Yhteenveto. Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty täydet vuosiloma ja talviloma yhdessä. Lomalajit on pidettävä tarkoin erillään, koska vuosiloma perustuu 6-päiväiseen viikkoon ja talviloma 5-päiväiseen viikkoon.
Yhteenveto. Opinnäytetyössäni selvitin sopimusten ja sopimusten hallinnan tärkeyttä yrityk- sen liiketoiminnan kannalta. Selvitin onko hyvin hallitusta ja tehokkaasta sopi- mustoiminnasta hyötyä niin taloudellisella tasolla kuin riskienhallinnassakin. Tarkastelin sopimusten sisällään pitämiä riskejä ja niiden minimoimista sopi- mushallinnan avulla. Työn tekeminen antoi vahvan käsityksen siitä kuinka suu- ressa roolissa yrityksen sopimukset ovat ja miten ne vaikuttavat yrityksen toi- mintaan. Yritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota sopimuksiin ja niiden solmimiseen. Koko sopimusprosessi tulisi nähdä laajemmin ja ottaa osaksi yri- tyksen kokonaisstrategiaa, sillä strategialla on suuri vaikutus yrityksen tapoihin toimia ja tehokas strateginen johtaminen vahvistaa yhteistä ajattelutapaa. Nykyään yritykset verkostoituvat nopeasti ja niiden liiketoiminta laajenee. Tällöin myös sopimustoiminta laajenee ja uusien sopimusten kokonaismäärä kasvaa huomattavasti. Tällöin eteen tulee uusia riskejä, joihin ei ennen ole tarvinnut varautua. Työssäni tarkastelin sopimusten mukanaan tuomia ja sisältämiä riske- jä sekä kerroin miten niitä voisi vähentää ja estää. Hyvin hoidetun sopimusten hallinnan avulla sopimustoiminta on sujuvaa ja riskien esiintyminen on vähäistä. Henkilöt, jotka työskentelevät sopimusten parissa ja solmivat niitä päivittäin, ovat suuria riskitekijöitä sopimusprosessissa. Vaikka sopimukset ja sopimuseh- dot olisi tarkoin laaditut, ajautuvat yritykset joskus riitoihin ja konflikteihin sopi- muksiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi sopimusosapuolten välillä saattaa esiin- tyä sopimuksiin liittyviä tulkintaeroja, jotka saattavat johtua muun muassa epä- selvistä sanamuodoista. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöt, jotka ovat yri- tyksessä sopimusten kanssa tekemisissä, ovat hyvin selvillä sopimuksiin ja so- pimusten solmimiseen liittyvistä asioista. Kun työntekijät ovat saaneet riittävät koulutuksen ja heillä on omat vastuunsa ja velvollisuutensa tiedossa toiminta sujuu varmemmin eikä epäselviä tilanteita pitäisi syntyä. Vaikka useilla yrityksillä on sopimusten hallinnointi rempallaan ja töitä toimivan sopimusten hallinnoinnin saavuttamiksi riittää, on yrityksillä vähintään jonkinlai- nen käsitys sopimusten tärkeydestä osana yrityksen toimintaa. Suurimman eron sopimusten hallintatavoissa määrää se, onko yrityksellä käytössään jokin sopi- mustenhallintajärjestelmä vai ei. Yrityksillä joilla tuote on käytössä, sopimuksia hallinnoidaan pääasiassa sähköisesti, muuss...
