Common use of Oikeus terveyteen ja kuntoutukseen Clause in Contracts

Oikeus terveyteen ja kuntoutukseen. Vammaisella henkilöllä on oikeus terveyteen ja saavu- tettaviin terveyspalveluihin yhdenvertaisesti muun väes- tön kanssa. Vaikka Suomen vammaispalvelulaki ei erot- tele vamman tai sairauden käsitteitä toisistaan, tässä yhteydessä voidaan tämä erottelu tehdä. Vammaispalve- lulain soveltamiskäytännössä sairautta on tosin arvioi- tu sairauden ja pitkäaikaissairauden valossa. YK:n vam- maissopimuksessa ei mainita sairautta sinänsä, mutta vammaisuus on määritelty pitkäaikaiseksi olotilaksi. Sai- raus nähdään siten ohimenevänä tilana, mikä ei aiheu- ta pysyvää toimintarajoitetta. Vammainen henkilö voi olla ”perusterve” tai sairas siinä missä muutkin. Sosiaa- li- ja terveyshuollossa kiinnitetään helposti liikaa huomi- ota vain yhteen henkilön vammaisuudesta aiheutuvaan toimintarajoitteeseen, kuten mielenterveysongelmaan. Tällöin muut toimintarajoitteet, kuten saman henkilön samanaikaisesta liikuntarajoitteesta aiheutuvaa tarpee- seen vastaaminen uhkaa jäädä huomioonottamatta. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa vaikea- vammaisen hoidon epäämiseen liittyvään ohjeeseen sai- raudenhoidon sektorilla. Myös YK:n vammaissopimus ehdottomasti kieltää tällaiset syrjivät ohjeet. Tämä liit- tyy asenteellisuuteen ja on yhteydessä siihen, että ter- veydenhuoltopalveluissa ei maassamme kuunnella vam- maista henkilöä itseään riittävän tarkasti. Vammaisen henkilön kertomus muusta sairaudesta tulkitaan helpos- ti olevan jotenkin yhteydessä alkuperäiseen vammaan tai jopa mielenterveysongelmaan. YK:n vammaissopi- muksen terveyttä koskeva artiklaa 25 tuleekin lukea tie- toisuuden edistämistä koskevan artiklan 8 kanssa ja lisä- tä vammaisuuden ja toimintarajoitteisuuden kohtaami- sen merkitystä terveydenhoidon alaan liittyvissä koulu- tuksissa.

Oikeus terveyteen ja kuntoutukseen. Vammaisella henkilöllä on oikeus terveyteen ja saavu- tettaviin terveyspalveluihin yhdenvertaisesti muun väes- tön kanssa. Vaikka Suomen vammaispalvelulaki ei erot- tele vamman tai sairauden käsitteitä toisistaan, tässä yhteydessä voidaan tämä erottelu tehdä. Vammaispalve- lulain soveltamiskäytännössä sairautta on tosin arvioi- tu sairauden ja pitkäaikaissairauden valossa. YK:n vam- maissopimuksessa ei mainita sairautta sinänsä, mutta vammaisuus on määritelty pitkäaikaiseksi olotilaksi. Sai- raus nähdään siten ohimenevänä tilana, mikä ei aiheu- ta pysyvää toimintarajoitetta. Vammainen henkilö voi olla ”perusterve” tai sairas siinä missä muutkin. Sosiaa- li- ja terveyshuollossa kiinnitetään helposti liikaa huomi- ota vain yhteen henkilön vammaisuudesta aiheutuvaan toimintarajoitteeseen, kuten mielenterveysongelmaan. Tällöin muut toimintarajoitteet, kuten saman henkilön samanaikaisesta liikuntarajoitteesta aiheutuvaa tarpee- seen vastaaminen uhkaa jäädä huomioonottamatta. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa vaikea- vammaisen hoidon epäämiseen liittyvään ohjeeseen sai- raudenhoidon sektorilla. Myös YK:n vammaissopimus ehdottomasti kieltää tällaiset syrjivät ohjeet. Tämä liit- tyy liittyy asenteellisuuteen ja on yhteydessä siihen, että ter- veydenhuoltopalveluissa tervey- denhuoltopalveluissa ei maassamme kuunnella vam- maista vammais- ta henkilöä itseään riittävän tarkasti. Vammaisen henkilön hen- kilön kertomus muusta sairaudesta tulkitaan helpos- ti helposti olevan jotenkin yhteydessä alkuperäiseen vammaan tai jopa mielenterveysongelmaan. YK:n vammaissopi- muksen vammaissopimuksen terveyttä koskeva artiklaa 25 tuleekin lukea tie- toisuuden tietoisuuden edistämistä koskevan artiklan 8 kanssa ja lisä- tä vammaisuuden lisätä vammai- suuden ja toimintarajoitteisuuden kohtaami- sen merkitystä kohtaamisen merki- tystä terveydenhoidon alaan liittyvissä koulu- tuksissakoulutuksissa.