää työnantajaa yksipuolisesti sanelemasta paikallisen sopimuksen ehtoja ja täten suojelee työntekijää. Lisäksi vartiointialan työehtosopimuksessa on kiinnitetty huomiota paikallista sopimista mahdollistavien lausekkeiden yhdenmukaisuuteen, sillä lähes kaikki niistä viittaa takaisin yleiskelpuuttavaan lausekkeeseen. Vapaita koskevien määräysten sanamuotoon voisi kuitenkin tulevaisuudessa kiinnittää huomiota, sillä ne eivät aina olleet täysin yhtenäisiä. Kaupan työehtosopimuksessa paikallista sopimista mahdollistavia lausekkeita on määrällisesti toiseksi eniten, lähes neljäkymmentä. Usea kohta rajaa minimin, jonka alle ei paikallisella sopimuksella voi sopia. Kuitenkin yleisesti sopimusosapuolille annetaan varsin laajat mahdollisuudet sopia toisin. Kaupan työehtosopimuksessa määräykset, jotka mahdollistavat paikallista sopimista usein täsmentävät kuka saa asiasta sopia. Luottamusmies nimetään sopimusosapuoleksi useasti, jos työpaikalta sellainen löytyy. Kuitenkin sillä luottamusmieslukkoa ei alalla ole saatu neuvoteltua, saa luottamusmiehen puuttuessa kohdista neuvotella työntekijä tai henkilöstöryhmä yhdessä. Suurin osa lausekkeista viittaa takaisin yleiskelpuuttavaan lausekkeeseen, mutta varsinkin palkkoihin liittyvissä määräyksissä sanamuotoja voisi tarkentaa selvyyden vuoksi. Marava:n työehtosopimuksessa on suppeammat mahdollisuudet sopia paikallisesti, kuin kaupan ja vartiointialan työehtosopimuksissa. Määrällisesti se sisältää noin hieman vajaa kaksikymmentä mainintaa paikallisesta sopimisesta. Yksittäiset määräykset marava:n työehtosopimuksessa antavat kuitenkin varsin laajoja mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Lähtökohtana paikalliseen sopimiseen marava:n työehtosopimuksessa on yleiskelpuuttavasta lausekkeesta löytyvä lista paikallisen sopimisen mahdollisuuksista. T...
Yhteenveto. Pilvipalveluissa on kyse merkittävästä ilmiöstä, niin taloudellisen kuin teknolo- gisen kehityksen kannalta. Pilvipalveluita käyttämällä yritykset voivat saavut- taa suuria hyötyjä, kuten pienempiä kustannuksia, kilpailukykyistä teknologiaa ja helposti skaalattavaa laskentatehoa. Kuitenkin tämä kehitys tarvitsee tuek- seen takeita palvelutasosopimusten muodossa, koska riskit ovat muuten niin suuret, että yritykset eivät kykene siirtymään pilvipalveluiden käyttäjiksi. Ris- kit turvallisuudelle ovat suurin yksittäinen yritysten pilvipalveluihin siirtymis- tä hidastava tekijä. Yritys ei voi vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Palvelu- tasosopimukset auttavat asiakkaita saavuttamaan turvallisuuden tunteen pal- velun käyttäjinä ja palveluntarjoajille ne ovat tärkeä työkalu positiivisen ima- gon rakentamiseen ja kilpailijoista erottumiseen. Palvelutasosopimuksillakaan ei voida saavuttaa molemmille osapuolille optimaalista ratkaisua, koska mo- lemmat pyrkivät maksimoimaan oman hyötynsä, jolloin se osapuoli, joka on kykenevämpi sopimusten tekoon, saa omalta kannaltaan aikaan paremman so- pimuksen. Palvelutasosopimukset ovat kuitenkin tärkeä työkalu pilvipalvelui- den käyttäjille ja palveluntarjoajille ja niitä tulisikin tutkia ja kehittää lisää. Eri- tyisen tärkeää on tietää minkälaisia ongelmia pilvipalveluiden palvelutasoso- pimuksiin voi liittyä, jotta on mahdollista solmia hyviä sopimuksia ja ottaa oi- keat asiat huomioon sopimuksentekovaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa pilvipalveluiden palvelutasosopi- musten riskejä asiakkaan näkökulmasta, sekä löytää määritelmä pilvipalveluille ja pilvipalveluiden palvelutasosopimuksille. Tutkimuksessa ei pyritty löytä- mään viitekehystä palvelutasosopimusten teolle, vaan määrittelemään sopi- musten mahdolliset riskit. Riskien vaikutuksiin niiden toteutuessa ei tutkimuk- sessa myöskään otettu kantaa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Pilvipalvelu on internetin välityksellä toteutettava palvelu, joka hyödyn- tää toiminnassaan pilvilaskentaa. Pilvipalvelussa datan painopiste siirtyy asi- akkaiden päätelaitteilta keskitettyihin palveluntarjoajan keskuksiin, joiden fyy- sistä infrastruktuuria tai toimintaa käyttäjän ei ole mahdollista nähdä, eikä hä- nellä ole myöskään mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Siitä tuleekin pilvi terminä, käyttäjä ei näe pilven taakse. Pilvipalveluihin liittyy myös helppo skaalattavuus, käyttäjän on helppo pyytää lisää laskentatehoa ja palveluntarjoaja pystyy hoi- tamaan se...