Yhteenveto. Suomalainen palkkataso asettuu perämiesten osalta lähemmäs virolaista kuin ruotsa- laista. Huomattavaa on kuitenkin, että vertailun virolainen sopimus sisältää enemmän työtunteja päivässä kuin suomalainen, joten suomalaisella sopimuksella, samat työ- tunnit tehtäessä, kertyisi maksettavia ylitöitä huomattava määrä. Tämän tyyppisissä aluksissa on Suomessa yleinen käytäntö hyvittää ylityötunnit vapaana. Toisaalta vi- rolaisessa sopimuksessa maksetaan jokaiselta työpäivältä 40€ lastinkäsittelylisää pe- rämiehille, toisin kuin suomalaisessa tai ruotsalaisessa sopimuksessa. Ruotsissa vapaata kertyy niin paljon enemmän kuin muissa maissa, että ruotsalaisissa aluksissa noudatetaan 1:2 tai 1:1, 1:2-vuorottelujärjestelmää [1:1, 1:2-vuorottelussa työvuoron kesto on vakio mutta joka toinen loma on työvuoron mittainen, joka toisen ollessa kaksi kertaa työvuoron mittainen]. Ruotsalaiset kuukausipalkat ovat myös tällä hetkellä parempia Suomessa asuvalle, koska Ruotsin kruunun kurssi on vahva. Työntekijälle merkittäviä asioita ansioiden kertymisen kannalta ovat myös eläkkeet, verot ja sosiaaliturvamaksut, joihin en tässä työssäni kuitenkaan paneudu. Vaikka ruotsalainen sopimus olisikin työntekijälle edullisempi, alan kehitys näyttää siltä että Ruotsin lipun alla seilaavat laivat vähenevät jatkuvasti. Esimerkiksi Finn- lines liputti aluksia Suomen lipun alle Ruotsin lipun alta (TS 6.9.2012) ja ruotsalai- nen varustamo Wallenius-Wilhelmsen ilmoitti liputtavansa alukset pois Ruotsin li- pun alta. Lippujen vaihdot paikallisesti esimerkiksi Itämeren liikenteessä eivät kui- tenkaan aina suoraan johdu työvoimakustannuksista, vaan niihin vaikuttaa varusta- moiden liiketoiminnan verotusasiat. Yleinen merenkulkualan kehitys on joka tapauk- sessa suuntautunut kohti niin kutsuttuja mukavuuslippuvaltioita, joissa lainsäädäntö ei välttämättä määrää mitään vähimmäispalkoista, saati sitten alakohtaisista työehto- sopimuksista. Kehitys huomioon ottaen MLC 2006-sopimuksen merkitystä ei pidä väheksyä. Mihin ikinä päätyykään töihin, on aina hyvä ymmärtää, miten työsuhteen edut ja vel- vollisuudet määräytyvät. Mielestäni nämä asiat ovat kuin kielten opettelu, kun oppii yhden, oppii helpommin myös toisen. Työehtosopimukset ja niiden ymmärtäminen on merenkulkijalle tärkeää, mutta ne eivät mielestäni saa muodostua ammattitaitoa ja sen ylläpitoa tärkeämmäksi asiaksi.
Yhteenveto. Olen tässä luvussa nostanut esille tilanteita, joissa vakuutustapahtuman määritelmän sisältävä vakioehto on johtanut tulkinnallisiin erimielisyyksiin vakuutuksenantajan ja vakuutetun välillä. Tarkastelu on tapahtunut vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksia hyödyntäen. Kokoan tässä yhteen pääluvun keskeisimmät huomiot. Ensinnäkin oikeusturvavakuutuksen vakuutustapahtuman määrittävä vakuutusehto näyttäisi vain harvoissa tilanteissa olevan sillä tavalla epäselvä, että epäselvyys olisi ratkaistava epäselvyyssääntöä soveltamalla. Vakuutusehto on siis toisin sanoen selkeä sanamuodoltaan. Poikkeuksen tähän tuovat lähinnä ne tilanteet, jotka sijoittuvat riita- sekä hakemusasioiden ja rikosasioiden välimaastoon. Tällaisille tilanteille on ominaista, että niitä ei ole noteerattu vakuutustapahtumaa koskavassa vakioehdossa tai vakuutuksen rajoitusehdoissa. Tällaisesta asiasta nostan esimerkiksi konfiskaatiovaatimuksen, jonka vakuutuslautakunta katsoi kuuluvan riita- ja hakemusasioiden vakuutustapahtuman määritelmään. Toiseksi riita- ja hakemusasioissa luotuja vakuutuslautakunnan tulkintalinjoja ja argumentteja ei voida käyttää rikosasioiden yhteydessä nousevien tulkintatilanteiden ratkaisuksi ilman kriittistä tarkastelua. Tästä esimerkkinä toimii passiivisuutta koskeva tulkintakäytäntö. Riita- ja