Säännöksen sisältö. G 10 10 11 13 13 15 17 17 19 24 24 24 2G 29 30 30 3G 40 42 42
Säännöksen sisältö. Suomessa DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikea- suhteisen korvauksen periaate on kansallisesti implementoi- tu säätämällä tekijänoikeuslakiin uusi säännös, 28 a §. Säännök- sen mukaan tekijällä on oikeus saada teoksen hyödyntämisestä asianmukainen ja oikeasuhtainen100 korvaus silloin, kun tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen.
Säännöksen sisältö. DSM-direktiivin 20 artiklan sopimuksen kohtuullistamismeka- nismin mukaan tekijät voivat vaatia sopimuskumppanilta asian- mukaisen ja sopivan lisäkorvauksen, jos alun perin sovittu kor- vaus osoittautuu ”suhteettoman pieneksi” verrattuna teoksen hyödyntämisestä syntyneisiin tuloihin. Direktiivin mekanismi on niin kutsuttu bestseller-säännös.138 Bestseller-säännökset so- veltuvat tilanteeseen, jossa oikeuksien taloudellinen arvo osoit- tautuu suuremmaksi, kuin mitä sopimuksen solmimisen aikana oli arvioitu (teoksesta tulee myyntimenestys).139 Suomen teki- jänoikeuslakiin ei sisällytetty DSM-direktiivin 20 artiklan sa- namuotoa asianmukaisesta ja sopivasta lisäkorvauksesta, sillä katsottiin, että lain 29 § lähtökohtaisesti jo soveltui direktiivin vaatimuksiin – sopimusehtoa on voitu sovitella silloin, kun sopi- mus on kohtuuton, sekä myös silloin, kun muuttuneiden olosuh- teiden takia sopimusehto muodostuu kohtuuttomaksi.140 Teki- jänoikeuslain 29 § eroaa direktiivin 20 artiklasta myös siinä, että
Säännöksen sisältö. DSM-direktiivin 19 artiklan avoimuusvelvoite on Suomessa implementoitu säätämällä uusi 30 a § tekijänoikeuslakiin. Sen mukaan teoksen alkuperäisellä tekijällä on oikeus säännöllises- ti ja vähintään kerran vuodessa saada ”ajantasaiset, merkityk- selliset ja kattavat tiedot” teostensa hyödyntämisestä siltä, jol- le tekijä on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan (1 mom.). Selvitys teoksen hyödyntämisestä koskee vastikkeel- lisia ja vastikkeettomia oikeudenluovutuksia.191 Kuten esitetty edellä, alkuperäisellä tekijällä tarkoitetaan sitä, joka on luonut teoksen. Tarkoitus on, että tekijän sopimuskumppani toimii sel- vitysvelvollisena, eikä oikeus saada selvitys siirry tekijänoikeu- den luovutuksen mukana luovutuksensaajalle.192 Selvitysvelvol- lisia voi olla useita, riippuen siitä kuinka monelle taholle ja mitä oikeuksia tekijä on luovuttanut.193 Selvityksen on sisällettävä tiedot (i) teoksen hyödyntämi- sestä, (ii) teoksen hyödyntämisestä syntyneistä tuloista ja (iii) te- kijälle maksettavasta korvauksesta, kaikkien hyödyntämistapo- jen osalta. Selvitys on annettava silloin, kun luovutuksensaajalla on tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai tekijälle maksettava kor- vaus riippuu teoksen käytön laajuudesta (30 a §:n 1 mom. jatkuu). Tämän rajauksen taustalla on ajatus siitä, että muissa tilanteis- sa selvitys ei voisi sisältää tietoa, joka olisi tekijän kannalta mer- kityksellistä.194 DSM-direktiivin mukaan tarvetta selvitykselle ei ole, kun ”…[teoksen] hyödyntäminen on lakannut tai kun teki- jä tai esittävä taiteilija on myöntänyt lisenssin suurelle yleisölle korvauksetta”.195 Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esi- töissä on katsottu, että oikeus säännölliseen selvitykseen ei kos- kisi sellaisia käyttötilanteita, joissa oikeudet on luovutettu ker- takorvauksella.19G Kun arvioidaan raportointivelvollisuuden laajuutta, on asiassa huomioitava ”kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt, työehtosopimukset ja mahdolliset muut merkitykselliset kol- lektiiviset sopimukset, olemassa olevat raportointikeinot, selvi- tyksen antamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus sekä kaikki muut asian arviointiin vaikuttavat seikat” (30 a §:n 2 mom.). Mi- käli selvityksen antaminen aiheuttaisi tekijän sopimuskumppa- nille ”suhteettoman taloudellisen rasituksen”, huomioiden sopi- muskumppanin saamat tuotot teoksen hyödyntämisestä, selvitys voidaan rajoittaa siihen, ”mitä voidaan kohtuudella odottaa” (3 mom.). Jos esimerkiksi käytöstä ei ole syntynyt tuloja lainkaa...
Säännöksen sisältö. Suomessa DSM-direktiivin 22 artiklan peruuttamisoikeus on implementoitu säätämällä tekijänoikeuslakiin uusi säännös, 30 b