Yhteenveto. Pitkäaikaisesti sairaan oppilaan jatkuva oireilu tai pelko oireilusta voi aiheuttaa ahdistusta koulun henkilökunnassa, etenkin jos heille yritetään siirtää oppilaan hoitovastuuta koulupäivän aikana. Kun oppilaalla on vakava tai pitkäaikainen sairaus, on aina sovittava hoitoneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien ja koulun henkilökunnan lisäksi asiantuntija erikoissairaanhoidosta. Hoitoneuvottelussa tarkastellaan ja selvitetään oppilaan selviytymistä koulussa ja hänen mahdollisesti vaatimiaan erityisjärjestelyjä sekä kirjataan hoitoneuvottelun tulos erilliseen sopimukseen (liite 1). Jokaisen aikuisen on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos koulussa tulee hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä. Oppilaan sairauden hoito on aina vanhempien vastuulla. Hoitoneuvotteluissa on tarkasteltava, millaisin erityisjärjestelyin oppilaalle voidaan taata turvallinen koulupäivä.
Yhteenveto. Perehdyttäminen pyrkii strategisella tasolla yrityksen tuloksen kasvattamiseen yrityksen pitkän aikavälin vision toteutumisen kautta. Kun työyhteisö kokonaisuutena ymmärtää tuon vision ja yrityksen liiketaloudellisen tavoitetilan, on kaikki työntekijöiden toiminta tavoitteellista ja tuottavaa. Työntekijöiden työpanos on kuitenkin kokonaisuus joka tuottaa liikeyritykselle tuotteet ja palvelut, joilla se toteuttaa strategiaansa ja pyrkii kilpailulliseen etulyöntiasemaan ja liikevoittoon. Strategian toteuttamisen alapuolelta kuitenkin löytyvät välilliset ja välittömät työyhteisön so- siaalisen hyvinvoinnin edut, joita perehdyttäminen yhtenä henkilöstöjohtamisen työkaluna palvelee. Näin ollen perehdyttäminen voidaan nähdä sosiaalistamisen välineenä, työyhteisön hyvinvoinnin takaajana ja työturvallisuuden yhtenä osatekijänä. Kun työyhteisön kaikki työn- tekijät ottavat uuden työntekijän lämpimästi vastaan, opettavat hänelle talon tavat ja varmista- vat työskentelymenetelmien turvallisuuden, säilyy työyhteisö yhteishengeltään positiivisena ja työssä jaksaminen paranee. Lisäksi työyhteisön vastaanotto helpottaa tulokkaan integraatiota vallitsevaan organisaatiokulttuuriin ja yrityksen tai yhteisön kirjoittamattomaan etikettiin. Myös perehdyttämisen sitouttava vaikutus on tärkeä. Työnantaja korostaa tulokkaalle juuri hänen työpanoksensa tärkeyttä kokonaisuuden kannalta. Työyhteisö ottaa uuden työntekijän joustavasti osaksi yhteisöä, jolloin uusi työntekijä kokee työnsä tärkeäksi niin yrityksen kuin työkaveriensa kannalta. Tämä itsensä kokonaisuuden osaksi kokeminen sitouttaa uuden työn- tekijän niin yrityksen taloudellisiin tavoitteisiin, kuin sen arvoihin ja organisaatiokulttuuriin. Uuden työntekijän esimiehen rooli on tärkeä, mutta kaksijakoinen. Toisaalta esimiehen vas- tuulla on perehdyttämisprosessin suunnittelu ja johtaminen, mutta toisaalta hän ei välttämättä vastaa kuin perehdyttämisen hallinnollisesta toteuttamisesta. Käytännön työn jäädessä helposti