hakemusasioiden yhteydessä esille nostettua passiivisuutta koskevaa tulkintakäytäntöä ei voida soveltaa, kun kysymys on rikoksesta syytetyn passiivisuudesta yksityisoikeudellista vaatimusta kohtaan. Viimeisimpien malliehtojen mukainen vakuutustapahtuman syntyminen rikosasiassa johtaisi nähdäkseni kategorisesti tilanteeseen, jossa rikoksesta syytetyn passiivisuus häntä kohtaan esitettyyn yksityisoikeudelliseen vaatimukseen liittyen johtaisi kohtuuttomuuteen, mikäli passiivisuus estäisi vakuutustapahtuman syntymisen. Tämän ongelman on onneksi ratkaissut se, että vakuutusyhtiöt ovat tältä osin luopuneet malliehtojen muotoilusta. Toisena esimerkkinä asiasta voidaan nostaa esille vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus FINE-009613 (2018), 172 En ota tässä kantaa siihen, mikä mahdollisesti on ollut sopimusehtojen eriytymisen taustalla vaikuttava syy. jonka lopputulemana riita- ja hakemusasioissa tehdyt vakuutuksen rajoitusehtojen tulkinnat eivät ole suoraan sovellettavissa rikosasioissa. Kolmanneksi ja viimeiseksi nostan esille riidan tai vaatimuksen perusteen paikallistamiseen liittyvän haastavuuden. Riidan tai vaatimuksen peruste liittyy vakuutustapahtuman määritelmän osalta siihen,...
Yhteenveto. Sopimusten siirron projektille asetettiin ensisijaiseksi tehtäväksi kerätä Pirkanmaan hyvinvointialueelle siir- tyvät sopimukset ja kartoittaa sopimusanalyysilla kokonaiskuva siirtyvästä sopimuskannasta. Erityistä huo- miota kiinnitettiin sopimusten siirrettävyyteen ja siirron mahdollisesti edellyttämiin jatkotoimenpiteisiin. Ana- lyysissä havaittiin neljä keskeistä jatkotoimenpiteitä edellyttävää kokonaisuutta. Näistä ensimmäiset ovat sopimusten päällekkäisyys ja tietosuojaan liittyvät puutteet, jotka liittyvät sopimuksiin yleisesti. Muut koko- naisuudet ovat ICT-sopimukset sekä ulkoistussopimukset, joihin liittyvät haasteet ovat näille sopimustyy- peille erityisiä. Kuntien siirtyvä sopimuskanta on verrattain suuri ja sisältää paljon sisällöltään päällekkäisiä sopimuksia. Hajanainen sopimuskanta on vaikea hallita ja aiheuttaa merkittävän riskin tarpeettomista kustannuksista. Sopimuskannan jatkovalmistelussa onkin kiinnitettävä huomiota näiden haasteiden ratkaisemiseen. Toi- menpiteet tältä osin tulevat olemaan päällekkäisten sopimusten karsiminen irtisanomalla tarpeettomia sopi- muksia sekä yhtenäistämällä samojen toimittajien kanssa tehtyjä useita sopimuksia yksiksi sopimuksiksi. Hyvinvointialueen toiminnan kannalta tämä tulee olemaan kriittinen tehtävä erityisesti ICT-sopimusten osalta mutta sopimuskannan hajanaisuus ja päällekkäisyys on kuitenkin sopimuskannan läpileikkaava piirre ja jatkotoimenpiteiden tarve koskee lähes kaikkia sopimustyyppejä. Tietosuojan osalta sopimuksissa havaittiin runsaasti puutteita. Erityisesti vanhojen sopimusten osalta pää- sääntö on, ettei sopimukseen ole jälkikäteen lisätty tietosuoja-asetuksen edellyttämiä ehtoja henkilötietojen käsittelyn osalta. Yksi sopimuksiin liittyvistä jatkovalmistelun tehtävistä onkin muodostaa Pirkanmaan hyvin- vointialueelle omat tietosuojakäytännöt sopimusten osalta ja pyrkiä aktiivisesti tuomaan nämä osaksi hyvin- vointialueen sopimuskantaa. Tämä tehtävä tulee suurelta osin korjaantumaan ajan myötä, kun vanhoja so- pimuksia korvautuu uusilla erityisesti hankintojen osalta, mutta ainakin keskeisimpiin vanhoihin sopimuksiin nämä ehdot tulisi pyrkiä lisäämään jälkikäteen. Kokonaisulkoistusten osalta sopimukset tulevat edellyttämään sopimusten muuttamista neuvotteluteitse. Muutostarpeet ovat poikkeuksellisen merkittäviä, koska ne kohdistuvat suoraan palvelukonseptiin ja heijas- tuvat täten koko sopimuksen sisältöön. Huomioiden hankinnan poikkeuksellisen suuri laajuus, neuvotelta- via yksityiskoht...
Yhteenveto. Tutkimuksessa on käsitelty YSL 27.1 §:n mukaista erityistä irtisanomisoikeutta ja arvioitu säännöksen perusteella määräytyvää korvausvastuuta suhteessa saneerauksen tavoitteisiin ja periaatteisiin sekä yleiseen sopimusoikeudelliseen sopimuksen ennenaikaista päättämistä koskevaan doktriiniin. Tarkastelussa on havaittu, että YSL 27.1 §:n kaltaiset erityiset irtisanomisoikeudet ovat toisinaan välttämättömiä saneerausvelallisen toiminnan tervehdyttämiseksi. YSL 27.1 §:n mukaisen sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi suoritettavan korvauksen on katsottu käsittävän omaisuuden hallinnan palauttamisesta aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta, jonka vuokralleantaja osoittaa hänelle aiheutuvan. Koska YSL 27 § on erityinen korvaussäännös, syrjäyttää se mahdolliset vuokrasopimuksessa olevat korvausta koskevat ehdot siltä osin kuin sopimuksen mukaan määräytyvä korvaus olisi suurempi. Yrityssaneerauksissa lähtökohtana voidaan pitää sopimusjatkuvuuden periaatetta, johon YSL 27 §:n mukaiset erityiset irtisanomisoikeudet muodostavat poikkeuksen. Saneerausmenettelyssä velallisen mahdollisuudella vapautua epäedullisiksi käyneistä sopimussuhteista voidaan nähdä olevan suurikin merkitys saneerauksen toteuttamisen 221 Rajaamattoman sopimuksista vetäytymisen mahdollisuuden nähtäisiin osaltaan muodostuvan ongelmalliseksi myös perustuslain 15 §:n omaisuuden suojan kannalta. kannalta, erityisesti tilanteissa, joissa maksukyvyttömyys johtuu osaltaan kyseisenlaisista sopimuksista. Velallisen kannalta epätarkoituksenmukaisiksi käyneistä sopimuksista vetäytyminen voikin olla tosiasiassa saneerauksen onnistumisen ja viime kädessä konkurssin välttämiseksi välttämätöntä. Saneerausvelallisen kannalta ja tämän tervehdyttämisedellytysten turvaamiseksi on katsottu, että erityisten irtisanomisoikeuksien piiriä saattaisi olla syytä laajentaa edelleen vielä hallituksen esityksessä (HE 251/2022) esitettyä laajemmaksi. Tarkasteltavana olevan YSL 27.1 §:n mukaisen vuokrasopimuksia koskevan irtisanomisoikeuden kohdalla yleiseksi tulkintaongelmaksi on huomattu muodostuvan nimenomaisesti arviointi koskien kohtuullista korvausta erityisesti määräaikaisten vuokrasopimusten sekä sellaisten toistaiseksi voimassaolevien vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasuhteen päättämistä on rajoitettu. YSL 27.1 §:n mukaisessa kohtuulliseen korvaukseen liittyvässä arvioinnissa on nähty tarkoituksenmukaiseksi tarkastella ensinnä sopimuksen ennenaikaista päättämist...
Yhteenveto. Avioliitto on vanha instituutio, joka on ajan kuluessa muuttunut merkittävästi. Alkujaan avioliitto voitiin mieltää myös sukujen väliseksi sopimukseksi, jossa toisen suvun tytär siirtyi isänsä edustusvallan alta miehensä edustamaksi. Tämä tapahtui oikeustilassa, jossa naisella ei muutoinkaan pääsääntöisesti ollut kovinkaan merkittävää asemaa ja naisen yhteiskunnallinen toimintakelpoisuus oli hyvin rajallista. Viimeisen reilun sadan vuoden aikana naisen asema kuitenkin on parantunut melkoisesti yhdessä hänen yhteiskunnallisen asemansa ja toimintakelpoisuutensa kanssa. Naisesta tuli ainakin juridisista lähtökohdista katsoen tasa-arvoinen toimija yhteiskunnassa, jolla on kyky ja valta edustaa itseään, omistaa ja hallita omaisuuttaan. Yhdessä tämän kehityksen kanssa avioliittoinstituutiota koskeva lainsäädäntökin kehittyi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa siirryttiin avioliiton aikaiseen omaisuuden erillisyyden järjestelmään ja avioliittolainsäädännön varallisuusoikeudelliset vaikutukset säädettiin toteutumaan avio-oikeuden käsitteen kautta. Tämän kehityksen johdosta molemmilla puolisoilla, sekä miehellä että naisella, oli jo nykyisen avioliittolain voimaan tullessa vuonna 1929 avioliitosta huolimatta yksinään omistusoikeus omaan omaisuuteensa ja vastuu omista veloistaan. Avioliiton purkautuessa avioeron tai puolison kuoleman johdosta avioliittolaki asetti oletuksen, jonka mukaan omaisuuden osituksen yhteydessä puolisoiden laskennallisen omaisuuden säästö tasataan heidän välillään ja se puoliso, jolla on enemmän omaisuutta suorittaa puolet säästöjen erotuksesta tasinkona toiselle puolisolle tai tämän perillisille. Xx tuolloin avioliittolaki antoi myös mahdollisuuden poiketa tästä lähtökohdasta laatimalla avioehtosopimus tai muu sopimus avioeron varalle. Näiden käyttöala oli kuitenkin hyvin suppea ja avioehtosopimuksen muodollisiin ja sisällöllisiin vaatimuksiin suhtauduttiin hyvin tiukasti. Alkuperäisessä avioliittolaissa operoitiin voimakkaasti avio-oikeuden käsitteellä ja ellei puolisolla ollut avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, pystyi omistajapuoliso päättämään omaisuudestaan hyvin vapaasti. Myös esimerkiksi puolisoiden yhteiseen kotiin liittyvät luovutusrajoitukset ja muut vallinnanrajoitukset oli sidottu puolison avio-oikeuteen. Erityisesti naisen yhteiskunnallisen aseman muutos miehensä edustamasta passiivisesta toimijasta aktiiviseksi itseään edustavaksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi on avannut mahdollisuuden sille, että puolisot voidaan liitoss...
Yhteenveto. 105.Liiga ja Liigaseurat ovat rikkoneet kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa sopimalla keskenään siitä, etteivät Liigaseurat tee sopimusta kesken kauden sellaisten pelaajien kanssa, joilla on ollut kauden alkaessa sopimus Jokereiden kanssa. Lisäksi Liiga ja Liigaseurat ovat sopineet, etteivät Liigaseurat tee 111 KHO on katsonut niin sanotussa bussikartelliasiassa, että kilpailulain 6 §:n ja SEUT 101 artiklan 3 kohdan kumulatiivisten edellytysten täyttymistä tulee arvioida kokonaisuutena suhteessa esillä olevassa asiassa tarkoi- tettuun kilpailunrajoitukseen (KHO:2019:98, kohta 1191). 112 Liite 17: Liigan lisäselvitys 21.10.2019, s. 1-2. seuraavaa kautta koskevia lainasopimuksia Jokereiden kanssa tai pelaa niiden kanssa harjoitusotteluita. 106.Liigan ja Liigaseurojen menettelyssä on kyse tarkoitukseen perus- tuvasta, vakavasta kilpailunrajoituksesta. Asiassa ei ole näin ollen tarpeen näyttää toteen sen tosiasiallisia vaikutuksia eikä sitä voida pitää vähämerkityksellisenä. Menettely ei myöskään täytä kilpai- lulain 6 §:ssä tai SEUT 101 artiklan 3 kohdassa säännellyn tehok- kuuspuolustuksen kumulatiivisia edellytyksiä. 107.Päätöksen kohteena oleva urheilutoiminta kuuluu kilpailuoikeu- den soveltamisalaan, sillä Liigan ja Liigaseurojen sopimus liittyy taloudelliseen toimintaan, eikä urheiluun liittyvien erityispiirteiden huomiointi edellä osoitetusti muuta tätä arviota. Liigan ja Liigaseu- rojen sopimuksessa ei ole myöskään kyse kilpailulain 2 §:n työ- markkinapoikkeuksen piiriin kuuluvasta asiasta, sillä se ei koske työehtosopimusoikeuden ydinalueeseen kuuluvia määräyksiä eikä se ole syntynyt työmarkkinaosapuolten välisten kollektiivisten neuvottelujen tuloksena.
Yhteenveto. 4. Liitteet: - haastehakemus - vastineet ja muut kirjelmät - kululaskut Pahoitellen aineiston keruuseen liittyvää vaivaa, kiittäen kontribuutiosta tutkimushankkeessa, tutkimusjohtaja Xxxxxxxx Xxxxxxx
Yhteenveto. Aldriinin, dieldriinin, endriinin, klordaanin, heptakloorin, HCB:n, DDT:n ja HCH:n pitoisuudet pilaantuneilla maa-alueilla ovat olleet alhaisia, useimmiten valtioneuvoston asetuksessa esitettyjen alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia. Näitä POP-yhdisteitä on käytetty torjunta-aineina puutarha- ja metsätaloudessa, kuten taimi- ja kauppapuutarhoilla sekä pienemmässä määrin sahoilla puunsuojaukseen. Sen sijaan dioksiineja ja furaaneja ja PCB:tä on todettu useiden eri toimialojen käyttämillä alueilla. Dioksiineja ja furaaneja esiintyy yleisimmin kloorifenoleita puunsuojaukseen käyttäneiden sahojen maaperässä sekä sedimentissä sahojen edustalta ja puutuoteteollisuuden alapuolisissa vesistöissä. Näidenkin POP-yhdisteiden pitoisuudet pilaantuneissa maissa ovat yleensä alhaisia ja vain hyvin harvoissa tapauksissa pitoisuus ylittää POP-asetuksessa niille säädetyn alemman pitoisuusrajan. Sammutusvaahtojen käytön seurauksena ympäristöön joutuneiden PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet muutamilla pelastustoimen ja lentokenttien paloharjoitusalueilla paikallisesti korkeita esimerkiksi PFOS-aineille esitettyihin pintavesien viitearvoihin verrattuna. Lisäksi yhdisteiden on havaittu kulkeutuneen päästölähteestä pitkiä matkoja pinta- ja pohjavesien mukana. Pilaantuneesta maaperästä tai sedimentistä aiheutuvista päästöistä ei ole tietoja lukuun ottamatta Kymijoen PCDD/F-päästöjä Itämereen. POP-yhdisteet ovat niukkaliukoisia ja sitoutuvat tiukasti maahan, joten niiden kulkeutuminen pilaantuneelta alueelta on vähäistä. Sitä tapahtuu lähinnä vain maahiukkasiin sitoutuneena. Pilaantunutta maaperää kunnostettaessa lievästi pilaantuneet maa-ainesjätteet viedään useimmiten kaatopaikalle käytettäväksi rakenteissa tai peitemaana. Voimakkaasti pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan poltettavaksi jätteenpolttoasetuksen (151/2013) vaatimukset täyttävään polttolaitokseen, tai poikkeustapauksessa sijoitetaan viranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Aiempina vuosikymmeninä voimakkaastikin pilaantuneita maa-aineksia on voitu viedä tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Pilaantuneille maa-alueille ei ole sopimuksessa ja pöytäkirjassa asetettu merkittäviä vaatimuksia. Tukholman yleissopimuksen velvoitteet täyttyvät pilaantuneiden maa-alueiden osalta, vaikka kaikkia A-, B- tai C-liitteessä lueteltujen kemikaalien pilaamia alueita ei ole vielä tunnistettu. Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitusta tuleekin edelleen tarkentaa epäiltyjen h...